Ylöjärven Vahantalahden ympäristöstä on löytynyt kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Jokipohjan ja Pikkulammen alueelta, Vahantalahden pohjukassa Pikkulahden rannalla. Liimolan kylän löytöjä ovat kivikautiset olkakirves ja reikäkivi. Ylöjärven kylistä tunnettiin keskiajalla Keijärvi, Ylöjärvi, Lakiala ja Runsas. Varhaisin tieto Lempiäniemestä on vuodelta 1433, jolloin mainitaan Runsas niminen talollinen. Liimolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Verotuksen mukaan Liimolan kylässä on vuonna 1540 ollut kolme taloa, näistä kaksi on nimeltä tunnettu, Liimola ja Tiura. 1600-luvun lopun katovuosien verottamana Liimolan ja Tiuran taloista tuli kruununtaloja. Isonjaon aikana Kaiharin ja Liimolan kylät olivat samaa jakokuntaa. Liimolan kylä oli mahdollisesti sijainnut vanhempina aikoina Kaiharin vainioaitauksen sisällä. Kuitenkin vuodesta 1540 lähtien Liimola käsitettiin omana kylänään. Maarekisterin mukaan vuonna 1776 tunnettiin Kaiharin yksinäistalo (rek.no.1) ja Liimolan kylästä talot Liimola (rek.no.1) sekä Tiuran sotilasvirkatalo (rek.no.2). Isonjaon aikana Liimolan talot sijaitsivat vierekkäin vainioiden välissä kumpuilevien peltoaukeiden korkeimmalla kohdalla. Isojaossa vuonna 1779 Liimolan talo sai läntisen vainion kokonaan ja Tiura itäisen vainion. Liimotun saran metsämaiden kartan mukaan kylätie tai paremminkin "kinttupolku" kulki samoilla kohdin kuin nykyinen paikallistie. Talojen ympäristöön kuului lisäksi polku tilojen vainioiden läpi kohti metsämaita. Nykyisen kyläkoulun kohdalla notkossa oli tuolloin Pieskan silta, pitkospuista. Kylätien molemmin puolin oli peltovainioita 1760-luvun alkupuolella. Uusjakoon liittyvissä kartoissa 1902-12 sijaitsivat pellot samoilla kohdin tien molemmin puolin. Liimolan nykyisen tilakeskuksen pellot ovat edelleen samoilla perinteisillä paikoilla. Vahantalahden rantaniityt olivat lisäksi osa maisemaa menneinä vuosisatoina. 1700-luvun loppupuolella molemmille tiloille perustettiin torppia. Liimolan torppia olivat Sorvajärvi, Niemi, Mikkola, Mäkelä, Vähäoja, Männistö ja Jokipohja. Osa torpista ostettiin ja liitettiin myöhemmin kantataloon, osa erotettiin lohkomalla tai kaupalla vuoden 1917 torpparilain mukaan itsenäisiksi. Liimolan tontti siirrettiin, mahdollisesti 1800-luvun puolivälissä, n. 400 m Tiuran puustellista länteen Pieskan pellolle. Vanha päärakennus rakennettiin perimätiedon mukaan n. vuonna 1850. Uuusjaon mukaisessa kartassa 1902-12 näkyy vanha päärakennus koko mitassaan, talon eteläpääty Vahantalahdelle päin. Uusi päärakennus rakennettiin vuonna 1904 rantaan päin viettävälle rinteelle pitkäsivu lahdelle päin. Kylän maiseman muokkaajana on ollut peltoviljely. Isonjaon aikana pellot ovat olleet vuoroviljelyksessä. Sen jälkeen maanviljelystä on harjoitettu perinteisesti 1900-luvun puoleen väliin asti. Liimolan tilan tulolähteenä on nykyisin lihakarjan kasvatus, luomuviljely ja metsänhoito.

