Nokian pyörökirkko muodostaa korkealla harjulla maisemallisesti keskeisen ja näkyvän maamerkin tärkeän vesireitin ja vanhan maantien varrella. Kirkkomaisemaan liittyy harjun laella oleva kiviaidan ympäröimä hautausmaa sekä Pyhäjärven rannalla Maatialan pappilan pihapiiri.

Nokian kaupunkitaajaman laidalla oleva kirkkorakennus sijaitsee mäntymetsää kasvavalla jyrkkärinteisellä Viikinharjulla Vihnusjärven ja Pyhäjärven välissä, vanhan Turku-Hämeenlinna -maantien varrella. Vanha, keskiajalta periytyvä tielinjaus noudattaa maiseman rajoja pellon ja harjun laidalla. Länsitornillinen 1830-luvun pyörökirkko on tyyliltään uusklassillinen.

Kivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on Brakel-suvun hautakappeli vuodelta 1843 ja sankarihautojen tukimuurissa Spåre-suvun hautaholvi. Hautausmaan pohjoiskulmalla on tiilinen leikkaushuone, hirsinen talli-makasiini ja Yrjö Waskisen suunnittelema ruumishuone 1920-luvulta. Harjun reunassa on lisäksi 1908 valmistunut jugend-tyylinen kanttorin virka-asunto talousrakennuksineen.

Nokian kivikirkko valmistui 1838 Intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Tuolloisen Pirkkalan seurakunnan kirkko rakennettiin läheisen Viikin kartanon lahjoittamille maille. Seurakunta jaettiin kahteen osaan 1922, ja Pohjois-Pirkkala muutettiin Nokia-nimiseksi 1938.

Kirkon sakaristo avattiin arkkitehti Josef Stenbäckin tekemin suunnitelmin kirkkotilaan kuoriksi 1904. Kirkon sisätiloja on korjattu useaan otteeseen. Perusteellinen uudistus tehtiin 1974 arkkitehti S. Rihlaman suunnitelmin. Kirkon vierellä sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöönsä 1842.