Maakunta: Pirkanmaa

Kunta: Sastamala

Maisemamaakunta: Lounaismaa

Maisemaseutu: Ala-Satakunnan viljelyseutu

Pinta-ala: 11 196 ha, josta kosteikkoja ja avointa suota: 219 ha maatalousalueita: 2 736 ha metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita: 3 952 ha rakennettuja alueita: 868 ha vesialueita: 3 422 ha

LUONNONPIIRTEET

Rautaveden kulttuurimaisema on muodostunut vuosisatojen saatossa laajojen kallioalueiden reunustamien Rautaveden ja Kuloveden vesistöjen rannoille. Alueen viljelykset ovat sijoittuneet laajoille savikkoalangoille, joita kallioiset moreeniselänteet ja -mäet halkovat. Kallioperältään alue on pääasiassa gneissiä. Maisema-alueen länsiosissa kulkee lounais-koillissuuntainen siirroslinja, jonka länsipuolella kallioperässä on porfyyristä granodioriittia. Lisäksi alueella on pieniä graniitti-, amfiboliitti-, gabro- ja meta-arkoosiesiintymiä. Alueen mäet kohoavat useita kymmeniä metrejä järvenpinnan yläpuolelle. Rautaveden ympäristön korkeimpia vuoria ovat Jyränvuori (180 mmpy), Pirunvuori–Ellivuori (151 mmpy) ja Huuhkajanvuori (133 mmpy). Pirunvuoren kallioalueet ja muinaisranta ovat geologisesti arvokkaita kohteita yhdessä Kalmasvuoren–Pyhällönvuoren, Huuhkajanvuoren–Inkavuoren sekä Jyrkänvuoren kanssa.

Alueen maisemarakenteen rungon muodostavat laajaan murroslaaksoon syntyneet Kokemäenjoen järvialtaat, jotka avautuvat paikoin laajoiksi järvenseliksi. Rautavesi ja Kulovesi ovat yhteydessä toisiinsa Kutalansaaren ja Salonsaaren molemmin puolin aukeavien kivikkoisten salmien kautta. Liekoveden luusuassa sijaitseva Tyr-vään voimalaitos säännöstelee järvien vedenpintaa, jonka vaihteluväli on noin metri. Alueella on jonkin verran rinnemailla ja viljelylaaksoissa virtaavia pieniä puroja, joiden vedet virtaavat peltojen läpi järviin. Karkun Nohkuanlammen yhteydessä on pieni kosteikkoalue. Salonsaaren pohjoispuolella sijaitseva Hiedanvuolle ja Kutalansaaren itäpuolella sijaitseva Kutalanvuolle ovat arvokkaita virtapaikkoja.

Alueen metsäluonto on verraten karua. Moreeni- ja kallioselänteiden puusto on pääosin mäntyvaltaista talousmetsää. Asutuksen tuntumassa on usein lehtomaisia kuvioita ja lehtipuustoa. Maisema-alueella on monimuotoista kulttuurivaikutteista kasvillisuutta, joka perustuu vuosisataiseen viljelyyn ja laidunnukseen. Arvokkaan kulttuurilajiston lisäksi alueella on huomattavaa sammal- ja jäkälälajistoa. Rautaveden etelärantaan työntyvässä Vehmaanniemessä on arvokkaita koivuhakoja ja lahopuulajistoa.

KULTTUURIPIIRTEET

Rautaveden ympäristön asutushistoria on pitkä. Vilkkaasti kuljetun Kokemäenjoen vesistön hedelmälliset rantavyöhykkeet on raivattu viljelyyn jo esihistoriallisella ajalla. Maisema-alueelta tunnetaan runsaasti muinaisjäännöksiä, joista vanhimmat viittaavat ensimmäisten ihmisten asettuneen alueelle jo 4 500 vuotta sitten. Sastamalan seutu on ollut rautakaudella huomattava kulttuurinen keskus, jonka peruina alueelta on löytynyt satoja rautakautisia hautoja.

Alueen pitkä historia näkyy muun muassa rikkaassa kirkkokulttuurissa. Maisema-alueella on neljä eri aikakausia edustavaa kirkkoa, joista Pyhälle Olaville nimetty Tyrvään vanha kirkko ja Sastamalan kirkko ovat peräisin keskiajalta. Tyrvään vanha kirkko on rakennettu ilmeisesti 1300-luvun jälkipuoliskolla. Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1855 Tyrvään uuden punatiilisen kirkon valmistuttua, mutta kirkon käyttö alkoi uudelleen 1960-luvulla. Kallialan tiiviin ryhmäkylän ja vanhojen peltomaisemien ympäröimä kirkko paloi tuhopoltossa vuonna 1997, mutta on palautettu talkoovoimin paloa edeltäneeseen ulkoasuunsa. Kirkon uusittujen sisätilojen maalaukset ovat tehneet kuvataiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala.

Sastamalan eli Karkun Pyhän Marian kirkko ajoittuu 1400-luvulle, jolloin sitä alettiin rakentaa niin sanotun Luukkaan kappelin paikalle. Sastamala oli keskiajalla Pohjois-Satakunnan ja Pirkanmaan merkittävin kirkollinen keskus. Pyhän Marian kirkko jäi pois kirkollisesta käytöstä 1900-luvun alussa, ja sitä käytettiin sen jälkeen muun muassa heinävarastona. Kirkkoa restauroitiin vuosina 1960–1962, ja nykyään se muodostaa edustavan maisemakokonaisuuden Sastamalan vanhan pappilan kanssa. Maisema-alueen uudemmat kirkot ovat 1800-luvun puolivälissä rakennettu Vammalan keskustaajaman kirkko sekä modernia kirkkoarkkitehtuuria edustava Salokunnan kirkko.

