Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevan Metsä Board Oyj:n omistaman, toimintansa lopettaneen Takon kartonkitehtaan hankkeeseen, jossa on tarkoituksena purkaa tehtaan käytöstä poistuneita koneita ja laitteita. Asiassa on järjestetty ennakkoneuvottelut 12.6.2025 ja 26.8.2025 sekä tehty 7.8.2025 maastokäynti kohteeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Metsä Board Oyj:tä hankkeessa tehdystä hyvästä yhteistyöstä ja toteaa asiassa seuraavaa.

Alkujaan puuhiomoksi perustettu tehdas on toiminut nykyisellä paikallaan Tammerkosken alakosken partaalla vuodesta 1865. 1930-luvun alusta lähtien tehdas on tunnettu nimellä Tako. Säilyneiden, lukuisissa vaiheissa 1920-1960-lukujen välisenä aikana rakentuneiden tehdasalueen rakennusten suunnittelusta ovat vastanneet nimekkäät arkkitehdit Birger Federley, W. G. Palmqvist, Bertel Strömmer ja Heimo Kautonen. Laitos on olennainen osa Tammerkosken kansallismaisemaa (Ympäristöministeriö, 1992) ja Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi 2009, Museovirasto).

Tehdaskompleksilla on poikkeuksellisen merkittäviä rakennusteknisiä, rakennushistoriallisia, teollisuushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, jotka on edellä mainittujen selvitysten lisäksi tunnistettu mm. vuonna 1991 laaditussa listauksessa Tampereen tehtaanpiiput (Tampereen kaupunki) sekä vuonna 2021 laaditussa Takon rakennusinventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo). Selvitysten perusteella Takon arvokkaimpia ominaispiirteitä ovat mm. laajennusten huolellisesta yhteensovittamisesta syntynyt eheä punatiilinen kokonaisuus, rakennusten rationaalinen, suoraviivainen ja tasakattoinen muotokieli, jossa kuitenkin nähtävissä myös kunkin ajankohdan tyylipiirteitä, hallitseva yli 150 metriä pitkä Tammerkosken puoleinen julkisivu, Tammerkosken merkittävimpiin ns. symbolipiippuihin lukeutuva 92 metriä korkea voimalaitoksen piippu ja Laukontorin puoleinen kookas tehdassalin ikkuna.

Takon kartonkitehtaan tontilla on voimassa vuonna 1976 hyväksytty asemakaava, jossa tontti on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Kaavasta puuttuvat kulttuuriympäristön vaalimiseen tähtäävät merkinnät, joten se on vähintään näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Tehtaan toiminnan päätyttyä alueen tuleva käyttö tullaan ratkaisemaan laatimalla asemakaavan muutos. Tässä yhteydessä tulee asianmukaisiin selvityksiin pohjaten osoittaa myös tarpeelliset rakennusten ja kaupunkikuvan vaalimiseen tähtäävät merkinnät.

Lupahakemus koskee erityisesti tehtaan julkisivuissa ja kaupunkikuvassa näkyvien käytöstä poistuneiden koneiden ja laitteiden purkamista. Niistä osa on tarkoitus myydä uudelleen käytettäviksi ja osa toimittaa kierrätykseen. Tontin rakennukset ja rakenteet pyritään säilyttämään nykytilassaan. Sisätiloissa sijaitsevien koneiden ja laitteiden purku ei edellytä lupamenettelyä. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo keskittyy lausunnossa erityisesti julkisivuihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Sisätilojen osalta annetaan joitain suosituksia, joiden tavoitteena on kohteen teollisuushistoriallisten arvojen säilyminen.

