Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut Hakkarin liikuntahallin peruskorjaukseen liittyvästä poikkeamislupahakemuksesta aikaisemman lausunnon diar. 336/2025, jossa ei puollettu suojelumääräyksestä poikkeamista. Tämän jälkeen järjestettiin työneuvottelu, johon osallistuivat museon lisäksi Lempäälän kunnan rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja rakennuttamisen edustajat sekä hankkeen suunnittelukonsulttien edustajat.

Hakkarin vuonna 1985 valmistunut liikuntahalli on edustava esimerkki postmodernista arkkitehtuurityylistä ja hyvinvointiyhteiskunnan julkisesta rakentamisesta. Arkkitehti, professori Pekka Salmisen suunnitelmissa korostuvat rakennusmassan monimuotoisuus, historiallisten arkkitehtonisten aiheiden käyttö sekä aikakaudelle tyypilliset materiaali- ja värivalinnat. Liikuntahallin suunnittelussa oli keskeisenä lähtökohtana hyödyntää luonnonvaloa. Liikuntahallin basilikamainen muoto, sen kattolyhty puukonstruktioineen ja korkealla sijaitsevista ikkunoista sisään lankeava ylävalo korostavat urheilutilojen suurta merkitystä rakennusajankohtanaan. Hakkarin liikuntahallin korkeatasoista arkkitehtuuria esiteltiin tuoreeltaan Arkkitehti-lehdessä, jossa Salminen vertasi salia katedraaliin sivu- ja keskilaivoineen. Tästä syystä hallin ikkunat on suojelumääräyksessä edellytetty palautettaviksi.

Lempäälän kunnan toiveena on edelleen korvata suuren liikuntasalin ikkunat kiinteällä, valoa läpäisemättömällä ratkaisulla. Työneuvottelussa korostettiin, että energiatehokkuuteen ja rakenteen tiiveyteen liittyvien perustelujen lisäksi luonnonvalon sulkeminen pois tilasta on erityisesti käyttäjien pitkäaikainen toive. Urheilukäytön kannalta salissa korostuu tarve tasaiselle ja häikäisemättömälle keinovalaistukselle, jota on mahdollista säätää hallitusti ja joka palvelee käyttötarkoitusta paremmin kuin vaihteleva luonnonvalo. Tätä kautta muutos tukisi rakennuksen alkuperäistä pääkäyttötarkoitusta. Lisäksi Lempäälän kunta on tuonut esiin, että aluehallintovirasto on myöntänyt energiatehokkuutta parantavalle peruskorjaushankkeelle valtion avustusta, joka on tärkeä osa hankkeen rahoituspohjaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sisätilan alkuperäinen arkkitehtoninen idea ja luonne kärsii muutoksesta jonkin verran, mutta ulkoarkkitehtuurissa muutosta voidaan pitää vähäisenä. Saadun lisätiedon valossa maakuntamuseo toteaa, että alkuperäisen käytön tukemisen näkökulmasta ikkunat on mahdollista ummistaa kiinteällä rakenteella seuraavin ehdoin. Alkuperäinen puitejako ja puitteiden väritys tulee säilyttää sekä sisä- että ulkopuolella. Valoa läpäisemättömän levytyksen molemmin puolin, siis sekä sisä- että ulkopuolella, tulee olla lasi. Näin alkuperäinen arkkitehtoninen ratkaisu säilyy edelleen hahmotettavissa. Keskilaivan sivuikkunoiden liittymistä kattopintaan on mahdollista muuttaa esitetyllä tavalla siten, että rakenteesta saadaan vesitiivis.

Lopullinen rakentamislupa-aineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ja mahdollista lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut Hakkarin liikuntahallin peruskorjaukseen liittyvästä poikkeamislupahakemuksesta aikaisemman lausunnon diar. 336/2025, jossa ei puollettu suojelumääräyksestä poikkeamista. Tämän jälkeen järjestettiin työneuvottelu, johon osallistuivat museon lisäksi Lempäälän kunnan rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja rakennuttamisen edustajat sekä hankkeen suunnittelukonsulttien edustajat.

Hakkarin vuonna 1985 valmistunut liikuntahalli on edustava esimerkki postmodernista arkkitehtuurityylistä ja hyvinvointiyhteiskunnan julkisesta rakentamisesta. Arkkitehti, professori Pekka Salmisen suunnitelmissa korostuvat rakennusmassan monimuotoisuus, historiallisten arkkitehtonisten aiheiden käyttö sekä aikakaudelle tyypilliset materiaali- ja värivalinnat. Liikuntahallin suunnittelussa oli keskeisenä lähtökohtana hyödyntää luonnonvaloa. Liikuntahallin basilikamainen muoto, sen kattolyhty puukonstruktioineen ja korkealla sijaitsevista ikkunoista sisään lankeava ylävalo korostavat urheilutilojen suurta merkitystä rakennusajankohtanaan. Hakkarin liikuntahallin korkeatasoista arkkitehtuuria esiteltiin tuoreeltaan Arkkitehti-lehdessä, jossa Salminen vertasi salia katedraaliin sivu- ja keskilaivoineen. Tästä syystä hallin ikkunat on suojelumääräyksessä edellytetty palautettaviksi.

Lempäälän kunnan toiveena on edelleen korvata suuren liikuntasalin ikkunat kiinteällä, valoa läpäisemättömällä ratkaisulla. Työneuvottelussa korostettiin, että energiatehokkuuteen ja rakenteen tiiveyteen liittyvien perustelujen lisäksi luonnonvalon sulkeminen pois tilasta on erityisesti käyttäjien pitkäaikainen toive. Urheilukäytön kannalta salissa korostuu tarve tasaiselle ja häikäisemättömälle keinovalaistukselle, jota on mahdollista säätää hallitusti ja joka palvelee käyttötarkoitusta paremmin kuin vaihteleva luonnonvalo. Tätä kautta muutos tukisi rakennuksen alkuperäistä pääkäyttötarkoitusta. Lisäksi Lempäälän kunta on tuonut esiin, että aluehallintovirasto on myöntänyt energiatehokkuutta parantavalle peruskorjaushankkeelle valtion avustusta, joka on tärkeä osa hankkeen rahoituspohjaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sisätilan alkuperäinen arkkitehtoninen idea ja luonne kärsii muutoksesta jonkin verran, mutta ulkoarkkitehtuurissa muutosta voidaan pitää vähäisenä. Saadun lisätiedon valossa maakuntamuseo toteaa, että alkuperäisen käytön tukemisen näkökulmasta ikkunat on mahdollista ummistaa kiinteällä rakenteella seuraavin ehdoin. Alkuperäinen puitejako ja puitteiden väritys tulee säilyttää sekä sisä- että ulkopuolella. Valoa läpäisemättömän levytyksen molemmin puolin, siis sekä sisä- että ulkopuolella, tulee olla lasi. Näin alkuperäinen arkkitehtoninen ratkaisu säilyy edelleen hahmotettavissa. Keskilaivan sivuikkunoiden liittymistä kattopintaan on mahdollista muuttaa esitetyllä tavalla siten, että rakenteesta saadaan vesitiivis.

Lopullinen rakentamislupa-aineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ja mahdollista lausuntoa varten.