Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Virtojen Jähdyspohjassa sijaitsevan kiinteistön 936-402-1-123 omistaja on tiedustellut, millaisia kulttuurihistoriallisista arvoja kiinteistöön liittyy sekä, mikä on sen suojelutilanne. Erityisesti pyydetään selvittämään, minä vuonna entinen kunnalliskotirakennus on suojeltu ja mihin suojelu perustuu.

Kohteen kuvaus ja historia

Heikkilänmaa -nimisen kiinteistön pinta-ala on noin 9800 m2 ja sillä sijaitsee yksi rakennus, vuonna 1939 valmistunut, kookas, entinen Virtain Jähdyspohjan kunnalliskoti, joka on toiminut myös B-mielisairaalana. Rakennus on aumakattoinen, saumapeltikatettu, kaksikerroksinen, tiilirunkoinen ja julkisivuiltaan rapattu ja keltaiseksi maalattu. Sijaintinsa vuoksi se näkyy kauas avoimessa peltomaisemassa.

Inventointitietojen perusteella Virtain kunnalliskoti perustettiin vuonna 1909, kun kuntakokouksen päätöksellä ostettiin tarkoitusta varten Heikkilän maatila Kaapo Heikkilän perikunnalta Jähdyspohjasta. Heikkilä oli kylän vanhimpia ja suurimpia kantatiloja. Se oli asutettu ensimmäisten joukossa eräajan päättyessä 1500-luvun puolivälin jälkeen. Kunnalliskoti sijaitsi aluksi näyttävässä puurakennuksessa Lakarintien varressa. Lisätilaa saatiin 1939, kun lausunnon kohteena oleva kivitalo valmistui. Vuosina 1954-1960 kivitalo toimi B-mielisairaalana. Mielisairaanhoidon päätyttyä kivitalo palautui vanhainkotiosastoksi, jolloin siellä tehtiin vähäisiä muutoksia ja peruskorjausta. Kivitalossa oli tuolloin myös henkilökunnan asuntola. Lakarintien varren puinen vanhainkotirakennus tuhoutui tulipalossa 1979. Sen paikalla on nykyisin kunnalliskodin muistomerkki. Vanhainkotitoiminta päättyi koko alueella 1980-luvun alussa uuden vanhainkodin valmistuttua Virtain keskustaan terveyskeskuksen yhteyteen.

Kivitalo erotettiin omaksi kiinteistökseen ilmeisesti myyntiä varten viimeistään 1990-luvulla. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön Virtojen kaupungilta 1994 ja teettänyt kivitaloon viemäriremontin. Muutoin rakennusta ei ole kunnostettu ja se on omistajan kertoman mukaan hyvin huonokuntoinen. Rakennus on ollut nykyisellä omistajalla käytössä ainoastaan kesäisin; kesäasuntona, matkustajakotina (Virtain pensionaatti), näyttelytilana sekä kirpputorina.

Rakennussuojelu ja kaavamerkinnät

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan rakennuskannan arvot ja suojellaan arvorakennukset ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Kaavoituksesta vastaavat kunnat. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa uuden museolain (314/2019) perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/.

Entisen kunnalliskodin alueella on voimassa vuonna 2009 hyväksytty Jähdyspohjan-Patolammin asemakaava. Asemakaavassa kiinteistö on merkitty käyttötarkoitusmerkinnällä ARM/s, Asuinpientalojen ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jonka pihapiiri tulee säilyttää. Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan korttelialue on varattu asumiselle ja matkailulle. Lisärakentaminen tulee sijoittaa rakennusalan mukaan sisääntulotien varteen luoteis-kaakko -suuntaisesti. Rakennustapa tulee sovittaa korttelialueen kaakkoisosaan sijoittuvan suojeltavan päärakennuksen ja korttelialueen luoteisosaan sijoittuvan suojeltavan ulkorakennuksen (aitta) muotokieleen ja materiaaleihin.