Tako on tyypillinen pitkään käytössä ollut teollisuuskompleksi, jonka julkisivuilla, katoilla ja sisäpihoilla on erittäin paljon teknisiä asennuksia, kuten putkistoja, kanavia, johtoja, säiliöitä, säleikköjä, kuljettimia, nostimia, kulkusiltoja, puhaltimia, mainoskylttejä ja näiden tukirakenteita. Valtaosa asennuksista on melko nuorta, 1980-2010-luvuilta peräisin olevaa, tehtaan toiminnasta kertovaa kerrostumaa. Lupahakemuksen perusteella asennukset on valtaosin tarkoitus purkaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että runsaat tekniset asennukset ovat yksi teollisuusrakennusten ominaispiirre ja siten niillä voidaan katsoa olevan teollisuushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Erityisesti sellaisilla asennuksilla on historiallisia arvoja, jotka kertovat mitä teollisuuden alaa tehdas edustaa, ja mitä siellä on valmistettu, mutta myös tavanomaiset asennukset ovat kiinnostavia, rakennuksen aiemmasta käytöstä kertovia.

Useissa viime vuosina uudiskäyttöön muokatuissa vanhoissa teollisuusrakennuksissa, kuten vaikkapa VR:n entisessä Pasilan konepajassa Helsingissä, on säilytetty rakennusten julkisivujen ilmeen lisäksi myös mahdollisimman laajasti niiden käytön aikaisia rakennusosia, pintamateriaaleja ja teknisiä asennuksia. Näillä on merkittävä rooli rakennuksen iän ja aiempien käyttötarkoitusten hahmottamisessa. Tämän tyyppisten piirteiden säilyttäminen tekee rakennuksesta uniikin ja kiinnostavan. Pirkanmaan maakuntamuseo kannustaakin säilyttämään Takossa kaikki sellaiset julkisivujen ja sisätilojen tekniset asennukset, joilla ei ole erityistä käyttö- tai myyntiarvoa, ja joiden säilyttäminen ei aiheuta turvallisuusriskiä tai vaurioriskiä rakennuksille.

Takon laitteistojen purkamisen aiheuttamat muutokset kohdistuvat erityisesti Laukontorille sekä tehdaskompleksin katoille, sisäpihoille ja ns. palokujalle. Kirkkokadun, Värjärinkujan ja Tammerkosken puoleisille julkisivuille kohdistuu vain melko vähäisiä muutoksia. Kaupunkikuvallisesti merkittävimpiä teknisiä asennuksia Takossa ovat Laukontorin puoleiset 1990-luvulla pystytetyt kookkaat massasäiliöt, lastauspihan nosturi ja koskimaisemaan näkyvä Tako-kyltti. Tako-kyltti on aineistossa osoitettu säilytettäväksi, mikä on onnistunut ratkaisu. Vaikka kyltti ei ole alkuperäinen, se on vakiinnuttanut asemansa kaupunkikuvassa, kuten vastaavat Finlaysonin ja Tampella tehdasalueiden kyltit. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että myös Kirkkokadun puoleinen Pääportti-kyltti on suositeltavaa säilyttää. Muiden valomainosten tai kylttien poistaminen on mahdollista.

Laukontorin puoleiset siltanosturi ja tukkiallas liittyvät kartonkitehtaan toimintaan ja ne on tarkoitus säilyttää, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää onnistuneena ratkaisuna. Sen sijaan korkeiden säiliöiden säilyttäminen osittain tai kokonaan on todettu vaikeaksi. Niiden rakenteet tukeutuvat toisiinsa ja rakennukseen, joten osittainen purkaminen ei ole mahdollista. Niitä ei myöskään ole ilman merkittäviä, säiliöiden alkuperää hämärtäviä, muutoksia mahdollista käyttää muussa käyttötarkoituksessa. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tehtaan prosessiin kiinteästi liittyneiden säiliöiden purkamista erittäin valittavana, mutta tässä tapauksessa mahdollisena.

Laitteistojen purun yhteydessä on tarkoitus varmistaa tyhjilleen jäävän tehtaan säilyminen. Tähän liittyvät mm. aukkojen ummistamiseen sekä piippuun kohdistuvat toimenpiteet. Aineiston perusteella rakennukseen ei purkutöitä varten tarvitse tehdä uusia haalausaukkoja. Töissä hyödynnetään aiemmin tehtyjä aukkoja. Julkisivuihin ja vesikatolle laitteistojen purun jäljiltä jäävät aukot ummistetaan huolellisesti ympäröivän materiaalin mukaisesti, lukuun ottamatta sisäpihoja, missä seinien ja ikkunoiden ummistus tehdään ensisijassa julkisivulevyillä. Säleiköt ummistetaan sisäpuolelta ja lämmöneristetään.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole aukkojen ummistamisesta huomautettavaa. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan ummistaminen voidaan koko tehtaan osalta tehdä myös alkuperäisistä materiaaleista poiketen, tilapäisinä paikkauksina. Olennaista on, että ummistukset pitävät kosteuden ulkona ja lämmön sisällä. Pysyvämmät ympäröivien materiaalien ja rakenteiden mukaiset ummistamiset voidaan toteuttaa rakennuksen uudiskäytön mahdollistavan peruskorjauksen yhteydessä.

Takon voimalaitoksen piipun säilymistä on tarkoitus edesauttaa asentamalla piipulle hattu. Piipun savukaasukanava rakennuksen katolla on tarkoitus tässä vaiheessa säilyttää. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hatun asennusta ja savukanavan säilyttämistä erittäin tärkeänä. Kylmilleen jäävä piippu alkaa säärasituksesta johtuen rapautua. Hattu, joka vähentää sadevesien pääsyä piippuun, mutta mahdollistaa ilmankierron piipussa, hidastaa rapautumista. Piipun hattu tulee suunnitella tarkoituksen mukaiseksi ja mahdollisimman huomaamattomaksi. Se saa toki näkyä, mutta hatun ei ole suositeltavaa muodostua katseenvangitsijaksi. Maakuntamuseo suosittelee myös tehtäväksi piipun kuntotutkimusta. Näin saataisiin tarpeellista tietoa piipun nykykunnosta ja tulevista kunnostustarpeista (mm. yläosan tiilien, saumojen, vanteiden ja lentoestevalojen kunto sekä tarpeelliset toimenpiteet ilmanvaihdon ja pinnan säänkestävyyden parantamiseksi).

