Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa voimajohdon saneerauksesta, joka sijoittuu Valkeakosken, Akaan ja Urjalan alueelle. Vanha voimajohto puretaan ja samalle alueelle rakennetaan uusi voimajohto. Uusi voimajohtoreitti poikkeaa joissain kohdissa vähäisesti nykyiseltä johtoreitiltä. Uuden voimajohdon johtoaukean leveys on 26 metriä ja reunavyöhykkeet ovat leveydeltään 10 metriä. Voimajohdon kokonaispituus on noin 34 kilometriä. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Akaan kaupungin alueella voimajohtolinjan kohdalla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Hirsikangas W (muinaisjäännöstunnus 100002968). Yleisestä käytöstä poistunut, noin 600 metrin pituinen tielinja on osa historiallista Hiidentietä, joka on kulkenut Hämeenlinnasta Tammerkosken kylään ja kartanolle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).  Kohde tulee huomioida voimajohtolinjan saneeraussuunnitelmassa muinaismuistolain mukaisesti ja sen säilyminen turvata. Valkeakosken alueelta maakuntamuseolla ei ole tiedossa voimajohtolinjan kohdalle sijoittuvia arkeologisia kohteita. Linjan läheisyydestä niitä kuitenkin tiedetään, esim. Hyrkkäänmäen kiinteä muinaisjäännös (1000009745) sijaitsee vajaan sadan metrin päässä linjasta.

Voimajohtolinjausta ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Esimerkiksi Akaassa ja Urjalassa voimajohtolinja kulkee osin alueilla, jotka topografiansa ja maaperänsä vuoksi ovat potentiaalisia esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintymistä ajatellen. Linjauksen välittömästä läheisyydestä tunnetaan yksi kivikautisen esineen löytöpaikka (Jokihaavisto Suoranto). Lisäksi linjan läheisyydessä sijaitsee kaksi mahdollista muinaisjäännöstä; historialliset kylänpaikat Joki-Haavisto (1000041649) ja Nauli (1000041661) ja linjauksen läheisyydessä tiedetään myös olleen torppa-asutusta viimeistään 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Näin ollen myös historiallisen ajan asutus- ja elinkeinohistoriallisten suojelukohteiden löytymistä on pidettävä mahdollisena saneerattavan voimajohtolinjan alueelta. Urjalassa voimajohtolinja risteää lisäksi historiallisen Humppila-Urjala-Akaa -tielinjan kanssa, jonka käytöstä pois jääneet osat voivat täyttää arkeologisen suojelukohteen kriteerit.

Edellä mainituista syistä johtuen on saneerattavalla voimajohtolinjalla tarpeellista tehdä arkeologinen inventointi, jossa tarkastetaan voimajohtolinjan alueella oleva, ennestään tunnettu kohde Hirsikangas W sekä selvitetään, sijaitseeko suunnittelualueella uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Inventoinnissa on otettava huomioon erityisesti hankkeen vaatimat uudet maastokäytävät ja nykyisten maastokäytävien laajennukset sekä mahdolliset sähköasema-alueet. Inventointitarve koskee myös hankkeeseen liittyviä aputeitä ja muita sellaisia alueita, joilla hankkeen yhteydessä kajotaan maaperään. Jo olemassa olevilla johtoalueilla tulee kiinnittää huomiota erityisesti mahdollisiin uusiin pylväspaikkoihin ja muihin hankkeen vaatimiin työalueisiin, joissa maastoa muokataan ja joilla on selvästi arkeologista potentiaalia. Inventoinnissa tulee ottaa huomioon niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan kohteet.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Inventoinnin tekijän tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen maastotöiden aloittamista saadakseen käyttöönsä ajantasaisen tiedon inventointialueen arkeologisista löydöistä. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Voimajohtoreitti kulkee Valkeakoskella Metsäkansan sekä Akaassa ja Urjalassa Tarpianjoen maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien kautta. Lisäksi johtoreitti kulkee läheltä maakunnallisesti arvokkaita Rätön sekä Sontulan - Järviön - Sotkian - Kurisjärven kulttuurimaisemia Akaassa ja Laukeelan kulttuurimaisemaa Urjalassa (KULTTUURIMAISEMAT 2016 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet / Pirkanmaan liitto 2016). Urjalassa johtoreitti sijaitsee myös maakunnallisesti arvokkaan Huhdin rakennetun kulttuuriympäristön läheisyydessä (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto 2016).

