Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pellavatehtaankatu 7 on 1920-luvun klassismia edustava kolmikerroksinen, julkisivuiltaan puhtaaksimuurattu tiilikerrostalo pienen Erkkilän aukean reunalla. Rakennus on suunniteltu vuonna 1925 Tampereen kaupungin arkkitehtiosastolla, jossa suunnitelmat on allekirjoittanut Bertel Strömmer. Rakennus luetaan Bertel Strömmer - Tampereen arkkitehti -julkaisussa (Juha Jaakola, 2022) Strömmerin keskeisiin töihin. Rakennus rakennettiin kaupungin työntekijöiden vuokra-asunnoiksi, ja se tunnettiin erityisesti viereisen palolaitoksen väen asuintalona. Symmetrisen, risaliittien rajaaman katujulkisivun keskellä sijaitsee holvattu porttikonki sisäpihalle. Lupahakemus koskee tässä porttikongissa kadunpuolella olevaa porttia.

Juhannuskylä on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, ja Pellavatehtaankatu 7 sijoittuu tälle arvoalueelle. Rakennus on suojeltu nykyisessä asemakaavassa merkinnällä sj-1. Juhannuskylään on valmisteilla uusi, alueen kulttuurihistorialliset arvot paremmin huomioiva asemakaava. Asemakaavasta on ollut esillä kaksi luonnosta, joissa molemmissa Pellavatehtaankatu 7:lle on osoitettu suojelumerkintä sr-61: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella porrashuoneen rakennustaiteellisia arvoja. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto."

Uutta kaavaa varten on laadittu Juhannuskylä, Tampere - Kulttuuriympäristöselvitys 2021 (Sitowise Oy, 2021), jossa Pellavatehtaankatu 7 on arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan. Tähän ensimmäiseen luokkaan kuuluvilla rakennuksilla on erityisiä ja monipuolisia kulttuurihistoriallisia arvoja ja ne ovat merkittäviä koko Juhannuskylän alueen arvoille. Pellavatehtaankatu 7 kuuluu inventoinnissa Satakunnankadun kivikorttelien kokonaisuuteen ja sen todetaan olevan hyvin säilynyt. Selvityksessä rakennuksella on todettu olevan arkkitehtonista ja ympäristökokonaisuuteen liittyvää arvoa. Arvoja kuvaillaan seuraavasti: "Ulkoasultaan ja porraskäytäviltään hyvin säilynyt 1920-luvun punatiiliklassismia edustavaa asuinkerrostalo, joka on osa korttelin muita tiilirakenteisia asuinrakennuksia. Rakennuksen julkisivussa on paljon koristeellisia yksityiskohtia."

Porttikonkiin suunniteltu portti näkyy Pellavatehtaankatu 7:n alkuperäisissä suunnitelmissa. Se on kaksiosainen ja sen alaosat koostuvat kahdesta kehystetystä  salmiakkikuvioisesta osasta ja yläosat yhdestä kehystetystä, kaartuvasta ristikko-osasta. Paikalla on tällä hetkellä puinen portti, joka vastaa ulkoasultaan alkuperäisen suunnitelman mukaista portin alaosaa. Kohteesta ei ole käytettävissä kuva-aineistoa, joka kertoisi, onko portti alkujaan toteutettu täysin suunnitelmien mukaisena. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ainakin alaosaltaan alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt portti on yksi Pellavatehtaankatu 7:n rakennustaiteellisista arvoista. Alkuperäisen portin mallin säilyminen ei iäkkäissä rakennuksissa ole aivan tavallista, joten sen arvoja on syytä vaalia. Silmämääräisesti tarkasteltuna nykyinen portti vaikuttaa olevan vähintäänkin kohtuullisessa kunnossa. Ensisijaisena tavoitteena tulisikin olla nykyisen portin kunnossapito. Mikäli portti edellyttää uusimista, maakuntamuseo suosittelee toteuttamaan portin nykyisen kaltaisena tai mahdollisesti alkuperäisten suunnitelmien mukaisena. Tällöin rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät rakennukselle uudessa suojelukaavassa mitä todennäköisimmin tulossa olevan suojelumääräyksen sr-61 edellyttämällä tavalla. 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pellavatehtaankatu 7 on 1920-luvun klassismia edustava kolmikerroksinen, julkisivuiltaan puhtaaksimuurattu tiilikerrostalo pienen Erkkilän aukean reunalla. Rakennus on suunniteltu vuonna 1925 Tampereen kaupungin arkkitehtiosastolla, jossa suunnitelmat on allekirjoittanut Bertel Strömmer. Rakennus luetaan Bertel Strömmer - Tampereen arkkitehti -julkaisussa (Juha Jaakola, 2022) Strömmerin keskeisiin töihin. Rakennus rakennettiin kaupungin työntekijöiden vuokra-asunnoiksi, ja se tunnettiin erityisesti viereisen palolaitoksen väen asuintalona. Symmetrisen, risaliittien rajaaman katujulkisivun keskellä sijaitsee holvattu porttikonki sisäpihalle. Lupahakemus koskee tässä porttikongissa kadunpuolella olevaa porttia.

