Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualue sijoittuu lähelle Lempäälän rautatieasemaa, radan molemmin puolin Lemponkadun pohjoispuolelle, ulottuen osin Kuusitien varteen. Kaavan tavoitteena on tutkia uuden pysäköintihallin toteuttamista asemakaavan muutoshankkeen avulla. Paikalla sijaitsee jo rautatieasemaa palveleva liityntäpysäköinnin alue. Suunnittelualueeseen sisältyy kunnan omistamien maa-alueiden lisäksi yksityisen omistamaa aluetta sekä vähäisesti valtion omistamaa rautatiealuetta. Yksityisomistuksessa oleva alue on rakentamaton. Itäpuolelle lisäraiteiden myötä levenevä rautatiealue tarkastellaan samalla, ja on siksi koko leveydeltään mukana suunnittelualueessa. Pysäköintihallin pohjoisreunassa on varauduttu lisäksi mahdollisella sillalla kulkuyhteyden toteuttamiseen Piippo-keskuksen suuntaan.

Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 170/2023 (12.4.2023). Lausunnossa todettiin, että kaavaselostukseen tai sen liitteeksi tulee koota tiedot ja ajantasaiset valokuvat suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevista rakennuksista. Kaavaan liittyen on toteutettu selvitys Rakennetun ympäristön selvitys, Kaava nro 4050/5025 Länsipuolisen pysäköintihallin asemakaavan muutos (Lempäälän kunta / Melina Avelin 2023).

Selvitykseen on koottu rakennuslupa-aineistoon perustuvat tiedot kaava-alueen rakennuksista (Kuusitie 8 ja 10) sekä lähivaikutusalueen osalta muusta Kuusitien varren rakennuskannasta (poislukien Kuusitie 14), Piippo-keskuksesta, Rautatieasemasta ja Lempäälän kirkosta. Lisäksi selvitykseen sisältyy näkymätarkasteluja Lemponkadulta. Selvityksessä kuvataan lyhyesti Lempoisten yleistä historiaa ja kuvataan tienoolle luonteenomaista kehitystä ensin mäkitupa-asutuksen keskittymänä ja sittemmin itsenäistymisen jälkeen palstoitettujen omakotitonttien alueena, joka edelleen täydentyi jälleenrakennuskaudella. Suuri osa pientaloista korvautui 1960-luvulta alkaen kerrostaloilla ja muulla tehokkaammalla rakentamisella. Osa inventoiduista rakennuksista on peräisin jälleenrakennuskaudelta tai sitä myöhäisemmältä ajalta, mutta osa on tätä vanhempia. Vanhimpien rakennusten rakennusajankohtia ei ole selvitetty, eikä inventointiin sisälly esimerkiksi historiallista kartta-aineistoa tai ilmakuvia. Tämä tekee rakennusten iän kulttuurihistoriallisten arvojen määrittelystä haasteellista. Aineistosta ei käy myöskään ilmi, kytkeytyykö jokin rakennuksista Piipon tehtaaseen. Nyt ensi kertaa inventoitujen kohteiden arvoja ei ole systemaattisesti arvioitu, ainoastaan entisen poliisiaseman talolla ja Piippo Oy:n tehdasrakennuksella on todettu olevan kulttuurihistoriallisia arvoja. Näiltä osin selvitystä olisi hyvä vielä täydentää.

