Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Parkanon Vanhantalontien ja Vatusentien risteyksen sekä Vuorijoen välisellä alueella. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 6005-6008, 6010-6020, 6028-6029 ja 6044-6046 sekä virkistys-, liikenne- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 6005-6006, 6011-6016, 6018, 6020, 6028 ja 6044-6046 sekä virkistys-, liikenne- ja katualuetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää alueen asemakaava vastaamaan nykytilannetta sekä mahdollistaa yritys- ja liiketoiminnan sekä palvelujen kehittäminen alueella. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Historiallisen kartta-aineiston mukaan kaava-alueen lähiympäristössä on ollut asutusta ja maanviljelyä viimeistään 1700-luvun loppupuolella. Alue on suureksi osaksi rakentamatonta ja puustoista, ja on pidettävä mahdollisena, että siltä löytyisi erityisesti historiallisen ajan elinkeinoihin liittyviä arkeologisia kohteita - kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kaavassa huomioitavia kulttuuriperintökohteita. Yksi mahdollinen tervahauta tai kellarikuoppa on paikannettavissa Uusivatusentien pohjoispuolelle laserkeilausaineistojen perusteella. Lidar-kuvissa näkyvien ilmiöiden luonteen varmistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman maastokäyntiä. Vanhojen karttojen mukaan kaava-alueen kautta on lisäksi kulkenut kahden historiallisen kylän välinen raja. Rajalinjaan mahdollisesti liittyviä vanhoja rajamerkkejä voi koskea muinaismuistolain rauhoitus. Alueen korkeusaseman ja topografian perusteella myös esihistoriallisten muinaisjäännösten, kuten kivikautisten asuinpaikkojen, löytyminen on mahdollista.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella kaava-aluetta ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitun, osayleiskaavaan liittyneen inventoinnin (2010) kenttätyö ei ulottunut ko. alueelle, eikä asemakaava siis voi perustua siihen. Edellä todetun vuoksi asemakaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää tältä osin. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavaratkaisuihin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vasta inventoinnin jälkeen.

Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueelta on Parkanon keskusta-alueen osayleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön inventointi (FCG, 2010), jossa suunnittelualueelta arvokohteiksi on tunnistettu Vuorijoen (Jokiharjun) koulu, entisen Mekes Oy:n työntekijöilleen rakennuttamat rivitalot, ns. M-talot sekä maisemallisesti arvokas Vuorijoen asutus- ja viljelymaisema. Edellä mainitut, paikallisesti merkittävät kohteet on merkitty asianmukaisilla suojelumerkinnöillä voimassa olevaan osayleiskaavaan ja Vuorijoen koulu myös voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoin alue on harvakseltaan rakennettua metsäistä pientaloaluetta, jonka rakennukset ovat tavanomaisia, enintään puolitoistakerroksisia 1970-2000-luvulla rakennettuja omakotitaloja ja niiden piharakennuksia. Tässä tapauksessa osayleiskaavaa varten laadittu inventointi vaikuttaisi tarjoavan riittävät pohjatiedot asemakaavan lähtötiedoiksi rakennetun ympäristön ja maiseman osalta.

Suunnittelualueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvot on kuvattu ja huomioitu pääosin hyvin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, kaavaselostuksessa sekä kaavaluonnoksessa. Kaavaselostukseen on syytä korjata arvokohteiden inventointiin viittaavat kohdenumerot oikein: Vuorijoen koulu (30) sekä Mekesin tehdas- ja asuinalueet-kokonaisuuden M-talot (32 C).

Vuorijoen koululle on kaavaluonnoksessa osoitettu suojelumerkintä sr-1 sekä rakennusala nykyisen pohjanalan mukaisesti. Lisäksi koulunkorttelille on osoitettu /s-merkintä, jonka kaavamääräyksessä edellytetään mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja uudisrakentamisen sovittamista alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Esitetty ratkaisu on onnistunut lukuun ottamatta Sr-merkinnän kaavamääräystä, jossa viitataan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykälään 57. Koska lakia ollaan uudistamassa, ei kaavamääräyksissä tulisi viitata yksittäisiin lainpykäliin. Sr-merkintää koskeva kaavamääräys tulisikin korjata esimerkiksi muotoon: Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ominaispiirteet ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Kaavaluonnoksessa myös kortteleissa 6045 ja 6046 sijaitseville M-taloille on osoitettu edellä mainittu /s-merkintä, mikä vaikuttaisi turvaavan riittävällä tavalla niiden arvot. Lisäksi korttelissa 6046 tonttien rakennusalat on merkitty pääsääntöisesti nykyisten rakennusten pohjanalojen mukaan, mikä osaltaan parantaa niiden säilymisedellytyksiä ja mm. estää niiden laajentamisen. Myös korttelin 6045 tonttien 1-3, joilla sijaitsee M-taloja, rakennusalat on syytä korjata paremmin nykyisten rakennusten pohjanalojen mukaisiksi. Tarvittaessa tonteille voidaan erikseen merkitä talousrakennusten rakennusalat Vienonpolun tuntumaan.

Pieni osa suunnittelualueen koilliskärjestä ulottuu osayleiskaavassakin osoitetulle maisemallisesti arvokkaalle Vuorijoen asutus- ja viljelymaiseman maisema-alueelle. Maisema-alue on huomioitu kaavassa onnistuneesti osoittamalla se lähivirkistysalueeksi sekä osoittamalla korttelin 6016 rakennusala maisema-alueen ulkopuolelle niin, ettei maisema-alueelle kohdistu rakentamista.