Liimolan kylä sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven kunnassa ja n. 20 km Tampereelta pohjoiseen. Kylä rajoittuu lännessä Ylöjärvi-Kuru maantiehen, etelässä Vahantalahteen ja idässä Lempiäniemeen sekä Runsaan kylään. Sijaintinsa puolesta Liimolan kylä liittyy Lempiäniemen kulttuurimaisemaan. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet julkaisussa kerrotaan, että Lempiäniemen kulttuurimaisema käsittää Vahantalahden pohjoisrannan. Liimolan tilakeskus sijoittuu tämän kulttuurimaisema-alueen läntiselle reunalle, jossa maisema on perinteistä viljelysmaisemaa ja rakennettua perinnemaisemaa. Ylöjärvi-Kuru maantieltä käännytään Lempiäniementielle ja kohti Liimolan kylää. Kyläkoulun kohdalla on tiheämmin asuttu alue, joka on metsäinen ja umpeen kasvanut maisemiltaan. Viljelysmaisema alkaa heti kyläkoulun jälkeen. Kumpuileva peltomaisema avautuu kohti Liimolan tilakeskusta. Tilakeskus hallitsee maisemaa ja sijoittuu Lempiäniementien molemmin puolin. Tien pohjoispuolella, Liimolan tilan peltojen takana metsämaat rajaavat kultuurimaisemaa ja kylän asuttuja osia. Etelässä kylän ja tilan maisemaa hallitsee Vahantalahti ja rannan peltoaukeat. Maiseman raja-alueena Liimolan tilakeskuksen merkitys on tärkeä. Maanviljelyskulttuurin muokkaama maisemarakenne tai maaston muodot eivät ole ratkaisevasti muuttuneet Liimolan tilan kohdalla viimeisten 300 vuoden aikana. Rakennettu ympäristö on muuttunut enemmän Liimolan kylän reuna-alueilla ja koulun lähellä. Liimolan tilakeskuksen ympäristössä viime vuosikymmeninä tapahtunut muutos näkyy rannan tuntumaan ja kylätien pohjoispuolelle peltojen taakse rakennettuina uudisrakennuksina. Liimolan tilan uudemmat rakennukset ovat kuitenkin maisemakokonaisuuteen nähden hallittuja ja mittakaavaltaan hyvin vanhaan kulttuurimaisemaan sopivia. Pihapiirin rakennukset sijaitsivat Pieskanpellon tontilla 1800-luvun puolivälissä todennäköisesti umpipihan tapaan ryhmiteltynä. Riihi oli kylätien toisella puolella. 1900-luvun vaihteessa rakennukset olivat edelleen umpipihan tapaan sijoitettuina ja riihi kauempana kylätien toisella puolella. Rakennusryhmän ja pihan muoto ovat säilyneet tähän päivään. Kylän toisen talon, Tiuran tilakeskus ja kylätie tilan kohdalla ovat säilyneet vanhoilla paikoillaan. Tärkeitä näkymiä ovat Liimolan tilakeskuksen kohdalla näkymä kylätieltä peltoaukean yli Vahantalahdelle ja järvelle. Näkymä korostuu, koska tie kulkee tässä kohdin maaston korkeimmalla kohdalla. Peltoaukea-näkymät ovat tärkeitä tien molemmin puolin ennen ja jälkeen tilakeskuksen. Koululta tullessa tilakeskuksen rakennusryhmä hallitsee maisemaa. Maiseman tärkeä solmukohta on Liimolan tilan kohdalla mäelle noustessa paikallis- ja pihatien risteys rakennuksineen. Liimolan tilan pihatietä reunustaa vanha kuusikuja ja rakennuksia 1920-luvulla istutetut koivut.

Liimolan ja Käymän saran metsämaan kartta 1763. Isonjaon järjestelyn karttakirja 1902-12.

Maarekisterikirja Ylöjärvi, Liimola. Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna.

Liimolan tilan sukutaloa koskeva julkaisu, Ylöjärven Liimola sukutilana vuodesta 1602. Antti Lehtonen 2002. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Suomen maatilat II Hämeen lääni. Porvoo 1931. Suomen asutuksen yleisluettelo 1650-luvulta. Ylöjärvi, Arkeologinen perusinventointi 2000 osa I. Tampereen museot, Maakunnallinen yksikkö, Vadim Adel.

Cd-levy Ylöjärven Liimolan rakennusinventointi, word-dokumentti valokuvaliitteenä.