Kiinteistön yhteenlaskettu rakennusoikeus asemakaavassa on 1500 kerrosalaneliömetriä (rakennusoikeus käsittää myös entisen kunnalliskotirakennuksen). Rakennusala on merkitty kiinteistön pohjoisosaan. Rakentamisen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Entinen kunnalliskotirakennus, on suojeltu sr-merkinnällä: Rakennustaiteellisesti arvokas ja maisemakuvan kannalta tärkeä rakennus tai rakennelma. Rakennusta tai rakennelmaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennustaiteellisesti arvokas ja maisemakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Käytännössä rakennusta koskeva suojelumerkintä kohdistuu sen julkisivuihin, joihin ei saa tehdä merkittäviä muutoksia. Suojellun rakennuksen normaali kunnossapitokorjaus (huoltomaalaus, julkisivujen paikkakorjaus jne.) on luonnollisesti sallittua. Merkittävimmistä muutoksista, kuten julkisivumateriaalin, ikkunoiden tai kattomateriaalin vaihtamisesta, on asemakaava-alueella haettava aina kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Rakennusvalvonta arvioi muutosten sopivuuden suojeltuun rakennukseen ja pyytää tarvittaessa museoviranomaiselta lausunnon.

Kiinteistön täydennysrakentamiseen käytettävissä olevan rakennusoikeuden määrää sekä muita asemakaavaan liittyviä asioita voi tiedustella Virtain kaupungin asemakaavoituksesta (kaavoitus- ja kehittämispäällikkö p. 03 485 1250) tai rakennusvalvonnasta (rakennustarkastaja p. 03 485 1252).

Asemakaavan lisäksi alueella on voimassa vuonna 2015 hyväksytty Virtain kaupungin keskustaajaman oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Entinen kunnalliskotirakennus on kaavakartalle merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetun ympäristön kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on paikallisesti merkittävä kohde, jonka arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen tulee olla maankäytön lähtökohtana. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuksissa tehtävien toimenpiteiden tulee vaalia niiden suojeluarvoa. Rakennusten purkamiseen tulee hakea lupa (MRL § 127).

Lisäksi kiinteistö kuuluu osaksi yleiskaavaan merkittyä paikallisesti merkittävää Jähdyspohjan kulttuuriympäristöä (ma-2) sekä maakunnallisesti arvokasta Jähdyspohjan kulttuurimaisemaa (ma-1). Molempien alueiden kaavamääräyksessä edellytetään alueiden ominaispiirteiden säilyttämistä.

Alueella on voimassa myös 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, johon on niin ikään merkitty edellä mainittu maakunnallisesti arvokas Jäähdyspohjan kulttuurimaisema (mkm). Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen perusteella entinen kunnalliskotirakennus on suojeltu rakennuskohtaisella suojelumerkinnällä ensimmäisen kerran vuoden 2009 asemakaavassa. Aluekohtainen suojelumääräys kiinteistöä on koskenut jo ainakin vuodesta 2008 alkaen, sillä maakunnallisesti arvokas Jäähdyspohjan kulttuurimaisema on ollut merkittynä jo tuolloin hyväksytyssä, nykyistä maakuntakaavaa edeltäneessä, Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa.

Kaavojen lisäksi rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL  edellyttää mm. että, rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). MRL myös velvoittaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan rakennusten kunnossapidon yhteydessä, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (139 §).

Suojelun perusteena olevat selvitykset

Alueella voimassaolevien asemakaavan, yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelumerkinnät perustuvat seuraaviin selvityksiin:

Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, 2009. (Liite 1: Selvityksen arvoalue 18. Jähdyspohjan kulttuuriympäristö sekä kohteet 25. Heikkilänmaa ja 26. Vanhainkodin paikka ja ulkorakennukset.)

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Pirkanmaan Liitto, 2013. (Liite 2: Jähdyspohjan kulttuurimaisema.)

Arkeologinen kulttuuriperintö 

Kiinteistön 936-402-1-123 alueella ei tiedetä sijaitsevan kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Kiinteistö on tarkastettu arkeologisen inventoinnin yhteydessä vuonna 2006 (Adel: Torisevan-Jähdysniemen kaava-alueen arkeologinen inventointi 2006) ja se on kuulunut myös vuonna 2009 tehdyn osayleiskaavainventoinnin tutkimusalueeseen (Jussila: Virrat Keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009). Tämän hetkisen tiedon perusteella Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole tiedossa arkeologista kulttuuriperintöä, joka rajoittaisi asemakaavan mukaista maankäyttöä kiinteistöllä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Virtojen Jähdyspohjassa sijaitsevan kiinteistön 936-402-1-123 omistaja on tiedustellut, millaisia kulttuurihistoriallisista arvoja kiinteistöön liittyy sekä, mikä on sen suojelutilanne. Erityisesti pyydetään selvittämään, minä vuonna entinen kunnalliskotirakennus on suojeltu ja mihin suojelu perustuu.

