Epaalassa suunnitelma-alue sijoittuu suurelta osin Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön, ja Kantokylässä Kantokyläntien länsipuoli on maakuntakaavaa varten 2013 laaditun selvityksen perusteella ehdolla maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi (Pinteleen kulttuurimaiseman laajennus). Erityisesti näillä alueella pumppaamot ja kaikki muut näkyvät kunnallistekniset rakenteet tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Rakenteet eivät saa heikentää alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kukkolan vesihuoltosuunnitelma-alueen länsiosaa voidaan vanhojen karttojen sekä maaston korkeusaseman ja topografian perusteella pitää potentiaalisena kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kohteiden löytymisen kannalta. Alueella sijaitsee kaksi historiallista kylätonttia: Kukkola ja Tauriala (Taurala). 1500-luvun asiakirjojen mukaan Kukkolassa oli neljä taloa ja Taurialassa yksi. Alueen välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella sijaitsee Aspilan kivikautinen asuinpaikka (mj.tunnus 635010029). Suunnittelualueella ei ole aikaisemmin tehty muinaisjäännösinventointia. Tämän vuoksi maakuntamuseo toteaa, että vesihuoltohankkeen yhteydessä suunnitelluilla viemärin ja vesijohdon runko- ja tonttilinjoilla Kukkolanraitista länteen tulee suorittaa arkeologinen inventointi muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti.

Epaalan viemäri- ja vesijohtosuunnitelman alueella kulkee historiallisesti merkittävä Pälkäne-Sahalahti-Kuhmalahti -tielinja, jota nykyiset Vanhankirkontie, Kansikantie (osa) ja Kirvuntie noudattavat. Tie on yhdistänyt Vanajaveden seudun Jämsään, ja sen on arveltu syntyneen jo myöhäiskeskiajalla. Historialliseen tielinjaan, erityisesti sorapintaisina paikallisteinä säilyneisiin osuuksiin, voi sisältyä muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten vanhoja tierakenteita ja -kerrostumia. Tämän vuoksi ko. vesihuoltosuunnitelman toteuttaminen saattaa edellyttää arkeologista valvontaa. Yksityiskohtaisemmat suunnitelmat putkikaivantojen sijoittamisesta Kansikantien ja Kirvuntien varrelle sekä niiden ylittämisestä/alittamisesta tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseolle valvonnan tarpeen arvioimiseksi.

Arkeologisen inventoinnin ja valvonnan kustannuksista vastaa työhankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja Pirkanmaan maakuntamuseolta (tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872, s-posti: vadim.adel@tampere.fi tai toimisto: ks. yhteystiedot alla). Inventointiraportti ja hankkeiden mahdolliset jatkosuunnitelmat tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Kantokylän Kotimäen alueen kairaussuunnitelmasta museolla ei ole arkeologisen perinnön osalta huomautettavaa.