Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Lielahden voimalaitoksen alueelle on tarkoitus rakentaa uusi kattilalaitos sekä kaksi kaukolämpöakun säiliötä. Hankkeelle haetaan poikkeamislupaa, sillä rakentamisen myötä tontille asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus ylittyisi 993 kem2 (noin 10 %). Perusteluna mainitaan Tampereen energiantuotannon turvaaminen. Tutustuttuaan poikkeamislupahakemukseen aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lielahden vuonna 1988 tuotantokäyttöön otetun voimalaitoksen on suunnitellut arkkitehti Antti Tähtinen. Rakennuksesta tai sen arvoista ei ole käytettävissä rakennetun ympäristön selvitystä, mutta Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi voimalaitoksella olevan käyttötarkoituksensa, sijaintinsa ja muotonsa perusteella ainakin teollisuushistoriallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia/kaupunkikuvallisia arvoja. Lisäksi voimalaitos sijoittuu aivan Epilänharjun tuntumaan, joka on tunnistettu osaksi Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Ympäristöministeriön VAMA 2021 -inventointi). Maisema-aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen arvot säilyvät.
Aineistojen mukaan uudet rakennukset sijoittuisivat em. maisema-alueen ulkopuolelle, nykyisen voimalaitosrakennuksen pohjoispuolelle. Kattilalaitos olisi 11 m korkea ja pohjaltaan suorakaide (21 x 37 m). Sen pääjulkisivumateriaalina olisi ruosteenruskea betoni ja vaakauritettu, hopeanharmaa teräspintainen seinäelementti. Lämpöakkusäiliöt olisivat 37 m korkeita ja halkaisijaltaan 19 m. Niiden ulkopinta olisi verhoiltu hopeanharmaalla pystysuuntaisella alumiinipoimulevyllä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty suunnitelma on mahdollinen, vaikka se väistämättä heikentää voimalaitosrakennuksen kaupunkikuvallisia ja arkkitehtonisia arvoja uudisosien sijoittuessa voimalaitoksen pohjoisjulkisivun eteen, osittain sen peittäen. Toiminnassa olevien teollisuus- ja voimalaitosten yksi keskeinen ominaispiirre on alueen ja rakennusten muokkaaminen tai täydentäminen toiminnan vaatimusten mukaisesti.
Maiseman näkökulmasta hanke sijoittuu hieman ongelmallisesti kahden Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen harjujakson, Epilänharjun ja Pispalanharjun-Pyynikinharjun, väliin. Maisemavaikutuksia on kuitenkin pyritty vähentämään lämpöakkujen sijoittelulla, niiden korkeutta madaltamalla sekä valitsemalla pintamateriaaliksi maltillisesti ympäristöä peilaava alumiinipoimulevy. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyllä tavalla toteutettuna rakentaminen ei merkittävästi heikennä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä. Mikäli hanke etenee pääsääntöisesti nyt esitettyjen suunnitelmien mukaisesti Pirkanmaan maakuntamuseolta ei ole tarpeen enää pyytää uutta lausuntoa rakennuslupavaiheessa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta poikkeamislupahakemuksesta. Lielahden voimalaitoksen alueelle on tarkoitus rakentaa uusi kattilalaitos sekä kaksi kaukolämpöakun säiliötä. Hankkeelle haetaan poikkeamislupaa, sillä rakentamisen myötä tontille asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus ylittyisi 993 kem2 (noin 10 %). Perusteluna mainitaan Tampereen energiantuotannon turvaaminen. Tutustuttuaan poikkeamislupahakemukseen aineistoineen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lielahden vuonna 1988 tuotantokäyttöön otetun voimalaitoksen on suunnitellut arkkitehti Antti Tähtinen. Rakennuksesta tai sen arvoista ei ole käytettävissä rakennetun ympäristön selvitystä, mutta Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi voimalaitoksella olevan käyttötarkoituksensa, sijaintinsa ja muotonsa perusteella ainakin teollisuushistoriallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia/kaupunkikuvallisia arvoja. Lisäksi voimalaitos sijoittuu aivan Epilänharjun tuntumaan, joka on tunnistettu osaksi Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Ympäristöministeriön VAMA 2021 -inventointi). Maisema-aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti kaikessa maankäytössä tulee huolehtia, että alueen arvot säilyvät.
Aineistojen mukaan uudet rakennukset sijoittuisivat em. maisema-alueen ulkopuolelle, nykyisen voimalaitosrakennuksen pohjoispuolelle. Kattilalaitos olisi 11 m korkea ja pohjaltaan suorakaide (21 x 37 m). Sen pääjulkisivumateriaalina olisi ruosteenruskea betoni ja vaakauritettu, hopeanharmaa teräspintainen seinäelementti. Lämpöakkusäiliöt olisivat 37 m korkeita ja halkaisijaltaan 19 m. Niiden ulkopinta olisi verhoiltu hopeanharmaalla pystysuuntaisella alumiinipoimulevyllä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty suunnitelma on mahdollinen, vaikka se väistämättä heikentää voimalaitosrakennuksen kaupunkikuvallisia ja arkkitehtonisia arvoja uudisosien sijoittuessa voimalaitoksen pohjoisjulkisivun eteen, osittain sen peittäen. Toiminnassa olevien teollisuus- ja voimalaitosten yksi keskeinen ominaispiirre on alueen ja rakennusten muokkaaminen tai täydentäminen toiminnan vaatimusten mukaisesti.
Maiseman näkökulmasta hanke sijoittuu hieman ongelmallisesti kahden Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen harjujakson, Epilänharjun ja Pispalanharjun-Pyynikinharjun, väliin. Maisemavaikutuksia on kuitenkin pyritty vähentämään lämpöakkujen sijoittelulla, niiden korkeutta madaltamalla sekä valitsemalla pintamateriaaliksi maltillisesti ympäristöä peilaava alumiinipoimulevy. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyllä tavalla toteutettuna rakentaminen ei merkittävästi heikennä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoja. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta poikkeamisluvan myöntämistä. Mikäli hanke etenee pääsääntöisesti nyt esitettyjen suunnitelmien mukaisesti Pirkanmaan maakuntamuseolta ei ole tarpeen enää pyytää uutta lausuntoa rakennuslupavaiheessa.
Jaa
Facebookissa