Sisätiloista on tarkoitus purkaa kaikki tehdassaleissa sijaitsevat kartongin valmistuksessa käytetyt koneet ja niihin liittyvät laitteistot sekä valvomoiden tekniikka. Myös voimalaitoksen koneet ja laitteet on merkitty poistettaviksi. Suurien koneiden poistamisen jälkeen välipohjiin jää aukkoja, joihin asennetaan tarvittavat suojakaiteet tai suojaavia rakenteita kuten kansia, jotta kiinteistö on turvallinen käyttää ennen tilojen uudiskäytön suunnittelua ja peruskorjauksen toteutusta.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa kaiteiden tai kansien asennukseen. Maakuntamuseo suosittelee kuitenkin säilyttämään myös sisätiloissa mahdollisimman laajasti erilaisia asennuksia, joilla ei ole merkittävää jälleenmyyntiarvoa, kertomassa rakennuksen aikaisemmasta käytöstä. Keskeinen toiminnasta kertova piirre ovat välipohjiin jäävät aukot, mutta niiden lisäksi tulisi säilyttää myös muita asennuksia ja laitteistoa, esimerkiksi mahdollisia vanhempia valvomolaitteita, nostimia, huoltotasoja, sähköasennuksia ja valaisimia. Rakennusinventoinnissa poikkeuksellisen arvokkaaksi ja hyvin autenttisena säilyneeksi tunnistetun voimalaitoksen turbiinisalin interiööri höyrykoneineen ja valvontalaitteineen tulisi selvityksen toimenpidesuositusten mukaisesti säilyttää koskemattomana. Suuri osa tämäntyyppisistä ainutlaatuisista sisätilojen piirteistä voidaan säilyttää osana uudiskäyttöön muutettuja tiloja. Näin on toimittu mm. Tampereen keskiputouksen voimalaitoksella, jossa vanhaan voimalaitossaliin on toteutettu neuvottelutilat, jossa yhä on nähtävillä myös laitoksen vanhat valvomopöydät.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteistön eteläosassa, oheiseen liitekarttaan vaaleanpunaisella vaakaviivoituksella merkityllä alueella, sijaitsee mahdollinen muinaisjäännös, vuonna 1813 perustetun Lundahlin tiiliruukin paikka (mj-tunnus 1000045023). Hankkeeseen liittyvissä töissä on varauduttava siihen, että ko. alueelta voi löytyä tiiliruukkiin liittyviä maanalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten kivi- ja tiilirakenteita. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Jos hankkeessa on tarkoitus kaivaa maata mahdollisen muinaisjäännöksen alueella muualla kuin tarkasti tiedossa olevien purettavien rakenteiden/laitteiden kohdalla, tulee kaivutyöt näiltä osin suorittaa arkeologin valvonnassa. Asiasta on tarvittaessa neuvoteltava maakuntamuseon kanssa, jolta saa myös ohjeita valvontatutkimuksen tilaamiseen (lisätietoja: tutkija Vadim Adel, s-posti vadim.adel@tampere.fi tai toimisto, yhteystiedot alla). Jos maapohjaa kaivettaessa tavataan kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että edellä esitetyt seikat tulisi huomioida hankkeen toteutuksessa. Lopuksi maakuntamuseo nostaa esiin huolensa mahdollisesta ilkivallasta tehtaan toiminnan ja laitteistojen purun päätyttyä. Ilkivallan estämiseen tulisi suhtautua vakavasti järjestämällä alueelle riittävä vartiointi ja kameravalvonta sekä huolehtimalla lukituksesta, aitaamisesta ja tarvittaessa ikkunoiden ja muiden kulkuaukkojen sulkemisesta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevan Metsä Board Oyj:n omistaman, toimintansa lopettaneen Takon kartonkitehtaan hankkeeseen, jossa on tarkoituksena purkaa tehtaan käytöstä poistuneita koneita ja laitteita. Asiassa on järjestetty ennakkoneuvottelut 12.6.2025 ja 26.8.2025 sekä tehty 7.8.2025 maastokäynti kohteeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Metsä Board Oyj:tä hankkeessa tehdystä hyvästä yhteistyöstä ja toteaa asiassa seuraavaa.

Alkujaan puuhiomoksi perustettu tehdas on toiminut nykyisellä paikallaan Tammerkosken alakosken partaalla vuodesta 1865. 1930-luvun alusta lähtien tehdas on tunnettu nimellä Tako. Säilyneiden, lukuisissa vaiheissa 1920-1960-lukujen välisenä aikana rakentuneiden tehdasalueen rakennusten suunnittelusta ovat vastanneet nimekkäät arkkitehdit Birger Federley, W. G. Palmqvist, Bertel Strömmer ja Heimo Kautonen. Laitos on olennainen osa Tammerkosken kansallismaisemaa (Ympäristöministeriö, 1992) ja Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi 2009, Museovirasto).

Tehdaskompleksilla on poikkeuksellisen merkittäviä rakennusteknisiä, rakennushistoriallisia, teollisuushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, jotka on edellä mainittujen selvitysten lisäksi tunnistettu mm. vuonna 1991 laaditussa listauksessa Tampereen tehtaanpiiput (Tampereen kaupunki) sekä vuonna 2021 laaditussa Takon rakennusinventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo). Selvitysten perusteella Takon arvokkaimpia ominaispiirteitä ovat mm. laajennusten huolellisesta yhteensovittamisesta syntynyt eheä punatiilinen kokonaisuus, rakennusten rationaalinen, suoraviivainen ja tasakattoinen muotokieli, jossa kuitenkin nähtävissä myös kunkin ajankohdan tyylipiirteitä, hallitseva yli 150 metriä pitkä Tammerkosken puoleinen julkisivu, Tammerkosken merkittävimpiin ns. symbolipiippuihin lukeutuva 92 metriä korkea voimalaitoksen piippu ja Laukontorin puoleinen kookas tehdassalin ikkuna.

