Kiinteistö lohkottiin v. 1996 Kyro Oy:n omistamasta, Myllymäen kylään kuuluvasta Korkomäen alueesta, joka alunperin kuului Eljaalan talon maihin. Lohkomisen yhteydessä kiinteistön nimeksi annettiin Puistopari. Kiinteistön asuinrakennus on vanhin arkkitehti Bertel Strömmerin 1930-luvulla Korkomäen entisen torpan maille suunnittelemista kahdesta rakennuksesta. Se on näkyvillä jo Strömmerin vuonna 1936 laatimalla kaavakartalla. Rakennus suunniteltiin alueen kolmen muun samantyylisen rakennuksen kanssa Kyröskosken paperitehtaan johtajien asunnoksi. Rakennus säilyi työntekijöiden asuntona 1990-luvulle asti , jolloin tehtaan omistussuhteiden muutosten myötä auntoja alettiin lohkoa ja myydä erillisiksi kiinteistöiksi. Asukkaina olevat työntekijät asetettiin ostoissa etusijalle.

Rakennus 1: Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema kahden asunnon rakennus on rakennettu 1930-1936 välisenä aikana. Rakennuksessa on betoniperustus. Sen tiilirunko on vuorattu sileällä rappauksella ja maalattu vaalealla kalkkimaalilla. Mansardikaton katteena on poltettu savitiili. Asuntoihin kuljetaan päädyistä. Kummassakin päädyssä on sisäänkäynti ja avokuisti. Itäsivun alemmassa lappeessa on kaksi lapeikkunaa. Lappeiden yläosa on hyvin loiva ja antaa lähes tasakattomaisen vaikutelman. Lappeet taittuvat taitteen kohdalta lähes pystysuorasti. Päädyissä on loiva aumaus ja päätykolmiossa kissanpenkit. 1930-luvun funktionalistishenkisiä piirteitä omaavassa, suuressa, huvilamaisessa asuinrakennuksessa on kaksi asuinkerrosta. Pohjakaavaltaan asunnot ovat toistensa peilikuvia. Alakerroksessa on eteisaula vintin portaikkoineen. Sen lisäksi keittiö, sali ja ruokailuhuone. Yläkerroksessa on makuuhuoneita. Sisätiloista inventoidun eteläpäädyn asunnon pohjakaava on alkuperäinen, mutta asunto on muuten kunnostettu 1990-luvulla. Ulkoisesti rakennus on asultaan alkuperäinen.

Rakennus 2: 1990-luvun loppupuolella rakennettu autotalli on tehty alueelle suunnitellun rakennustapaohjeen mukaan.

Kiinteistö sijaitsee joen mutkassa, keskimmäisenä kolmesta samantyylisestä 1920-30-luvun huvilasta. Sen länsipuolella sijaitsevat Korkola, Koskilinna ja Kyröskosken urheilukenttä. Rakennusta ympäröi uudelleen 1990-luvulla elvytetty puutarha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Alkuperäisistä kasveista on jäljellä mm. vanhoja omenapuita. Kaikkia alueen pihapiirejä ympäröinyt kuusiaita on edelleen jäljellä. Joen puolella kuusikko on kasvanut tiheäksi ja metsämäiseksi. Näköala joelle on lähes kokonaan hävinnyt.

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 1)