Kaavaluonnosta tulee vielä korjata ja täydentää edellä kuvatun mukaisesti. Kaavaehdotus ja täydennetty selvitysaineisto tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Parkanon Vanhantalontien ja Vatusentien risteyksen sekä Vuorijoen välisellä alueella. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 6005-6008, 6010-6020, 6028-6029 ja 6044-6046 sekä virkistys-, liikenne- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 6005-6006, 6011-6016, 6018, 6020, 6028 ja 6044-6046 sekä virkistys-, liikenne- ja katualuetta. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää alueen asemakaava vastaamaan nykytilannetta sekä mahdollistaa yritys- ja liiketoiminnan sekä palvelujen kehittäminen alueella. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Historiallisen kartta-aineiston mukaan kaava-alueen lähiympäristössä on ollut asutusta ja maanviljelyä viimeistään 1700-luvun loppupuolella. Alue on suureksi osaksi rakentamatonta ja puustoista, ja on pidettävä mahdollisena, että siltä löytyisi erityisesti historiallisen ajan elinkeinoihin liittyviä arkeologisia kohteita - kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kaavassa huomioitavia kulttuuriperintökohteita. Yksi mahdollinen tervahauta tai kellarikuoppa on paikannettavissa Uusivatusentien pohjoispuolelle laserkeilausaineistojen perusteella. Lidar-kuvissa näkyvien ilmiöiden luonteen varmistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman maastokäyntiä. Vanhojen karttojen mukaan kaava-alueen kautta on lisäksi kulkenut kahden historiallisen kylän välinen raja. Rajalinjaan mahdollisesti liittyviä vanhoja rajamerkkejä voi koskea muinaismuistolain rauhoitus. Alueen korkeusaseman ja topografian perusteella myös esihistoriallisten muinaisjäännösten, kuten kivikautisten asuinpaikkojen, löytyminen on mahdollista.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella kaava-aluetta ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitun, osayleiskaavaan liittyneen inventoinnin (2010) kenttätyö ei ulottunut ko. alueelle, eikä asemakaava siis voi perustua siihen. Edellä todetun vuoksi asemakaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää tältä osin. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavaratkaisuihin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vasta inventoinnin jälkeen.

Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueelta on Parkanon keskusta-alueen osayleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön inventointi (FCG, 2010), jossa suunnittelualueelta arvokohteiksi on tunnistettu Vuorijoen (Jokiharjun) koulu, entisen Mekes Oy:n työntekijöilleen rakennuttamat rivitalot, ns. M-talot sekä maisemallisesti arvokas Vuorijoen asutus- ja viljelymaisema. Edellä mainitut, paikallisesti merkittävät kohteet on merkitty asianmukaisilla suojelumerkinnöillä voimassa olevaan osayleiskaavaan ja Vuorijoen koulu myös voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoin alue on harvakseltaan rakennettua metsäistä pientaloaluetta, jonka rakennukset ovat tavanomaisia, enintään puolitoistakerroksisia 1970-2000-luvulla rakennettuja omakotitaloja ja niiden piharakennuksia. Tässä tapauksessa osayleiskaavaa varten laadittu inventointi vaikuttaisi tarjoavan riittävät pohjatiedot asemakaavan lähtötiedoiksi rakennetun ympäristön ja maiseman osalta.

Suunnittelualueen rakennetun ympäristön ja maiseman arvot on kuvattu ja huomioitu pääosin hyvin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, kaavaselostuksessa sekä kaavaluonnoksessa. Kaavaselostukseen on syytä korjata arvokohteiden inventointiin viittaavat kohdenumerot oikein: Vuorijoen koulu (30) sekä Mekesin tehdas- ja asuinalueet-kokonaisuuden M-talot (32 C).

Vuorijoen koululle on kaavaluonnoksessa osoitettu suojelumerkintä sr-1 sekä rakennusala nykyisen pohjanalan mukaisesti. Lisäksi koulunkorttelille on osoitettu /s-merkintä, jonka kaavamääräyksessä edellytetään mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja uudisrakentamisen sovittamista alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Esitetty ratkaisu on onnistunut lukuun ottamatta Sr-merkinnän kaavamääräystä, jossa viitataan nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykälään 57. Koska lakia ollaan uudistamassa, ei kaavamääräyksissä tulisi viitata yksittäisiin lainpykäliin. Sr-merkintää koskeva kaavamääräys tulisikin korjata esimerkiksi muotoon: Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ominaispiirteet ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Kaavaluonnoksessa myös kortteleissa 6045 ja 6046 sijaitseville M-taloille on osoitettu edellä mainittu /s-merkintä, mikä vaikuttaisi turvaavan riittävällä tavalla niiden arvot. Lisäksi korttelissa 6046 tonttien rakennusalat on merkitty pääsääntöisesti nykyisten rakennusten pohjanalojen mukaan, mikä osaltaan parantaa niiden säilymisedellytyksiä ja mm. estää niiden laajentamisen. Myös korttelin 6045 tonttien 1-3, joilla sijaitsee M-taloja, rakennusalat on syytä korjata paremmin nykyisten rakennusten pohjanalojen mukaisiksi. Tarvittaessa tonteille voidaan erikseen merkitä talousrakennusten rakennusalat Vienonpolun tuntumaan.

Pieni osa suunnittelualueen koilliskärjestä ulottuu osayleiskaavassakin osoitetulle maisemallisesti arvokkaalle Vuorijoen asutus- ja viljelymaiseman maisema-alueelle. Maisema-alue on huomioitu kaavassa onnistuneesti osoittamalla se lähivirkistysalueeksi sekä osoittamalla korttelin 6016 rakennusala maisema-alueen ulkopuolelle niin, ettei maisema-alueelle kohdistu rakentamista.

Kaavaluonnosta tulee vielä korjata ja täydentää edellä kuvatun mukaisesti. Kaavaehdotus ja täydennetty selvitysaineisto tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.