Voimajohto on ollut vakiintunut osa arvoalueiden maisemakuvaa jo edellä mainittujen alueiden arvoja määriteltäessä. Johtoreittiin tehtävät linjausmuutokset ovat vähäisiä, keskimäärin n. 10-15 m. Hieman suurempi reitin siirto toteutetaan Konhonselän rannalla Valkeakosken puolella, jossa väistetään olemassa olevia rakennuksia sekä Sallinkulman pohjoispuolella Akaassa. Nämä muutoskohdat eivät sijoitu maiseman arvoalueille.

Nykyisten pylväiden korkeudet ovat n. 14-20 m, korkeammat pylväät ovat käytössä moottoritien ja vesistön ylityksissä. Hankkeen esisuunnittelussa uusien pylväiden on arvioitu olevan samaa korkeusluokkaa (sähköposti Juho Kilpi, Enersense 14.11.2023). Lausuntopyynnön liitteenä toimitetuissa johtoaluekuvissa vapaasti seisovan pylvään korkeus on n. 20 m ja harustetun pylvään korkeus yli 20 m, arviolta n. 23-24 m. Korkeusmuutoksesta johtuen pylväitä tarvitaan jatkossa entistä vähemmän, joten niiden paikat reitillä tulevat muuttumaan. Tämänhetkisen tiedon valossa maisemavaikutukset vaikuttavat jäävän suhteellisen vähäisiksi.

Maisemavaikutusten arvioiminen toimitetun materiaalin pohjalta on kuitenkin haasteellista. Reittikartan ja johtoaluekuvien lisäksi aineistoon ei sisälly muutosta havainnollistavaa kuvamateriaalia. Hankkeessa ei noudateta YVA-menettelyä, joten myöskään kirjallista vaikutustenarviointia ei ole käytettävissä. Pylväitä maisemassa kuvaavasta piirustusmateriaalista tai valokuvasovitteista olisi huomattavaa hyötyä vaikutusten arvioinnissa. Täydentävää havainnemateriaalia on syytä laatia erityisesti siinä tapauksessa, että pylväskorkeudet kasvavat suunnittelun edetessä. Mikäli näin tapahtuu, uudet suunnitelmat pyydetään myös toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa voimajohdon saneerauksesta, joka sijoittuu Valkeakosken, Akaan ja Urjalan alueelle. Vanha voimajohto puretaan ja samalle alueelle rakennetaan uusi voimajohto. Uusi voimajohtoreitti poikkeaa joissain kohdissa vähäisesti nykyiseltä johtoreitiltä. Uuden voimajohdon johtoaukean leveys on 26 metriä ja reunavyöhykkeet ovat leveydeltään 10 metriä. Voimajohdon kokonaispituus on noin 34 kilometriä. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Akaan kaupungin alueella voimajohtolinjan kohdalla ja välittömässä läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Hirsikangas W (muinaisjäännöstunnus 100002968). Yleisestä käytöstä poistunut, noin 600 metrin pituinen tielinja on osa historiallista Hiidentietä, joka on kulkenut Hämeenlinnasta Tammerkosken kylään ja kartanolle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).  Kohde tulee huomioida voimajohtolinjan saneeraussuunnitelmassa muinaismuistolain mukaisesti ja sen säilyminen turvata. Valkeakosken alueelta maakuntamuseolla ei ole tiedossa voimajohtolinjan kohdalle sijoittuvia arkeologisia kohteita. Linjan läheisyydestä niitä kuitenkin tiedetään, esim. Hyrkkäänmäen kiinteä muinaisjäännös (1000009745) sijaitsee vajaan sadan metrin päässä linjasta.

Voimajohtolinjausta ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Esimerkiksi Akaassa ja Urjalassa voimajohtolinja kulkee osin alueilla, jotka topografiansa ja maaperänsä vuoksi ovat potentiaalisia esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten esiintymistä ajatellen. Linjauksen välittömästä läheisyydestä tunnetaan yksi kivikautisen esineen löytöpaikka (Jokihaavisto Suoranto). Lisäksi linjan läheisyydessä sijaitsee kaksi mahdollista muinaisjäännöstä; historialliset kylänpaikat Joki-Haavisto (1000041649) ja Nauli (1000041661) ja linjauksen läheisyydessä tiedetään myös olleen torppa-asutusta viimeistään 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Näin ollen myös historiallisen ajan asutus- ja elinkeinohistoriallisten suojelukohteiden löytymistä on pidettävä mahdollisena saneerattavan voimajohtolinjan alueelta. Urjalassa voimajohtolinja risteää lisäksi historiallisen Humppila-Urjala-Akaa -tielinjan kanssa, jonka käytöstä pois jääneet osat voivat täyttää arkeologisen suojelukohteen kriteerit.

