Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Suunnittelualue on laajuudeltaan noin 223 ha ja sijaitsee noin 3 km Nokian keskustasta länteen, Harjuniityn nykyisen asemakaavoitetun alueen länsipuolella. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen valmisteluvaiheen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Valtaosa suunnittelualueesta on rakentamatonta metsäaluetta, jolla kulkee muutamia metsäteitä, polkuja ja sähkölinjoja. Alueen keskiosassa on pieni Lakeissuon peltoalue ja kaakkoisosassa 2000-luvulla rakennetut Harjuniityn päiväkoti, koulu ja liikuntahalli. Eteläosassa suunnittelualue liittyy Kallioisentien varren pientaloasutukseen. Alueelta ei valtakunnallisissa, maakunnallisissa tai paikallisissa rakennetun ympäristön tai maiseman selvityksissä ole tunnistettu erityisiä arvoja. Hankkeeseen ei siten liity rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvitystarpeita. Kaavaselostukseen on kuitenkin syytä täydentää päiväkodin, koulun ja liikuntahallin perustiedot sekä valokuvat. Muutoin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa rakennetun ympäristön ja maiseman osalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta puuttuu asemakaavatason suunnittelutarkkuutta vastaava riittävä selvitys. Välittömästi kaava-alueen eteläpuolella kulkeva Siuronvaltatie noudattaa Eskon länsipuoleiselta osaltaan historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Ulvila ja -Turku-tien) tielinjaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen merkittävin, viimeistään keskiajalla muodostunut historiallinen tie. Noin 300 m kaava-alueesta kaakkoon on sijainnut Haaviston kylä, joka on myös syntynyt keskiajalla. Historiallisen kartta-aineiston perusteella viimeistään 1700-luvun puolivälissä kaava-alueen eteläosaan oli raivattu ensimmäiset pienet pellot ja alueella tai välittömästi sen vieressä on lisäksi kaskettu. 1800-luvun kartan mukaan alueen läpi on kulkenut metsäteitä tai -polkuja.

Siten on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi erityisesti historiallisen ajan elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Alueen korkeusaseman ja topografian perusteella myös esihistoriallisten muinaisjäännösten, kuten kivikautisten asuinpaikkojen, löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Suunnittelualue on kuulunut Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin alueeseen (Mikroliitti Oy, 2012). Inventointi on kuitenkin osittain jo vanhentunut, eikä sen maastotyö kattanut koko asemakaava-aluetta. Inventoinnin jälkeen sen alueelta on esimerkiksi löytynyt teollisuushistoriallinen arkeologinen kohde (Heposuon turvepehkutehtaan jäännös) välittömästi nyt suunnitteilla olevan asemakaavan alueen itäpuolelta.

Edellä todetun vuoksi maakuntamuseo toteaa, että asemakaavahankkeeseen liittyen alueen arkeologista inventointia tulee täydentää MRL 9 §:n mukaisesti tarkkuusinventoinnilla erityisesti muuttuvan maankäytön alueilla, joilla on arkeologista potentiaalia. V. 2012 inventoituja kohteita ei ole tarpeen tarkastaa. Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Lisäohjeita saa maakuntamuseolta.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa uusimpia Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita ajantasaisia Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin raportin mukaan kaava-alueen itäosassa, Paskonkallioilla, laen etelälaidalla sijaitsee kalliohakkaus historialliselta ajalta (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000044927). Maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään kaavaan osa-aluemerkinnällä S, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Samalla S-merkinnällä asemakaavassa tulisi osoittaa toinen arkeologinen kulttuuriperintökohde, historiallinen rajamerkki Kettusuonkallio (mj-tunnus 1000044932), joka on varustettu osayleiskaavassa merkinnällä SM2 (Mahdollinen muinaismuistokohde tai alue).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää arkeologisen inventointitarpeen osalta. Suunnitelmassa mainitut Pirkanmaan muinaisjäännösluettelot ovat vanhentuneet, eikä maakuntakaavan muinaisjäännösinventointi (2015) koskenut ko. asemakaava-aluetta, joten niitä ei voida mainita kaavaan liittyvien taustaselvitysten joukossa. Kaavan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön tulee arvioida rajaamatta arviointia vain muinaismuistolailla rauhoitettuihin kohteisiin (kaavaluonnoksen selostus, s. 22). Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksen luonnoksessa eri karttapohjilla esitetty ellipsinmuotoinen kaava-alueen rajaus ei vastaa kaavaluonnoksen rajausta ja vaikeuttaa suunnitelman sekä itse hankkeen arviointia. Suunnittelualueen rajaus tulee merkitä aineistoon selkeästi ja mahdollisimman tarkasti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen selostuksesta puuttuvat lisäksi riittävät tiedot alueen yleiskaavasta ja sen merkinnöistä määräyksineen.

Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun hankkeeseen. Suunnittelualue on laajuudeltaan noin 223 ha ja sijaitsee noin 3 km Nokian keskustasta länteen, Harjuniityn nykyisen asemakaavoitetun alueen länsipuolella. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen valmisteluvaiheen aineistoihin ja toteaa seuraavaa.

Valtaosa suunnittelualueesta on rakentamatonta metsäaluetta, jolla kulkee muutamia metsäteitä, polkuja ja sähkölinjoja. Alueen keskiosassa on pieni Lakeissuon peltoalue ja kaakkoisosassa 2000-luvulla rakennetut Harjuniityn päiväkoti, koulu ja liikuntahalli. Eteläosassa suunnittelualue liittyy Kallioisentien varren pientaloasutukseen. Alueelta ei valtakunnallisissa, maakunnallisissa tai paikallisissa rakennetun ympäristön tai maiseman selvityksissä ole tunnistettu erityisiä arvoja. Hankkeeseen ei siten liity rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvitystarpeita. Kaavaselostukseen on kuitenkin syytä täydentää päiväkodin, koulun ja liikuntahallin perustiedot sekä valokuvat. Muutoin Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa rakennetun ympäristön ja maiseman osalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta puuttuu asemakaavatason suunnittelutarkkuutta vastaava riittävä selvitys. Välittömästi kaava-alueen eteläpuolella kulkeva Siuronvaltatie noudattaa Eskon länsipuoleiselta osaltaan historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Ulvila ja -Turku-tien) tielinjaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen merkittävin, viimeistään keskiajalla muodostunut historiallinen tie. Noin 300 m kaava-alueesta kaakkoon on sijainnut Haaviston kylä, joka on myös syntynyt keskiajalla. Historiallisen kartta-aineiston perusteella viimeistään 1700-luvun puolivälissä kaava-alueen eteläosaan oli raivattu ensimmäiset pienet pellot ja alueella tai välittömästi sen vieressä on lisäksi kaskettu. 1800-luvun kartan mukaan alueen läpi on kulkenut metsäteitä tai -polkuja.

Siten on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi erityisesti historiallisen ajan elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Alueen korkeusaseman ja topografian perusteella myös esihistoriallisten muinaisjäännösten, kuten kivikautisten asuinpaikkojen, löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Suunnittelualue on kuulunut Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin alueeseen (Mikroliitti Oy, 2012). Inventointi on kuitenkin osittain jo vanhentunut, eikä sen maastotyö kattanut koko asemakaava-aluetta. Inventoinnin jälkeen sen alueelta on esimerkiksi löytynyt teollisuushistoriallinen arkeologinen kohde (Heposuon turvepehkutehtaan jäännös) välittömästi nyt suunnitteilla olevan asemakaavan alueen itäpuolelta.

Edellä todetun vuoksi maakuntamuseo toteaa, että asemakaavahankkeeseen liittyen alueen arkeologista inventointia tulee täydentää MRL 9 §:n mukaisesti tarkkuusinventoinnilla erityisesti muuttuvan maankäytön alueilla, joilla on arkeologista potentiaalia. V. 2012 inventoituja kohteita ei ole tarpeen tarkastaa. Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Lisäohjeita saa maakuntamuseolta.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa uusimpia Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita ajantasaisia Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin raportin mukaan kaava-alueen itäosassa, Paskonkallioilla, laen etelälaidalla sijaitsee kalliohakkaus historialliselta ajalta (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000044927). Maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään kaavaan osa-aluemerkinnällä S, jonka selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Samalla S-merkinnällä asemakaavassa tulisi osoittaa toinen arkeologinen kulttuuriperintökohde, historiallinen rajamerkki Kettusuonkallio (mj-tunnus 1000044932), joka on varustettu osayleiskaavassa merkinnällä SM2 (Mahdollinen muinaismuistokohde tai alue).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää arkeologisen inventointitarpeen osalta. Suunnitelmassa mainitut Pirkanmaan muinaisjäännösluettelot ovat vanhentuneet, eikä maakuntakaavan muinaisjäännösinventointi (2015) koskenut ko. asemakaava-aluetta, joten niitä ei voida mainita kaavaan liittyvien taustaselvitysten joukossa. Kaavan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön tulee arvioida rajaamatta arviointia vain muinaismuistolailla rauhoitettuihin kohteisiin (kaavaluonnoksen selostus, s. 22). Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksen luonnoksessa eri karttapohjilla esitetty ellipsinmuotoinen kaava-alueen rajaus ei vastaa kaavaluonnoksen rajausta ja vaikeuttaa suunnitelman sekä itse hankkeen arviointia. Suunnittelualueen rajaus tulee merkitä aineistoon selkeästi ja mahdollisimman tarkasti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen selostuksesta puuttuvat lisäksi riittävät tiedot alueen yleiskaavasta ja sen merkinnöistä määräyksineen.

Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.