Takon kartonkitehtaan tontilla on voimassa vuonna 1976 hyväksytty asemakaava, jossa tontti on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Kaavasta puuttuvat kulttuuriympäristön vaalimiseen tähtäävät merkinnät, joten se on vähintään näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Tehtaan toiminnan päätyttyä alueen tuleva käyttö tullaan ratkaisemaan laatimalla asemakaavan muutos. Tässä yhteydessä tulee asianmukaisiin selvityksiin pohjaten osoittaa myös tarpeelliset rakennusten ja kaupunkikuvan vaalimiseen tähtäävät merkinnät.

Lupahakemus koskee erityisesti tehtaan julkisivuissa ja kaupunkikuvassa näkyvien käytöstä poistuneiden koneiden ja laitteiden purkamista. Niistä osa on tarkoitus myydä uudelleen käytettäviksi ja osa toimittaa kierrätykseen. Tontin rakennukset ja rakenteet pyritään säilyttämään nykytilassaan. Sisätiloissa sijaitsevien koneiden ja laitteiden purku ei edellytä lupamenettelyä. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo keskittyy lausunnossa erityisesti julkisivuihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Sisätilojen osalta annetaan joitain suosituksia, joiden tavoitteena on kohteen teollisuushistoriallisten arvojen säilyminen.

Tako on tyypillinen pitkään käytössä ollut teollisuuskompleksi, jonka julkisivuilla, katoilla ja sisäpihoilla on erittäin paljon teknisiä asennuksia, kuten putkistoja, kanavia, johtoja, säiliöitä, säleikköjä, kuljettimia, nostimia, kulkusiltoja, puhaltimia, mainoskylttejä ja näiden tukirakenteita. Valtaosa asennuksista on melko nuorta, 1980-2010-luvuilta peräisin olevaa, tehtaan toiminnasta kertovaa kerrostumaa. Lupahakemuksen perusteella asennukset on valtaosin tarkoitus purkaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että runsaat tekniset asennukset ovat yksi teollisuusrakennusten ominaispiirre ja siten niillä voidaan katsoa olevan teollisuushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Erityisesti sellaisilla asennuksilla on historiallisia arvoja, jotka kertovat mitä teollisuuden alaa tehdas edustaa, ja mitä siellä on valmistettu, mutta myös tavanomaiset asennukset ovat kiinnostavia, rakennuksen aiemmasta käytöstä kertovia.

Useissa viime vuosina uudiskäyttöön muokatuissa vanhoissa teollisuusrakennuksissa, kuten vaikkapa VR:n entisessä Pasilan konepajassa Helsingissä, on säilytetty rakennusten julkisivujen ilmeen lisäksi myös mahdollisimman laajasti niiden käytön aikaisia rakennusosia, pintamateriaaleja ja teknisiä asennuksia. Näillä on merkittävä rooli rakennuksen iän ja aiempien käyttötarkoitusten hahmottamisessa. Tämän tyyppisten piirteiden säilyttäminen tekee rakennuksesta uniikin ja kiinnostavan. Pirkanmaan maakuntamuseo kannustaakin säilyttämään Takossa kaikki sellaiset julkisivujen ja sisätilojen tekniset asennukset, joilla ei ole erityistä käyttö- tai myyntiarvoa, ja joiden säilyttäminen ei aiheuta turvallisuusriskiä tai vaurioriskiä rakennuksille.

