Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta liittyen rakennuksen tiilimuurauksen saumauslaastin väritykseen sekä mahdollisuuteen korvata puuikkunat puu-alumiini-ikkunoilla.

As Oy Kalevankartano I osoitteessa Kaupinkatu 35 on osa niin kutsutun Kiinanmuurin korttelia (Dag Englund ja Lauri Silvennoinen, 1955–59) ja se kuuluu Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joita koskevan valtioneuvoston päätöksen (30.11.2000 ja sen tarkistuksen 13.11.2008) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Kalevan arvot liittyvät sen statukseen yhtenä Suomen yhtenäisimmistä ja laajimmista toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti toteutetuista kaupunginosista. Kalevankartanon suurkortteli kuuluu Kalevan merkittävimpiin kohteisiin, jolla on erityistä arkkitehtonista, kaupunkikuvallista ja historiallista arvoa. Kalevankartanoa koskeva, vuonna 1961 vahvistettu asemakaava ei ole ajan tasalla kulttuurihistoriallisten arvojen suojelun osalta, mutta alueelle on laadittu rakentamistapaohje (Tampereen kaupunki 2015), joka ohjaa huomioimaan alueen kulttuuriympäristöarvot korjaus- ja kunnostustöitä suunniteltaessa.

Laajat, yhtenäiset ja sommittelultaan pelkistetyt, korttelia kiertävät julkisivupinnat tekevät Kalevankartanon rakennuksista hyvin herkkiä julkisivujen muutoksille. Rakentamistapaohjeen mukaan rakennustyylin erityisyys perustuu yksityiskohtiin ja rakennustapoihin, ja rakennusten ominaisluonne katoaa, jos yksityiskohtia ja materiaaleja muutetaan. Eleettömän yksinkertaisissa julkisivuissa ikkunat luovat rakennuksille ilmettä ja rytmiä. Näin ollen myös ikkunoiden detaljit – mukaan lukien materiaali - ovat erityisen tärkeitä. Kalevan rakentamistapaohjeen mukaan ikkunoihin liittyvien ongelmien ensisijainen ratkaisu on vanhojen ikkunoiden kunnostaminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ikkunat on mahdollista uusia ensisijaisesti asennustavaltaan, mittasuhteiltaan, profiililtaan ja väritykseltään alkuperäisiä vastaavina puuikkunoina, toissijaisesti alumiinipuuikkunoina. Rakentamistapaohjeen mukaan alkuperäisten ikkunoiden lämmön- ja ääneneristävyyttä voidaan parantaa säännöllisellä kunnossapidolla sekä vaihtamalla sisäpuitteen lasi kaksinkertaiseksi lämpöelementtilasiksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ensisijaisesti ikkunat tulisi kunnostaa tai uusia samaa mallia mukailevina puuikkunoina.

Julkisivujen tiilimuurauksessa on käytetty kaksiväristä laastia: pystysuuntaisissa saumoissa tummanpunaista ja vaakasuuntaisissa kellertävää hiekanväristä. Yksinkertaisissa julkisivuissa tiilipinnat yksityiskohtineen korostuvat. Kaksivärisen laastin käyttäminen on poikkeuksellista, mikä tekee siitä arvokkaan osan rakennuskokonaisuuden harvinaislaatuisuutta. Rakentamistapaohjeen mukaan saumakorjauksissa on säilytettävä alkuperäiset laastin sävyt. Korttelin muissa puhtaaksi muuratuissa rakennuksissa kaksivärinen laasti on myös säilynyt. Lisäksi Sammonkatu 35 on myös kaupunkikuvallisesti tärkeässä asemassa Kaupinkadun ja Sammonkadun risteyksessä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen korjaustöissä laastin kaksivärisyys tulee säilyttää.

As Oy Kalevankartano I osoitteessa Kaupinkatu 35 on osa niin kutsutun Kiinanmuurin korttelia (Dag Englund ja Lauri Silvennoinen, 1955–59) ja se kuuluu Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joita koskevan valtioneuvoston päätöksen (30.11.2000 ja sen tarkistuksen 13.11.2008) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Kalevan arvot liittyvät sen statukseen yhtenä Suomen yhtenäisimmistä ja laajimmista toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti toteutetuista kaupunginosista. Kalevankartanon suurkortteli kuuluu Kalevan merkittävimpiin kohteisiin, jolla on erityistä arkkitehtonista, kaupunkikuvallista ja historiallista arvoa. Kalevankartanoa koskeva, vuonna 1961 vahvistettu asemakaava ei ole ajan tasalla kulttuurihistoriallisten arvojen suojelun osalta, mutta alueelle on laadittu rakentamistapaohje (Tampereen kaupunki 2015), joka ohjaa huomioimaan alueen kulttuuriympäristöarvot korjaus- ja kunnostustöitä suunniteltaessa.

Laajat, yhtenäiset ja sommittelultaan pelkistetyt, korttelia kiertävät julkisivupinnat tekevät Kalevankartanon rakennuksista hyvin herkkiä julkisivujen muutoksille. Rakentamistapaohjeen mukaan rakennustyylin erityisyys perustuu yksityiskohtiin ja rakennustapoihin, ja rakennusten ominaisluonne katoaa, jos yksityiskohtia ja materiaaleja muutetaan. Eleettömän yksinkertaisissa julkisivuissa ikkunat luovat rakennuksille ilmettä ja rytmiä. Näin ollen myös ikkunoiden detaljit – mukaan lukien materiaali - ovat erityisen tärkeitä. Kalevan rakentamistapaohjeen mukaan ikkunoihin liittyvien ongelmien ensisijainen ratkaisu on vanhojen ikkunoiden kunnostaminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ikkunat on mahdollista uusia ensisijaisesti asennustavaltaan, mittasuhteiltaan, profiililtaan ja väritykseltään alkuperäisiä vastaavina puuikkunoina, toissijaisesti alumiinipuuikkunoina. Rakentamistapaohjeen mukaan alkuperäisten ikkunoiden lämmön- ja ääneneristävyyttä voidaan parantaa säännöllisellä kunnossapidolla sekä vaihtamalla sisäpuitteen lasi kaksinkertaiseksi lämpöelementtilasiksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ensisijaisesti ikkunat tulisi kunnostaa tai uusia samaa mallia mukailevina puuikkunoina.

Julkisivujen tiilimuurauksessa on käytetty kaksiväristä laastia: pystysuuntaisissa saumoissa tummanpunaista ja vaakasuuntaisissa kellertävää hiekanväristä. Yksinkertaisissa julkisivuissa tiilipinnat yksityiskohtineen korostuvat. Kaksivärisen laastin käyttäminen on poikkeuksellista, mikä tekee siitä arvokkaan osan rakennuskokonaisuuden harvinaislaatuisuutta. Rakentamistapaohjeen mukaan saumakorjauksissa on säilytettävä alkuperäiset laastin sävyt. Korttelin muissa puhtaaksi muuratuissa rakennuksissa kaksivärinen laasti on myös säilynyt. Lisäksi Sammonkatu 35 on myös kaupunkikuvallisesti tärkeässä asemassa Kaupinkadun ja Sammonkadun risteyksessä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen korjaustöissä laastin kaksivärisyys tulee säilyttää.