Tampereentien ja rautatien varrella sijainneesta varhaisesta pienasutuksesta on säilynyt katkonaisia osia mm. Tampereentien ja Rypyntien tuntumassa sekä radan varressa. Lemponkadun, Kuusitien ja rautatien rajaamalla alueella sijaitsee vielä joukko pienimittakaavaisia rakennuksia, joista suurin osa on yksityisiä asuinrakennuksia. Asemakaavaluonnoksessa kaava-alueella sijaitsevien Kuusitie 8:n ja 10:n rakennusten kohdalle on osoitettu kevyenliikenteenväylä. Rakennusten purkaminen merkitsisi sitä, että vanhoista asuinrakennuksista jäisi jäljelle enää Kuusitie 4a ja 4b sekä niistä hieman erillään sijaitseva, inventoimatta jätetty Kuusitie 14. Maakuntamuseo ilmaisee huolensa siitä, että pientalojen purkaminen kaavaluonnoksen mukaisesti kohdistaisi ennen pitkää purkupaineita myös muihin Kuusitien ja radan välillä sijaitseviin rakennuksiin, jotka nyt on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle – etenkin, kun halli tulisi kaavaratkaisun mukaisesti sijaitsemaan erittäin lähellä Kuusitie 4b:tä. Jälleenrakennuskauden, 1920-luvun ja mahdollisesti jopa mäkitupalaiskaudelta juontuvan pientaloasutuksen katoaminen tarkoittaisi siten merkittävän rakennetun ympäristön kerrostuman häviämistä alueelta. Purettaviksi aiottujen rakennusten pohjoispuolella sijaitsee rakentamaton tontti. Maakuntamuseo esittääkin tutkittavaksi kevyenliikenteenväylän sijoittamista sen puolelle.

Maakuntamuseo totesi edellisessä lausunnossaan, että pysäköintihallin soveltumista osaksi kaupunkikuvaa ja osin hyvin pienipiirteistä rakennettua ympäristöä tulee tarkastella huolellisesti. Kaavan vaikutustenarvioinnissa on todettu, että pysäköintihallin laadukas suunnittelu voisi parantaa kaupunkikuvaa. Tästä huolimatta kaavassa ei ole annettu hallin arkkitehtonista laatua ohjaavia määräyksiä. Kaavan ja mahdollisesti viitesuunnittelun jatkokehittelyssä on syytä kiinnittää huomiota arkkitehtonisiin keinoihin, joilla pysäköintihalli voitaisiin saada sopeutumaan ympäröiviin rakennuksiin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. 

Kaavaehdotus täydennettyine aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Suunnittelualue sijoittuu lähelle Lempäälän rautatieasemaa, radan molemmin puolin Lemponkadun pohjoispuolelle, ulottuen osin Kuusitien varteen. Kaavan tavoitteena on tutkia uuden pysäköintihallin toteuttamista asemakaavan muutoshankkeen avulla. Paikalla sijaitsee jo rautatieasemaa palveleva liityntäpysäköinnin alue. Suunnittelualueeseen sisältyy kunnan omistamien maa-alueiden lisäksi yksityisen omistamaa aluetta sekä vähäisesti valtion omistamaa rautatiealuetta. Yksityisomistuksessa oleva alue on rakentamaton. Itäpuolelle lisäraiteiden myötä levenevä rautatiealue tarkastellaan samalla, ja on siksi koko leveydeltään mukana suunnittelualueessa. Pysäköintihallin pohjoisreunassa on varauduttu lisäksi mahdollisella sillalla kulkuyhteyden toteuttamiseen Piippo-keskuksen suuntaan.

Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon DIAR: 170/2023 (12.4.2023). Lausunnossa todettiin, että kaavaselostukseen tai sen liitteeksi tulee koota tiedot ja ajantasaiset valokuvat suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevista rakennuksista. Kaavaan liittyen on toteutettu selvitys Rakennetun ympäristön selvitys, Kaava nro 4050/5025 Länsipuolisen pysäköintihallin asemakaavan muutos (Lempäälän kunta / Melina Avelin 2023).

