Mallasvedenkatu 42:ssa on vaihdettu vesikate ilman asianmukaista lupaa. Alueella on voimassa 1983 valmistunut suojelukaava (merkintä /s) sekä rakennustapaohje, joka edellyttää punaisen tai ruskean kattotiilen tai vastaavan katelevyn käyttöä. Rakennuksessa oli aiemmin ruskea aaltopeltikate, joka on nyt vaihdettu tumman harmaaksi peltikatteeksi. Mallasvedenkatu 42 rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan rakennetun kulttuuriympäristön Haka-alueeseen, mutta jää juuri kyseisen arvoalueen ulkopuolelle. Haka-alue on Valkeakosken vanhin pientaloalue, joka koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Mallasvedenkadun eteläpuolella, jossa Mallasvedenkatu 42 sijaitsee, rakennuskanta koostuu 1940-luvun rintamamiestalotyyppisistä omakotitaloista, joiden kattokulmat ovat edellisen vuosikymmenen tyyliä loivempia. Kadun pohjoispuolella on uutta rakennuskantaa.

Haka-alueen valtakunnallisella arvoalueella samoin kuin Mallasvedenkadun eteläpuolella punaiset katteet ovat vallitseva piirre. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen arvot on tunnistettu poikkeuksellisen varhain, jo 1980-luvun alussa laaditussa asemakaavassa. Tämän pitäisi näkyä alueella hyvänä hoitojatkumona, jossa alueen kulttuurihistorialliset arvot tunnetaan ja niiden säilyminen on turvattua. Punertavansävyiset katteet ovat yksi alueen ominaispiirteistä, jota on vaalittu alueella jo 40 vuotta. Mallasvedenkatu 42:n kohdalla on tapahtunut tietokatko, jota voidaan pitää myös selkeänä huolimattomuutena, kun kiinteistön omistaja ei ole tarkastanut ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kiinteistöään koskevaa asemakaavamääräystä ja rakentamistapaohjetta eikä ollut yhteydessä Valkeakosken kaupungin rakennusvalvontaan. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tällaista toimintatapaa erittäin moitittavana ja näkee sen uhkaavan sekä kulttuuriympäristön lakisääteistä suojelua että kansalaisten tasavertaista kohtelua.

Pirkanmaan maakuntamuseon Valkeakosken rakennusvalvonnasta saaman aineiston perusteella muutoksen kaupunkikuvallinen vaikutus jää tässä tapauksessa kohtuullisen pieneksi, koska Mallasvedenkatu 42:n sijainnista ja kattokulman loivuudesta johtuen kate ei ole katukuvassa erityisen näkyvä elementti. Myöskään väriero vanhaan katteeseen ei aineiston perusteella ole silmiinpistävä. Vanha kate ei kuitenkaan ollut rakennuksen ominaispiirteisiin parhaiten soveltuva ratkaisu, jolloin katteen muutoksen yhteydessä olisi ollut syytä harkita uuden katteen valintaa huolellisesti rakentamistapaohjeen ja rakennusvalvonnan asiantuntemuksen ohjaamana. Tällöin lopputulos olisi voinut jopa palauttaa Mallasvedenkatu 42:n kulttuurihistoriallisia arvoja. Muutoksen kaupunkikuvallisen merkityksen rajallisuus ei myöskään vähennä huolimattoman toimintatavan tuomittavuutta.

Mallasvedenkatu 42:ssa on vaihdettu vesikate ilman asianmukaista lupaa. Alueella on voimassa 1983 valmistunut suojelukaava (merkintä /s) sekä rakennustapaohje, joka edellyttää punaisen tai ruskean kattotiilen tai vastaavan katelevyn käyttöä. Rakennuksessa oli aiemmin ruskea aaltopeltikate, joka on nyt vaihdettu tumman harmaaksi peltikatteeksi. Mallasvedenkatu 42 rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan rakennetun kulttuuriympäristön Haka-alueeseen, mutta jää juuri kyseisen arvoalueen ulkopuolelle. Haka-alue on Valkeakosken vanhin pientaloalue, joka koostuu 1930- ja 1940-luvulla rakennetuista taloista jyrkkälappeisine satulakattoineen. Mallasvedenkadun eteläpuolella, jossa Mallasvedenkatu 42 sijaitsee, rakennuskanta koostuu 1940-luvun rintamamiestalotyyppisistä omakotitaloista, joiden kattokulmat ovat edellisen vuosikymmenen tyyliä loivempia. Kadun pohjoispuolella on uutta rakennuskantaa.Haka-alueen valtakunnallisella arvoalueella samoin kuin Mallasvedenkadun eteläpuolella punaiset katteet ovat vallitseva piirre. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueen arvot on tunnistettu poikkeuksellisen varhain, jo 1980-luvun alussa laaditussa asemakaavassa. Tämän pitäisi näkyä alueella hyvänä hoitojatkumona, jossa alueen kulttuurihistorialliset arvot tunnetaan ja niiden säilyminen on turvattua. Punertavansävyiset katteet ovat yksi alueen ominaispiirteistä, jota on vaalittu alueella jo 40 vuotta. Mallasvedenkatu 42:n kohdalla on tapahtunut tietokatko, jota voidaan pitää myös selkeänä huolimattomuutena, kun kiinteistön omistaja ei ole tarkastanut ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kiinteistöään koskevaa asemakaavamääräystä ja rakentamistapaohjetta eikä ollut yhteydessä Valkeakosken kaupungin rakennusvalvontaan. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tällaista toimintatapaa erittäin moitittavana ja näkee sen uhkaavan sekä kulttuuriympäristön lakisääteistä suojelua että kansalaisten tasavertaista kohtelua.Pirkanmaan maakuntamuseon Valkeakosken rakennusvalvonnasta saaman aineiston perusteella muutoksen kaupunkikuvallinen vaikutus jää tässä tapauksessa kohtuullisen pieneksi, koska Mallasvedenkatu 42:n sijainnista ja kattokulman loivuudesta johtuen kate ei ole katukuvassa erityisen näkyvä elementti. Myöskään väriero vanhaan katteeseen ei aineiston perusteella ole silmiinpistävä. Vanha kate ei kuitenkaan ollut rakennuksen ominaispiirteisiin parhaiten soveltuva ratkaisu, jolloin katteen muutoksen yhteydessä olisi ollut syytä harkita uuden katteen valintaa huolellisesti rakentamistapaohjeen ja rakennusvalvonnan asiantuntemuksen ohjaamana. Tällöin lopputulos olisi voinut jopa palauttaa Mallasvedenkatu 42:n kulttuurihistoriallisia arvoja. Muutoksen kaupunkikuvallisen merkityksen rajallisuus ei myöskään vähennä huolimattoman toimintatavan tuomittavuutta.