Mäkelän tila on inventoitu osana Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitystä 2016 ja tilankeskuksen on todettu olevan rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde. Selvityksessä todetaan muun muassa, että Mäkelän komeat rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennus- tai laajennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on näin ollen osoitettu Pohjan osayleiskaavassa suojelumerkinnällä sr-1, jonka mukaan muun muassa "alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisesti
ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin." Mäkelä on myös osa Kallioisentien asutuksen kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta.
Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää teitä arvokkaan rakennuskannan hoidosta ja kunnostamisesta. Maakuntamuseo on laatinut ohjeen asioista, joita on hyvä ottaa huomioon asennettaessa ilmalämpöpumppuja arvokkaisiin rakennuskohteisiin. Kyse on kuitenkin ohjeesta. Maakuntamuseolla ei ole lupaviranomaisen roolia, eli ensisijaisesti ilmalämpöpumppuja asennettaessa kuten muissakin rakennusten muutostöissä tulee noudattaa kunnan rakennusjärjestyksen ja rakennusvalvonnan ohjausta. Hyvällä suunnittelulla lämpöpumpun ulkoyksikölle on löydettävissä luonteva paikka myös iäkkäässä pihapiirissä, ja kussakin rakennuksessa tulee toki tapauskohtaisesti huomioida sen omat reunaehdot. Mikäli asiaan perehtyminen kiinnostaa, Ympäristöministeriö on julkaissut viime vuonna oppaan Vähähiiliset energiamuodot kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa, jossa on esimerkkejä erilaisista näihin laitteisiin liittyvistä ratkaisuista. Opas löytyy täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165718
Maiseman ja pihapiirin arvojen osalta saunan sijoittaminen puron varteen on lähtökohtaisesti hyvä ratkaisu. Suunnitellun alueen läheisyydessä sijaitsee kuitenkin muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on vesimylly (Vuoto-Mäkelä, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000032039). Rekisterin tietojen mukaan Vuoto-nimisessä joessa/purossa on ollut historiallisten karttojen perusteella Pohjan kylän mylly ainakin 1700-luvulta saakka. Paikalla on sijainnut myös myllytupa ja raamisaha. Valitettavasti kaikki tämä on rekisterissä ainoastaan pistetietona, joten emme tiedä arkeologisen kohteen tarkempia rajoja. Tässä tilanteessa olisi parasta, että maakuntamuseon arkeologi tulisi käymään siellä keväällä, kun maa on paljaana. Käynnin yhteydessä voitaisiin katsoa yhdessä saunalle hyvä paikka. Kävisikö niin, että otatte keväällä yhteyttä ja sovitaan maastokäynti? Yhteystiedot: arkeologi Kreetta Lesell, puh. 040 7631841 ja sähköposti kreetta.lesell@tampere.fi.
Jos haluatte ennallistaa purossa olevia rakenteita, asiassa on syytä olla yhteydessä ELY-keskukseen esim. luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaahan, puh. 0295 022 145 / kaisa.merimaa@ely-keskus.fi. Voi olla että hän ei ole juuri oikea henkilö hoitamaan asiaa, mutta hän osannee ainakin neuvoa eteen päin.
Mäkelän tila on inventoitu osana Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitystä 2016 ja tilankeskuksen on todettu olevan rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde. Selvityksessä todetaan muun muassa, että Mäkelän komeat rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennus- tai laajennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on näin ollen osoitettu Pohjan osayleiskaavassa suojelumerkinnällä sr-1, jonka mukaan muun muassa "alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten rakennustaiteellisestija kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kohteen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin." Mäkelä on myös osa Kallioisentien asutuksen kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta.Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää teitä arvokkaan rakennuskannan hoidosta ja kunnostamisesta. Maakuntamuseo on laatinut ohjeen asioista, joita on hyvä ottaa huomioon asennettaessa ilmalämpöpumppuja arvokkaisiin rakennuskohteisiin. Kyse on kuitenkin ohjeesta. Maakuntamuseolla ei ole lupaviranomaisen roolia, eli ensisijaisesti ilmalämpöpumppuja asennettaessa kuten muissakin rakennusten muutostöissä tulee noudattaa kunnan rakennusjärjestyksen ja rakennusvalvonnan ohjausta. Hyvällä suunnittelulla lämpöpumpun ulkoyksikölle on löydettävissä luonteva paikka myös iäkkäässä pihapiirissä, ja kussakin rakennuksessa tulee toki tapauskohtaisesti huomioida sen omat reunaehdot. Mikäli asiaan perehtyminen kiinnostaa, Ympäristöministeriö on julkaissut viime vuonna oppaan Vähähiiliset energiamuodot kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa, jossa on esimerkkejä erilaisista näihin laitteisiin liittyvistä ratkaisuista. Opas löytyy täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165718Maiseman ja pihapiirin arvojen osalta saunan sijoittaminen puron varteen on lähtökohtaisesti hyvä ratkaisu. Suunnitellun alueen läheisyydessä sijaitsee kuitenkin muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on vesimylly (Vuoto-Mäkelä, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000032039). Rekisterin tietojen mukaan Vuoto-nimisessä joessa/purossa on ollut historiallisten karttojen perusteella Pohjan kylän mylly ainakin 1700-luvulta saakka. Paikalla on sijainnut myös myllytupa ja raamisaha. Valitettavasti kaikki tämä on rekisterissä ainoastaan pistetietona, joten emme tiedä arkeologisen kohteen tarkempia rajoja. Tässä tilanteessa olisi parasta, että maakuntamuseon arkeologi tulisi käymään siellä keväällä, kun maa on paljaana. Käynnin yhteydessä voitaisiin katsoa yhdessä saunalle hyvä paikka. Kävisikö niin, että otatte keväällä yhteyttä ja sovitaan maastokäynti? Yhteystiedot: arkeologi Kreetta Lesell, puh. 040 7631841 ja sähköposti kreetta.lesell@tampere.fi.Jos haluatte ennallistaa purossa olevia rakenteita, asiassa on syytä olla yhteydessä ELY-keskukseen esim. luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaahan, puh. 0295 022 145 / kaisa.merimaa@ely-keskus.fi. Voi olla että hän ei ole juuri oikea henkilö hoitamaan asiaa, mutta hän osannee ainakin neuvoa eteen päin.