Useimmat maisema-alueen kylistä ovat peräisin 1300-lukua varhaisemmalta ajalta. Alueelle tunnusomainen ryhmäkylämuoto on jäljellä monessa kylässä, joissa on säilynyt myös runsaasti perinteistä rakennuskantaa. Esimerkiksi Tyrvään Vanhankirkonniemen tyvessä sijaitseva Kalliala on säilyttänyt keskiaikaisen sijaintinsa ja tiiviin rakenteensa kyläteineen sekä vanhoilla tonteilla sijaitsevine kantatiloineen. Kallialan luoteispuolella sijaitseva Pohjalanjärven alue on esimerkki takamaille raivatusta järvikuiviosta. Kuivion tuntumassa sijaitse-van Pohjalan kartanon mailla on edustavia, laidunnettuja hakamaita. Pohjalanjärven tienoilla on myös merkkejä sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Muita huomattavia kyläkokonaisuuksia on esimerkiksi Kärppälässä ja Stormissa.

Maaseutualueiden taajamakehitystä Rautaveden alueella edustaa Karkun kylä, joka on syntynyt Tampereelta Poriin kulkevan rautatien tuntumaan vanhan Palvialan kylän paikalle. Vanhan kylänraitin halkoman taajaman rakennuskanta muodostuu vuosisatoja samoilla paikoilla olleista maatilojen talouskeskuksista sekä maantien ja Karkun aseman ympäristöön 1900-luvun alkupuolella rakennetuista pientaloista. Karkussa on myös vanhoja huvilarakennuksia. Alueen huvilakulttuuri on syntynyt rautatien rakentamisen jälkeen 1900-luvun alussa, jolloin Karkusta tuli suosittu lomapitäjä. Karkussa on myös uudempaa rakennuskantaa.

Rautaveden maisema-alue on edelleen edustavaa ja hyvinvoivaa maatalousaluetta, jonka elinkeinomaisemassa vaihtelevat vauraan ja laajamittaisen tehomaatalouden jäljet sekä pienimuotoiset ja syrjäisetkin viljelykset. Alueella on huomattavan paljon perinnebiotooppeja, joista Vehmaanniemen perinnebiotooppi on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi. Maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppikohteita löytyy muun muassa Tyrvään vanhan kirkon tuntumasta Kallialasta, Yli-Viikarista ja Nikkilästä. Lisäksi alueella on paljon paikallisesti arvokkaita haka-, niitty- ja laidunmaita. Monien perinnebiotooppien yhteydessä on muinaisjäännöksiä.

Rautaveden ympäristössä on useita matkailukohteita. Vanhojen kirkkojen ohella matkailijoita kiinnostavat esimerkiksi alueen kalastuskohteet ja melontareitit. Myös taiteilija Emil Danielssonin 1900-luvun alussa suunnittelema ja rakennuttama Pirunvuoren kivilinna on matkailullisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, joka kuuluu kansallisromantiikan ajan merkittäviin taiteilijahuviloihin. Linnan tuntumassa on Ellivuoren lomakeskus ja laskettelurinne, joka hallitsee Karkun rannasta aukeavaa järvimaisemaa.

MAISEMAKUVA

Rautaveden kulttuurimaisema on jäsentynyt kahden murroslaaksoon syntyneen järvialtaan, Kuloveden ja Rautaveden ympärille. Runsassaariset ja kivirantaiset järvet avautuvat välillä laajoiksi järvenseliksi. Alueen maasto kumpuilee loivasti Rautaveden länsi- ja luoteisrannoilla sekä eteläosissa. Muualla, varsinkin alueen keskiosissa, kallioperän kohoutumat ovat hyvin jyrkkäpiirteisiä. Rautaveden keskellä kohoava Pirunvuori on maisemallisesti vaikuttava kalliokohde, jonka rinteillä on huomattavia muinaisrantakivikoita.

Alueen viljelymaisemat ovat monimuotoisia. Peltoaloja kehystävät metsäiset ja jylhät selänteet luovat viljelyksille vaikuttavia maisemallisia kehyksiä. Historiallista syvyyttä maisemaan tuovat esihistorialliset haudat sekä Tyrvään ja Sastamalan vanhat kivikirkot, joiden tuntumassa on pitkästä viljelyhistoriasta kertovia peltomaita. Maatalousmaisemaa rikastavat myös karjanhoidon synnyttämät laidunalueiden perinnebiotoopit. Alueen maisemaa jäsentävät monet maaston piirteitä myötäilevät kylätiet, joiden varsilta aukeaa monipuolisia näkymiä alueen kulttuurimaisemaan ja vesistöihin.

Vanhojen kyläteiden varsille ja tiiviisiin kyliin keskittynyt rakennuskanta on paikoin uutta, mutta asutuksen historiallisuus on aistittavissa lähes kaikkialla maisema-alueella. Paikoin uudet tielinjaukset, uudisrakennukset, rapistuneet vanhat rakennukset, golfkentät, lomakeskukset ja rantojen mökkiytyminen rikkovat maiseman perinteistä yleisilmettä. Ellivuoren tyvellä oleva lomakeskus ja laskettelurinne muodostavat oman muusta maisemasta selvästi erottuvan pienmaisemansa, joka näkyy kuitenkin vain rajatulle alueelle.

LÄHDE: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021, Suomen Ympäristökeskus.