asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Haro on vanha yksinäistila, jonka asuintontti on peräisin 1600-luvulta. Vanhasta rakennuskannasta ovat äsilyneet navetta ja maakellari. Tilakeskus sijaitsee lähellä rantaa, metsäsaarekkeen päässä. Tilakeskuksen ympärillä aukeavat laajat peltomaisemat.

Haron metsäisen kallion päälle ja juurelle väljästi sijoittuvassa pihapiirissä on asuinrakennus 1922-l/1965-l, kalustovaja (1950- ja 1930-l), maakellari (1800-l), navetta (1800-l), heinäsuulit (1950-l) ja kuivuri (1990-l).

Asuinrakennus on rakennettu kivijalalle vuonna 1922. Rakennust aon laajennettu matalalla lisäsiivellä vuonna 1965. Samalla ikkunat ja kuisti on muutettu. Vanha umpikuisti on pihapiirissä leikkimökkinä.

Navetta on rakennettu pitkänurkkaisena, vuoraamattomana hirsirakennuksena kivijalalle. Päätykolmiot ovat pystylautaa. Rakennuksen väri on punainen. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Rakennus on edelleen käytössä.

Pihapiirin laidalla on rinteessä kivirakenteinen maakellari, joka on rakennettu erikokoisista ja vähän lohkotuista kivistä. Tynnyriholvi.

Perinteisesti Haron kruununpuustelli on muodostanut Haroisten kylän. Kyynälän (Haroinen) kylässä mainitaan olleen yksi talo 1560-luvulla. Seuraavan vuosisadan maakirjakartassa talo on sijoitettavissa nykyiselle paikalle, kallioiselle metsäsaarekkeelle, peltojen keskelle. Nykyinen Haron tila on erotettu vuonna 1931.

Haron kruununpuustelliin on kuulunut Kuparisuo-niminen torppa, joka perustettiin vuonna 1885 ja yhdistettiin takaisin taloon vuonna 1906.

Nykyinen suku on viljellyt tilaa 1900-luvun alkupuolelta, jolloin Juho Haro tuli Hämeenkyröstä ensin valtion omistaman tilan vuokraviljelijäksi ja vuodesta 1928 alkaen varsinaiseksi omistajaksi. Hänen jälkeensä isäntänä oli Frans Mäkelä 1930-luvulta 1960-luvulle, jonka jälkeen hänen poikansa on viljellyt tilaa.

Haron pihapiiri sijoittuu peltojen keskellä olevan kallioisen metsäsaarekkeen eteläpäähän. Rakennukset ovat matalan kallion päällä ja juurella. Asuinrakennuksen vieressä on pieni hyötypuutarha, jossa on omenapuita ja marjapensaita.

Uudisrakentamisen ja muun maankäytön yhteydessä tulisi selvittää pihapiirin mahdollisesti jääneet asutushistorialliset rakenteet. Tilakeskusta ympäröivä maisema tulisi säilyttää avoimena.

Seutu/maakuntakaava 1997.

Suuri maatilakirja II, 1964. Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939. Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.

Osmo Mäkelä, haastattelu elokuussa 2003.