Takon laitteistojen purkamisen aiheuttamat muutokset kohdistuvat erityisesti Laukontorille sekä tehdaskompleksin katoille, sisäpihoille ja ns. palokujalle. Kirkkokadun, Värjärinkujan ja Tammerkosken puoleisille julkisivuille kohdistuu vain melko vähäisiä muutoksia. Kaupunkikuvallisesti merkittävimpiä teknisiä asennuksia Takossa ovat Laukontorin puoleiset 1990-luvulla pystytetyt kookkaat massasäiliöt, lastauspihan nosturi ja koskimaisemaan näkyvä Tako-kyltti. Tako-kyltti on aineistossa osoitettu säilytettäväksi, mikä on onnistunut ratkaisu. Vaikka kyltti ei ole alkuperäinen, se on vakiinnuttanut asemansa kaupunkikuvassa, kuten vastaavat Finlaysonin ja Tampella tehdasalueiden kyltit. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että myös Kirkkokadun puoleinen Pääportti-kyltti on suositeltavaa säilyttää. Muiden valomainosten tai kylttien poistaminen on mahdollista.

Laukontorin puoleiset siltanosturi ja tukkiallas liittyvät kartonkitehtaan toimintaan ja ne on tarkoitus säilyttää, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää onnistuneena ratkaisuna. Sen sijaan korkeiden säiliöiden säilyttäminen osittain tai kokonaan on todettu vaikeaksi. Niiden rakenteet tukeutuvat toisiinsa ja rakennukseen, joten osittainen purkaminen ei ole mahdollista. Niitä ei myöskään ole ilman merkittäviä, säiliöiden alkuperää hämärtäviä, muutoksia mahdollista käyttää muussa käyttötarkoituksessa. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tehtaan prosessiin kiinteästi liittyneiden säiliöiden purkamista erittäin valittavana, mutta tässä tapauksessa mahdollisena.

Laitteistojen purun yhteydessä on tarkoitus varmistaa tyhjilleen jäävän tehtaan säilyminen. Tähän liittyvät mm. aukkojen ummistamiseen sekä piippuun kohdistuvat toimenpiteet. Aineiston perusteella rakennukseen ei purkutöitä varten tarvitse tehdä uusia haalausaukkoja. Töissä hyödynnetään aiemmin tehtyjä aukkoja. Julkisivuihin ja vesikatolle laitteistojen purun jäljiltä jäävät aukot ummistetaan huolellisesti ympäröivän materiaalin mukaisesti, lukuun ottamatta sisäpihoja, missä seinien ja ikkunoiden ummistus tehdään ensisijassa julkisivulevyillä. Säleiköt ummistetaan sisäpuolelta ja lämmöneristetään.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole aukkojen ummistamisesta huomautettavaa. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan ummistaminen voidaan koko tehtaan osalta tehdä myös alkuperäisistä materiaaleista poiketen, tilapäisinä paikkauksina. Olennaista on, että ummistukset pitävät kosteuden ulkona ja lämmön sisällä. Pysyvämmät ympäröivien materiaalien ja rakenteiden mukaiset ummistamiset voidaan toteuttaa rakennuksen uudiskäytön mahdollistavan peruskorjauksen yhteydessä.

Takon voimalaitoksen piipun säilymistä on tarkoitus edesauttaa asentamalla piipulle hattu. Piipun savukaasukanava rakennuksen katolla on tarkoitus tässä vaiheessa säilyttää. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hatun asennusta ja savukanavan säilyttämistä erittäin tärkeänä. Kylmilleen jäävä piippu alkaa säärasituksesta johtuen rapautua. Hattu, joka vähentää sadevesien pääsyä piippuun, mutta mahdollistaa ilmankierron piipussa, hidastaa rapautumista. Piipun hattu tulee suunnitella tarkoituksen mukaiseksi ja mahdollisimman huomaamattomaksi. Se saa toki näkyä, mutta hatun ei ole suositeltavaa muodostua katseenvangitsijaksi. Maakuntamuseo suosittelee myös tehtäväksi piipun kuntotutkimusta. Näin saataisiin tarpeellista tietoa piipun nykykunnosta ja tulevista kunnostustarpeista (mm. yläosan tiilien, saumojen, vanteiden ja lentoestevalojen kunto sekä tarpeelliset toimenpiteet ilmanvaihdon ja pinnan säänkestävyyden parantamiseksi).

