Hankealue sijoittuu Pinteleen maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Maisemalle on ominaista Pintelejärven rannoille kehittynyt, perinteinen ja hyvin säilynyt viljely- ja asutusmaisema. Laitikkalassa asutus on jatkunut rautakaudel-ta asti. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alue on sangen herkkää muutoksille, joten kaapelihankkeen näkyville jäävät rakenteet ja niiden sijoittelu tulee suunnitella erityisellä huolella ja ympäristöön sovittaen. Tarpeen mukaan sovittamisessa voidaan hyödyntää esim. suojakasvillisuutta.

Kaapeli tulee kulkemaan Kyllönjoen poikki. Joen ylittää kiviarkullinen, puinen tukiansassilta. Kyllönjoen silta kuuluu Pinteleen maisema-alueen merkittäviin kohteisiin, ja sillä on arvoa myös osana Laitikkalan identiteettiä. Silta on rakennettu ensimmäisen kerran vuonna 1890. Silta paloi vuonna 1917, mutta uusittiin nopeasti. Uuden valtatielinjan myötä silta jäi 1960-luvulla paikallisliikenteen käyttöön ja uusittiin alkuperäisen mallin mukaisesti vuonna 1967. Sillan alta kulkee Hauhon vesireitti Ilmoilanselältä Pinteleeseen, ja silta on paikallinen nähtävyys. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaapelin kiinnittäminen sillan rakenteisiin siten, että se olisi myöhemmin poistettavissa jälkiä jättämättä mutta kuitenkin niin, että kaapelin kotelo ei esimerkiksi sillan alta rantapenkalle kulkiessaan näkyisi, on todennäköisesti mahdotonta. Näin ollen maakuntamuseo suosittelee kuljettamaan kaapelin Kyllönjoen kohdalla veden alla.

Pälkäneen kunta on inventoitu vuonna 1995 (Pirkanmaan maakuntamuseo), jo-ten linjan arkeologista perintöä ei ole aikaisemmin inventoitu nykyvaatimuksia vastaavalla tarkkuudella. Topografian ja alueen korkeuden perusteella aluetta voidaan pitää potentiaalisena ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden löytymiselle. Alueella sijaitsevat mm. Laitikkalan ja Joensuun historialliset kylätontit, joiden tarkkoja sijainteja ei tunneta. Lisäksi historiallinen tielinja Hämeenlinnasta Tammerkoskelle kulkee suunnittelualueella. Linjalta tai sen välittömästä tunnetaan myös kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: Ahtialan kuppikivi, (muinaisjäännösrekisteritunnus 635010029) ja Niemi-Mikkolan hautaröykkiö (mj.rek.tunnus 1000007543).

Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty (MML 1 ja 4 §). Muinaisjäännöslaki suojelee myös ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä.

Edeltävän perusteella maakuntamuseo toteaa, että kaapelilinjalla tulee tehdä ar-keologinen inventointi, jossa selvitetään linjalla mahdollisesti sijaitsevat muinaisjäännökset. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti historiallisen ajan muinaisjäännöksiin. Inventoinnin tekijä tarkastaa maastossa tarpeellisiksi arvioimansa osat linjasta. Myös edellä mainitut ennestään tunnetut arkeologiset kohteet ja niiden ympäristö tulee tarkastaa ja hankkia niistä ajan tasalla oleva tieto.

Etukäteen tehdyn inventoinnin tarkoitus on estää maankäyttäjää kajoamasta lainvastaisesti muinaisjäännökseen. Lisäksi inventointi ehkäisee kustannuksia, joita työmaa keskeyttämisestä tulee, mikäli muinaisjäännös löydetään vasta ra-kentamisen yhteydessä. Inventointiraportti tulee lähettää Pirkanmaan maakun-tamuseoon, joka päättää sen perusteella jatkotoimenpiteistä. Mikäli kaapelointi-linjaukset muuttuvat, uudet suunnitelmat tulee toimittaa välittömästi maakunta-museoon.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa MML15 §:n perusteella työhankkeen toteuttaja. Mikäli arkeologisissa inventoinnissa linjalta löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, maakuntamuseo arvioi niiden osalta linjan toteutusmahdollisuuden ja jatkotutkimusten tarpeen. Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirto riittävän etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä (MML 14 §). Kaikissa tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta tutkimuksissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta.