(H,R) Näsijärven huvilakulttuurin yleistymisen alkuvaiheisiin liittyvä Tirkkola (1901) on edustava, kansallisromantiikan piirteitä omaava kookas huvilarakennus. Ylen aikaan liittyvä uudisrakentaminen on keskittynyt keskeisen pihapiirin laidoille.

Mahdollisesti arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema, jugend / kansallisromanttinen huvila ja talousrakennus sekä uudempia majoitusmökkejä ja sauna Näsijärven rantatontilla.

Lempiäniemen kaakkoisrannalla sijaitsevalla rantatontilla on kookas, suhteellisen hyvin säilynyt kansallisromanttisia piirteitä omaava huvilarakennus (1901) ja sen talousrakennus. Keskeistä, puistomaista pihapiiriä rajaa pohjoiseen korkea kuusiaita. Huvilan itäpuolella olevassa puistomaisessa nurmipihassa kasvaa omenapuita ja vaahteroita. Muuten laaja rantatontti on pääosin luonnontilaista, kuivaa ja kallioista mäntyrinnettä. Nykyisen omistajan aikana metsäosuuksille on rakennettu kuusi pienehköä majoitus-, sauna-, tai talousrakennusta. Huvilarakennus on rakennettu säännöllisiksi lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Kivijalkaan on hakattu nimikirjaimet 1900 1/6 A.T. Hirsirunko on vuorattu keilapontatulla vaakalaudoituksella, jonka väri on nykyisin vihreä, valkoisin listoin. Rakennukseen liittyy parvekkeita, loggia ja portaita sekä tornimainen kattoratsastaja katolla. Pylväissä ja aitauksissa on koristeleikkauksia. Tyyli on lähinnä ajan kansallisromantiikkaa. Osittain aitauksia on uusittu, ikkunat vanhat, ruskeaksi maalatut. Kauppias Abraham Tirkkolan rakennuttama kookas huvila valmistui 1901 ja se on 1900-luvun alussa levinneen huvilailmiön ensimmäisiä huvilarakennuksia Ylöjärvellä. Huvilan lähes kahden hehtaarin tontti erotettiin Runsaan kylän Marttilan kantatilasta 1899. Huvilatontti oli ensimmäinen lohkaisu Runsaan kylän Marttilan kantatilasta. Tirkkosen jälkeen huvila tunnettiin Gunnar Emil Backströmin huvilana. 2009 huvila oli Yle:n kesäpaikkana.

(Lähde: Maaseutualueen rakennus- ja maisemahistoriallinen inventointi. Kyliä, torppia, huviloita ja julkista rakentamista Näsijärven rantamaisemissa, FCG, 2009.)

Huvilarakennuksen ja siihen liittyvän talousrakennuksen säilyminen tulisi ehdottomasti turvata. Huvilaan rajoittuva puistomainen osa, johon kuuluu omenapuita, vaahteraa ja kuusiaita tulisi myös säilyttää. Tontin muut luonnontilaiset osat, jotka todennäköisesti liittyvät ajan kansallisromanttiseen maisemaan tulisi säilyttää mahdollisimman pitkälle luonnontilaisena. Rakennuksen mahdollisissa muutos- ja korjaustöissä tulee ottaa huomioon rakennusten historialliset piirteiden säilyminen tai niiden ennallistaminen. Korjaus- ja muutostöissä lähtökohdaksi tulisi ottaa alkuperäinen asu, joka ilmeisesti jossain määrin poikkeaa nykyisestä. Yleisesti ottaen ko. rakennusten korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Tontin mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Huvilan maisemallisesti keskeistä asemaa pihapiirissä ei saa heikentää uudisrakentamisella.

(Lähde: Maaseutualueen rakennus- ja maisemahistoriallinen inventointi. Kyliä, torppia, huviloita ja julkista rakentamista Näsijärven rantamaisemissa, FCG, 2009.)