Sisätiloista on tarkoitus purkaa kaikki tehdassaleissa sijaitsevat kartongin valmistuksessa käytetyt koneet ja niihin liittyvät laitteistot sekä valvomoiden tekniikka. Myös voimalaitoksen koneet ja laitteet on merkitty poistettaviksi. Suurien koneiden poistamisen jälkeen välipohjiin jää aukkoja, joihin asennetaan tarvittavat suojakaiteet tai suojaavia rakenteita kuten kansia, jotta kiinteistö on turvallinen käyttää ennen tilojen uudiskäytön suunnittelua ja peruskorjauksen toteutusta.

Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa kaiteiden tai kansien asennukseen. Maakuntamuseo suosittelee kuitenkin säilyttämään myös sisätiloissa mahdollisimman laajasti erilaisia asennuksia, joilla ei ole merkittävää jälleenmyyntiarvoa, kertomassa rakennuksen aikaisemmasta käytöstä. Keskeinen toiminnasta kertova piirre ovat välipohjiin jäävät aukot, mutta niiden lisäksi tulisi säilyttää myös muita asennuksia ja laitteistoa, esimerkiksi mahdollisia vanhempia valvomolaitteita, nostimia, huoltotasoja, sähköasennuksia ja valaisimia. Rakennusinventoinnissa poikkeuksellisen arvokkaaksi ja hyvin autenttisena säilyneeksi tunnistetun voimalaitoksen turbiinisalin interiööri höyrykoneineen ja valvontalaitteineen tulisi selvityksen toimenpidesuositusten mukaisesti säilyttää koskemattomana. Suuri osa tämäntyyppisistä ainutlaatuisista sisätilojen piirteistä voidaan säilyttää osana uudiskäyttöön muutettuja tiloja. Näin on toimittu mm. Tampereen keskiputouksen voimalaitoksella, jossa vanhaan voimalaitossaliin on toteutettu neuvottelutilat, jossa yhä on nähtävillä myös laitoksen vanhat valvomopöydät.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteistön eteläosassa, oheiseen liitekarttaan vaaleanpunaisella vaakaviivoituksella merkityllä alueella, sijaitsee mahdollinen muinaisjäännös, vuonna 1813 perustetun Lundahlin tiiliruukin paikka (mj-tunnus 1000045023). Hankkeeseen liittyvissä töissä on varauduttava siihen, että ko. alueelta voi löytyä tiiliruukkiin liittyviä maanalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten kivi- ja tiilirakenteita. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Jos hankkeessa on tarkoitus kaivaa maata mahdollisen muinaisjäännöksen alueella muualla kuin tarkasti tiedossa olevien purettavien rakenteiden/laitteiden kohdalla, tulee kaivutyöt näiltä osin suorittaa arkeologin valvonnassa. Asiasta on tarvittaessa neuvoteltava maakuntamuseon kanssa, jolta saa myös ohjeita valvontatutkimuksen tilaamiseen (lisätietoja: tutkija Vadim Adel, s-posti vadim.adel@tampere.fi tai toimisto, yhteystiedot alla). Jos maapohjaa kaivettaessa tavataan kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että edellä esitetyt seikat tulisi huomioida hankkeen toteutuksessa. Lopuksi maakuntamuseo nostaa esiin huolensa mahdollisesta ilkivallasta tehtaan toiminnan ja laitteistojen purun päätyttyä. Ilkivallan estämiseen tulisi suhtautua vakavasti järjestämällä alueelle riittävä vartiointi ja kameravalvonta sekä huolehtimalla lukituksesta, aitaamisesta ja tarvittaessa ikkunoiden ja muiden kulkuaukkojen sulkemisesta.