Juhannuskylä on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, ja Pellavatehtaankatu 7 sijoittuu tälle arvoalueelle. Rakennus on suojeltu nykyisessä asemakaavassa merkinnällä sj-1. Juhannuskylään on valmisteilla uusi, alueen kulttuurihistorialliset arvot paremmin huomioiva asemakaava. Asemakaavasta on ollut esillä kaksi luonnosta, joissa molemmissa Pellavatehtaankatu 7:lle on osoitettu suojelumerkintä sr-61: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella porrashuoneen rakennustaiteellisia arvoja. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto."

Uutta kaavaa varten on laadittu Juhannuskylä, Tampere - Kulttuuriympäristöselvitys 2021 (Sitowise Oy, 2021), jossa Pellavatehtaankatu 7 on arvotettu inventoinnin korkeimpaan luokkaan. Tähän ensimmäiseen luokkaan kuuluvilla rakennuksilla on erityisiä ja monipuolisia kulttuurihistoriallisia arvoja ja ne ovat merkittäviä koko Juhannuskylän alueen arvoille. Pellavatehtaankatu 7 kuuluu inventoinnissa Satakunnankadun kivikorttelien kokonaisuuteen ja sen todetaan olevan hyvin säilynyt. Selvityksessä rakennuksella on todettu olevan arkkitehtonista ja ympäristökokonaisuuteen liittyvää arvoa. Arvoja kuvaillaan seuraavasti: "Ulkoasultaan ja porraskäytäviltään hyvin säilynyt 1920-luvun punatiiliklassismia edustavaa asuinkerrostalo, joka on osa korttelin muita tiilirakenteisia asuinrakennuksia. Rakennuksen julkisivussa on paljon koristeellisia yksityiskohtia."

Porttikonkiin suunniteltu portti näkyy Pellavatehtaankatu 7:n alkuperäisissä suunnitelmissa. Se on kaksiosainen ja sen alaosat koostuvat kahdesta kehystetystä  salmiakkikuvioisesta osasta ja yläosat yhdestä kehystetystä, kaartuvasta ristikko-osasta. Paikalla on tällä hetkellä puinen portti, joka vastaa ulkoasultaan alkuperäisen suunnitelman mukaista portin alaosaa. Kohteesta ei ole käytettävissä kuva-aineistoa, joka kertoisi, onko portti alkujaan toteutettu täysin suunnitelmien mukaisena. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ainakin alaosaltaan alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt portti on yksi Pellavatehtaankatu 7:n rakennustaiteellisista arvoista. Alkuperäisen portin mallin säilyminen ei iäkkäissä rakennuksissa ole aivan tavallista, joten sen arvoja on syytä vaalia. Silmämääräisesti tarkasteltuna nykyinen portti vaikuttaa olevan vähintäänkin kohtuullisessa kunnossa. Ensisijaisena tavoitteena tulisikin olla nykyisen portin kunnossapito. Mikäli portti edellyttää uusimista, maakuntamuseo suosittelee toteuttamaan portin nykyisen kaltaisena tai mahdollisesti alkuperäisten suunnitelmien mukaisena. Tällöin rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät rakennukselle uudessa suojelukaavassa mitä todennäköisimmin tulossa olevan suojelumääräyksen sr-61 edellyttämällä tavalla.