Edellä mainituista syistä johtuen on saneerattavalla voimajohtolinjalla tarpeellista tehdä arkeologinen inventointi, jossa tarkastetaan voimajohtolinjan alueella oleva, ennestään tunnettu kohde Hirsikangas W sekä selvitetään, sijaitseeko suunnittelualueella uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Inventoinnissa on otettava huomioon erityisesti hankkeen vaatimat uudet maastokäytävät ja nykyisten maastokäytävien laajennukset sekä mahdolliset sähköasema-alueet. Inventointitarve koskee myös hankkeeseen liittyviä aputeitä ja muita sellaisia alueita, joilla hankkeen yhteydessä kajotaan maaperään. Jo olemassa olevilla johtoalueilla tulee kiinnittää huomiota erityisesti mahdollisiin uusiin pylväspaikkoihin ja muihin hankkeen vaatimiin työalueisiin, joissa maastoa muokataan ja joilla on selvästi arkeologista potentiaalia. Inventoinnissa tulee ottaa huomioon niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan kohteet.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Inventoinnin tekijän tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon ennen maastotöiden aloittamista saadakseen käyttöönsä ajantasaisen tiedon inventointialueen arkeologisista löydöistä. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Voimajohtoreitti kulkee Valkeakoskella Metsäkansan sekä Akaassa ja Urjalassa Tarpianjoen maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien kautta. Lisäksi johtoreitti kulkee läheltä maakunnallisesti arvokkaita Rätön sekä Sontulan - Järviön - Sotkian - Kurisjärven kulttuurimaisemia Akaassa ja Laukeelan kulttuurimaisemaa Urjalassa (KULTTUURIMAISEMAT 2016 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet / Pirkanmaan liitto 2016). Urjalassa johtoreitti sijaitsee myös maakunnallisesti arvokkaan Huhdin rakennetun kulttuuriympäristön läheisyydessä (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto 2016).

Voimajohto on ollut vakiintunut osa arvoalueiden maisemakuvaa jo edellä mainittujen alueiden arvoja määriteltäessä. Johtoreittiin tehtävät linjausmuutokset ovat vähäisiä, keskimäärin n. 10-15 m. Hieman suurempi reitin siirto toteutetaan Konhonselän rannalla Valkeakosken puolella, jossa väistetään olemassa olevia rakennuksia sekä Sallinkulman pohjoispuolella Akaassa. Nämä muutoskohdat eivät sijoitu maiseman arvoalueille.

Nykyisten pylväiden korkeudet ovat n. 14-20 m, korkeammat pylväät ovat käytössä moottoritien ja vesistön ylityksissä. Hankkeen esisuunnittelussa uusien pylväiden on arvioitu olevan samaa korkeusluokkaa (sähköposti Juho Kilpi, Enersense 14.11.2023). Lausuntopyynnön liitteenä toimitetuissa johtoaluekuvissa vapaasti seisovan pylvään korkeus on n. 20 m ja harustetun pylvään korkeus yli 20 m, arviolta n. 23-24 m. Korkeusmuutoksesta johtuen pylväitä tarvitaan jatkossa entistä vähemmän, joten niiden paikat reitillä tulevat muuttumaan. Tämänhetkisen tiedon valossa maisemavaikutukset vaikuttavat jäävän suhteellisen vähäisiksi.

Maisemavaikutusten arvioiminen toimitetun materiaalin pohjalta on kuitenkin haasteellista. Reittikartan ja johtoaluekuvien lisäksi aineistoon ei sisälly muutosta havainnollistavaa kuvamateriaalia. Hankkeessa ei noudateta YVA-menettelyä, joten myöskään kirjallista vaikutustenarviointia ei ole käytettävissä. Pylväitä maisemassa kuvaavasta piirustusmateriaalista tai valokuvasovitteista olisi huomattavaa hyötyä vaikutusten arvioinnissa. Täydentävää havainnemateriaalia on syytä laatia erityisesti siinä tapauksessa, että pylväskorkeudet kasvavat suunnittelun edetessä. Mikäli näin tapahtuu, uudet suunnitelmat pyydetään myös toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.