Selvitykseen on koottu rakennuslupa-aineistoon perustuvat tiedot kaava-alueen rakennuksista (Kuusitie 8 ja 10) sekä lähivaikutusalueen osalta muusta Kuusitien varren rakennuskannasta (poislukien Kuusitie 14), Piippo-keskuksesta, Rautatieasemasta ja Lempäälän kirkosta. Lisäksi selvitykseen sisältyy näkymätarkasteluja Lemponkadulta. Selvityksessä kuvataan lyhyesti Lempoisten yleistä historiaa ja kuvataan tienoolle luonteenomaista kehitystä ensin mäkitupa-asutuksen keskittymänä ja sittemmin itsenäistymisen jälkeen palstoitettujen omakotitonttien alueena, joka edelleen täydentyi jälleenrakennuskaudella. Suuri osa pientaloista korvautui 1960-luvulta alkaen kerrostaloilla ja muulla tehokkaammalla rakentamisella. Osa inventoiduista rakennuksista on peräisin jälleenrakennuskaudelta tai sitä myöhäisemmältä ajalta, mutta osa on tätä vanhempia. Vanhimpien rakennusten rakennusajankohtia ei ole selvitetty, eikä inventointiin sisälly esimerkiksi historiallista kartta-aineistoa tai ilmakuvia. Tämä tekee rakennusten iän kulttuurihistoriallisten arvojen määrittelystä haasteellista. Aineistosta ei käy myöskään ilmi, kytkeytyykö jokin rakennuksista Piipon tehtaaseen. Nyt ensi kertaa inventoitujen kohteiden arvoja ei ole systemaattisesti arvioitu, ainoastaan entisen poliisiaseman talolla ja Piippo Oy:n tehdasrakennuksella on todettu olevan kulttuurihistoriallisia arvoja. Näiltä osin selvitystä olisi hyvä vielä täydentää.

Tampereentien ja rautatien varrella sijainneesta varhaisesta pienasutuksesta on säilynyt katkonaisia osia mm. Tampereentien ja Rypyntien tuntumassa sekä radan varressa. Lemponkadun, Kuusitien ja rautatien rajaamalla alueella sijaitsee vielä joukko pienimittakaavaisia rakennuksia, joista suurin osa on yksityisiä asuinrakennuksia. Asemakaavaluonnoksessa kaava-alueella sijaitsevien Kuusitie 8:n ja 10:n rakennusten kohdalle on osoitettu kevyenliikenteenväylä. Rakennusten purkaminen merkitsisi sitä, että vanhoista asuinrakennuksista jäisi jäljelle enää Kuusitie 4a ja 4b sekä niistä hieman erillään sijaitseva, inventoimatta jätetty Kuusitie 14. Maakuntamuseo ilmaisee huolensa siitä, että pientalojen purkaminen kaavaluonnoksen mukaisesti kohdistaisi ennen pitkää purkupaineita myös muihin Kuusitien ja radan välillä sijaitseviin rakennuksiin, jotka nyt on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle – etenkin, kun halli tulisi kaavaratkaisun mukaisesti sijaitsemaan erittäin lähellä Kuusitie 4b:tä. Jälleenrakennuskauden, 1920-luvun ja mahdollisesti jopa mäkitupalaiskaudelta juontuvan pientaloasutuksen katoaminen tarkoittaisi siten merkittävän rakennetun ympäristön kerrostuman häviämistä alueelta. Purettaviksi aiottujen rakennusten pohjoispuolella sijaitsee rakentamaton tontti. Maakuntamuseo esittääkin tutkittavaksi kevyenliikenteenväylän sijoittamista sen puolelle.

Maakuntamuseo totesi edellisessä lausunnossaan, että pysäköintihallin soveltumista osaksi kaupunkikuvaa ja osin hyvin pienipiirteistä rakennettua ympäristöä tulee tarkastella huolellisesti. Kaavan vaikutustenarvioinnissa on todettu, että pysäköintihallin laadukas suunnittelu voisi parantaa kaupunkikuvaa. Tästä huolimatta kaavassa ei ole annettu hallin arkkitehtonista laatua ohjaavia määräyksiä. Kaavan ja mahdollisesti viitesuunnittelun jatkokehittelyssä on syytä kiinnittää huomiota arkkitehtonisiin keinoihin, joilla pysäköintihalli voitaisiin saada sopeutumaan ympäröiviin rakennuksiin.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. 

Kaavaehdotus täydennettyine aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.