Kohteen kuvaus ja historia

Heikkilänmaa -nimisen kiinteistön pinta-ala on noin 9800 m2 ja sillä sijaitsee yksi rakennus, vuonna 1939 valmistunut, kookas, entinen Virtain Jähdyspohjan kunnalliskoti, joka on toiminut myös B-mielisairaalana. Rakennus on aumakattoinen, saumapeltikatettu, kaksikerroksinen, tiilirunkoinen ja julkisivuiltaan rapattu ja keltaiseksi maalattu. Sijaintinsa vuoksi se näkyy kauas avoimessa peltomaisemassa.

Inventointitietojen perusteella Virtain kunnalliskoti perustettiin vuonna 1909, kun kuntakokouksen päätöksellä ostettiin tarkoitusta varten Heikkilän maatila Kaapo Heikkilän perikunnalta Jähdyspohjasta. Heikkilä oli kylän vanhimpia ja suurimpia kantatiloja. Se oli asutettu ensimmäisten joukossa eräajan päättyessä 1500-luvun puolivälin jälkeen. Kunnalliskoti sijaitsi aluksi näyttävässä puurakennuksessa Lakarintien varressa. Lisätilaa saatiin 1939, kun lausunnon kohteena oleva kivitalo valmistui. Vuosina 1954-1960 kivitalo toimi B-mielisairaalana. Mielisairaanhoidon päätyttyä kivitalo palautui vanhainkotiosastoksi, jolloin siellä tehtiin vähäisiä muutoksia ja peruskorjausta. Kivitalossa oli tuolloin myös henkilökunnan asuntola. Lakarintien varren puinen vanhainkotirakennus tuhoutui tulipalossa 1979. Sen paikalla on nykyisin kunnalliskodin muistomerkki. Vanhainkotitoiminta päättyi koko alueella 1980-luvun alussa uuden vanhainkodin valmistuttua Virtain keskustaan terveyskeskuksen yhteyteen.

Kivitalo erotettiin omaksi kiinteistökseen ilmeisesti myyntiä varten viimeistään 1990-luvulla. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön Virtojen kaupungilta 1994 ja teettänyt kivitaloon viemäriremontin. Muutoin rakennusta ei ole kunnostettu ja se on omistajan kertoman mukaan hyvin huonokuntoinen. Rakennus on ollut nykyisellä omistajalla käytössä ainoastaan kesäisin; kesäasuntona, matkustajakotina (Virtain pensionaatti), näyttelytilana sekä kirpputorina.

Rakennussuojelu ja kaavamerkinnät

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan rakennuskannan arvot ja suojellaan arvorakennukset ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Kaavoituksesta vastaavat kunnat. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa uuden museolain (314/2019) perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo http://vapriikki.fi/maakuntamuseo/.

Entisen kunnalliskodin alueella on voimassa vuonna 2009 hyväksytty Jähdyspohjan-Patolammin asemakaava. Asemakaavassa kiinteistö on merkitty käyttötarkoitusmerkinnällä ARM/s, Asuinpientalojen ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jonka pihapiiri tulee säilyttää. Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan korttelialue on varattu asumiselle ja matkailulle. Lisärakentaminen tulee sijoittaa rakennusalan mukaan sisääntulotien varteen luoteis-kaakko -suuntaisesti. Rakennustapa tulee sovittaa korttelialueen kaakkoisosaan sijoittuvan suojeltavan päärakennuksen ja korttelialueen luoteisosaan sijoittuvan suojeltavan ulkorakennuksen (aitta) muotokieleen ja materiaaleihin.

