rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiiri edustaa hyvin 1900-luvun alun asuinrakentamista maaseudulla. Päärakennus on säilyttänyt vanhan asunsa hyvin. Sijaintinsa vuoksi sillä on myös maisemallista merkitystä.

Kiinteistöön kuuluvat mahdollisesti vuonna 1920 rakennettu asuinrakennus sekä ulkorakennus.

Asuinrakennuksen perustuksena on luonnonkiviset nurkkakivet, perustusta on myöhemmin vahvistettu betonivalulla. Hirsirunko on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Seinät ovat punaiset, nurkkalaudat ja lista valkoiset. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Rakennuksessa on yksi asuinkerros, jossa on mahdollisesti tupa ja kamari. Yläkerrassa on todennäköisesti avovintti. Satulakatossa on eterniittikate.

Yksikerroksisessa ulkorakennuksessa on lautavuoraus. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu aaltopellillä.

Kiinteistö joka oli mahdollisesti entinen torppa, on erotettu Pietilän perintötalosta vuonna 1921 Selma Korkeelalle. Nykyisin se kuuluu Tervan taloon. Nykyinen pihapiiri sijaitsee samalla paikalla mihin Pietilän talon asuintontti oli piirretty Sappeen rintamaiden kartassa 1760-luvulla. Pietilä siirtyi kylätontilta tälle paikalle isojan yhteydessä.

Kiinteistö sijaitsee Sappeentien länsipuolella. Lähiympäristössä on luultavasti 1930-luvulla rakennettua pienasutusta. Kiinteistön länsipuolella on Sappeenjärvi rantapeltoineen.

Osayleiskaava tekeillä vuonna 2002, mutta voimassa edelleen ainoastaan maakuntakaava.

Pälkäneen historia II. Pälkäneen kunta. Gummerus Oy kirjapaino, Jyväskylä 1988.