Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainituista alustavista suunnitelmista. Soramäki-nimisen kiinteistön asuinrakennus ja piharakennus sijaitsevat Kuokkalankosken rannan jyrkällä töyräällä, maakunnallisesti arvokkaalla Lempäälän kanavien ja vesireittien teemakokonaisuuteen kuuluvalla rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Lisäksi kiinteistöllä sijaitsee Kuokkalan kosken pohjoisranta -niminen kiinteä muinaisjäännös, johon kuuluu historiallisia myllynpaikkoja kosken rantavyöhykkeellä (muinaisjäännösrekisterin nro 1000006471). Historiallisten myllynpaikkojen alue on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, johon kajoaminen ilman muinaismuistolaissa säädettyä lupaa on kielletty (MML 1 §. 4 §). Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu myös vähintään 2 m suoja-alue sen näkyvistä ulkoreunoista mitattuna (MML 1 ja 4 §).

Kosken varressa on ollut alkujaan myllyjä ja mylläreiden asuintaloja, mutta myllytoiminta hiipui Kuokkalankosken perkaustoimien myötä 1800-luvulla. Tilalle tuli muuta toimintaa kun seppä Kustaa Koskinen perusti paikalle ajokaluihin keskittyneen pajan. Samalla Soramäen päärakennus siirtyi Koskiselle asuinkäyttöön. Arviolta 1890-luvulta peräisin oleva Kustaa Koskisen entinen asuinrakennus on rakennettu lohkokivistä tehdylle sokkelille ja sen päädyssä on kellari. Rakennusta on uudistettu useaan otteeseen mm. sisäpintojen remontilla, ikkunoita vaihtamalla ja rakentamalla toinen kuisti rakennuksen länsisivulle. Ryhdikäs ja historialliset piirteensä muutoksista huolimatta säilyttänyt rakennus on yksi Kuokkalankosken varren ja Hakkarin kartanoympäristön ja Kuokkalan museoraitin alueen arvokohteista. Rakennuksen ja pihapiirin säilyttäminen ja kunnostaminen niiden arvoja kunnioittavalla tavalla on tärkeää. Maakuntamuseolle on toimitettu rakennuksen laajentamiseen liittyvät neljä eri vaihtoehtoa, joissa kaikissa on tarkoitus kunnostaa rakennusta sen arvoa kunnioittavalla tavalla ja jopa palauttaa rakennuksen alkuperäistä ulkoasua. Kaikissa laajennusvaihtoehdoissa esiin nousee teknisiä ja tilallisia haasteita. Rakennuksen pidentäminen vaikuttaa vaihtoehdoista kaikkein haasteellisimmalta, mutta myös korottaminen merkitsee ongelmia ikkunoiden, sisäportaan ja rungon kannalta. Tässä vaiheessa maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen muutos- ja laajennusvaihtoehdoista kaikki ovat kuitenkin mahdollisia, mikäli toteutus tehdään korostetun huolellisesti perinteistä rakennustapaa ja alkuperäistä vastaavia materiaaleja käyttäen. Lisäksi tulee huomioda mitä jäljempänä esitetään arkeologisesta kulttuuriperinnöstä.

Kiinteistön läheisyydessä sijaitsee myös mahdollinen muinaisjäännös, Kuokkalan (Kuokkala) historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisterin nro 1000006476). Arkeologisessa inventoinnissa 2013 (Heiskanen & Luoto oy) kylänpaikka on rajattu vain alustavasti historiallisen kartta-aineiston pohjalta, eikä sen maanalaista laajuutta ole selvitetty tarkemmissa tutkimuksissa. Maakuntamuseo on lausunnossaan 47/2014 todennut, että mahdollinen rakennuksen laajentaminen sekä muut piha-alueen kaivaminen tulee ensisijaisesti sijoittaa muinaisjäännösalueen rajauksen ulkopuolelle. Rakennettavaksi suunnitellulla alueella tulee tehdä arkeologiset koekaivaukset, joiden tuloksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ratkaisee, voiko laajentamisen toteuttaa suunnitellulla tavalla ja tarvitaanko kiinteistöllä vielä muita kaivaustutkimuksia. Yksityisen kiinteistönomistajan pienehkössä työhankkeessa arkeologisia tutkimuksia tekee Museovirasto (Arkeologiset kenttäpalvelut) valtion vastatessa tutkimusten kustannuksista. Työhankkeen toteuttajan on hyvä varautua odottamaan tutkimusvuoroa. Pirkanmaan maakuntamuseo lähettää asiasta toimeksiannon Museoviraston koekaivausryhmälle, jolta voi tiedustella tutkimuksen aikataulua (tutkija Jan-Erik Nyman, s-posti jan-erik.nyman@museovirasto.fi tai tutkija Simo Vanhatalo, s-posti simo.vanhatalo@museovirasto.fi).