Kiinteistön yhteenlaskettu rakennusoikeus asemakaavassa on 1500 kerrosalaneliömetriä (rakennusoikeus käsittää myös entisen kunnalliskotirakennuksen). Rakennusala on merkitty kiinteistön pohjoisosaan. Rakentamisen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Entinen kunnalliskotirakennus, on suojeltu sr-merkinnällä: Rakennustaiteellisesti arvokas ja maisemakuvan kannalta tärkeä rakennus tai rakennelma. Rakennusta tai rakennelmaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennustaiteellisesti arvokas ja maisemakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Käytännössä rakennusta koskeva suojelumerkintä kohdistuu sen julkisivuihin, joihin ei saa tehdä merkittäviä muutoksia. Suojellun rakennuksen normaali kunnossapitokorjaus (huoltomaalaus, julkisivujen paikkakorjaus jne.) on luonnollisesti sallittua. Merkittävimmistä muutoksista, kuten julkisivumateriaalin, ikkunoiden tai kattomateriaalin vaihtamisesta, on asemakaava-alueella haettava aina kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Rakennusvalvonta arvioi muutosten sopivuuden suojeltuun rakennukseen ja pyytää tarvittaessa museoviranomaiselta lausunnon.

Kiinteistön täydennysrakentamiseen käytettävissä olevan rakennusoikeuden määrää sekä muita asemakaavaan liittyviä asioita voi tiedustella Virtain kaupungin asemakaavoituksesta (kaavoitus- ja kehittämispäällikkö p. 03 485 1250) tai rakennusvalvonnasta (rakennustarkastaja p. 03 485 1252).

Asemakaavan lisäksi alueella on voimassa vuonna 2015 hyväksytty Virtain kaupungin keskustaajaman oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Entinen kunnalliskotirakennus on kaavakartalle merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetun ympäristön kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on paikallisesti merkittävä kohde, jonka arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen tulee olla maankäytön lähtökohtana. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuksissa tehtävien toimenpiteiden tulee vaalia niiden suojeluarvoa. Rakennusten purkamiseen tulee hakea lupa (MRL § 127).

Lisäksi kiinteistö kuuluu osaksi yleiskaavaan merkittyä paikallisesti merkittävää Jähdyspohjan kulttuuriympäristöä (ma-2) sekä maakunnallisesti arvokasta Jähdyspohjan kulttuurimaisemaa (ma-1). Molempien alueiden kaavamääräyksessä edellytetään alueiden ominaispiirteiden säilyttämistä.

Alueella on voimassa myös 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040, johon on niin ikään merkitty edellä mainittu maakunnallisesti arvokas Jäähdyspohjan kulttuurimaisema (mkm). Sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen perusteella entinen kunnalliskotirakennus on suojeltu rakennuskohtaisella suojelumerkinnällä ensimmäisen kerran vuoden 2009 asemakaavassa. Aluekohtainen suojelumääräys kiinteistöä on koskenut jo ainakin vuodesta 2008 alkaen, sillä maakunnallisesti arvokas Jäähdyspohjan kulttuurimaisema on ollut merkittynä jo tuolloin hyväksytyssä, nykyistä maakuntakaavaa edeltäneessä, Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa.

Kaavojen lisäksi rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL  edellyttää mm. että, rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (166 §). MRL myös velvoittaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan rakennusten kunnossapidon yhteydessä, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (139 §).

Suojelun perusteena olevat selvitykset

Alueella voimassaolevien asemakaavan, yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelumerkinnät perustuvat seuraaviin selvityksiin:

Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, 2009. (Liite 1: Selvityksen arvoalue 18. Jähdyspohjan kulttuuriympäristö sekä kohteet 25. Heikkilänmaa ja 26. Vanhainkodin paikka ja ulkorakennukset.)

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Pirkanmaan Liitto, 2013. (Liite 2: Jähdyspohjan kulttuurimaisema.)

Arkeologinen kulttuuriperintö 

Kiinteistön 936-402-1-123 alueella ei tiedetä sijaitsevan kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Kiinteistö on tarkastettu arkeologisen inventoinnin yhteydessä vuonna 2006 (Adel: Torisevan-Jähdysniemen kaava-alueen arkeologinen inventointi 2006) ja se on kuulunut myös vuonna 2009 tehdyn osayleiskaavainventoinnin tutkimusalueeseen (Jussila: Virrat Keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009). Tämän hetkisen tiedon perusteella Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole tiedossa arkeologista kulttuuriperintöä, joka rajoittaisi asemakaavan mukaista maankäyttöä kiinteistöllä.