Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen taustalla on suunnitelma, jonka mukaan mm. laajoja taloteknisiä kunnostustoimia vaativat vanhat asuinrakennukset korvattaisiin uudisrakennuksella. Pate Oy aloitti toimintansa Ristinarkulla, Jyväskylän radan varressa vuonna 1940 ja oli aikanaan Messukylän suurin teollisuuslaitos. Paten tuotteita olivat paperilanka ja -tekstiilit, nauhat sekä vyöt. Vuoteen 1962 mennessä tehtaan omistajuus siirtyi SOK:lle. Teollisuusrakennus tunnetaan nykyään Jupiterin tehtaana. Jupiter oli SOK:n tavaramerkki, jolla myytiin muilta ostettuja polkupyöriä ja mopoja.

1940-luvun lopulla Vehnämyllynkadun puolelle tonttia rakennettiin asuinrakennukset tehtaan työntekijöille ja johdolle. Funktionalismia edustavan, vuonna 1948 rakennetun johtajien asuintalon suunnitteli arkkitehti Aulis Blomstedt. Työväestölle rakennettiin neljä useammasta asunnosta koostunutta pientaloa. Työväen asuinrakennusten alkuperäisiä piirustuksia ei löydy Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston digitoidusta aineistosta, mutta Oskari-karttapalvelun mukaan ne ovat valmistuneet vuonna 1946, ja ne näkyvät myös saman vuoden ilmakuvassa. Vuoden 1969 asemapiirroksessa työväen asuinrakennuksia on vielä neljä, mutta vuoden 1974 ilmakuvan ottamiseen mennessä Vehnämyllynkadun varteen sijoittuneista rakennuksista itäisempi on purettu. 

Pate Oy:n johtajien asuintalo on tunnistettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa (Tampereen kaupunki, 1998). Selvityksen iän vuoksi sen perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti arvioida, että työväen asuinrakennuksilla ei olisi kulttuurihistoriallisia arvoja. Kiinteistöllä on voimassa asemakaava vuodelta 1987. Asemakaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä se huomioi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Asemakaava on kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.

Maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari tekivät 13.5.2024 kohteen tarkastuksen, jossa Silta-Valmennusyhdistys ry:n edustaja oli mukana. Käynnin aikana muun muassa arvioitiin pintapuolisesti purettavaksi aiottujen rakennusten kuntoa. Havaintojen perusteella rakennukset ovat yleisilmeiltään ryhdikkäitä ja niissä on ikääntyneet, mutta ehjiltä vaikuttavat profiilipeltikatot. Ikkunat ovat alkuperäisiä, eikä rakennuksia ole lisälämmöneristetty ulkopuolelta. Asuintiloihin oli mahdollista päästä vain yhden rakennuksen vinttihuoneiden osalta, niissä ei ollut aistinvaraisesti havaittavia vaurioita normaalia kulumista lukuun ottamatta. Rakennusten kellarit ovat pääosin rakentamisaikaisessa varustelutasossa ja käyttötarkoituksessa teknisinä tiloina tai varastoina. Kolmesta talosta kahden kellareissa päästiin käymään. Kellareiden sisäpintoja oli hyödynnetty kaakeloinnin työopetukseen, mikä vaikeutti jonkin verran perusmuurien kunnon arviointia. Vehnämyllynkadun suuntaisen rakennuksen kellarin kunto vaikutti sen ikä huomioiden normaalilta, mutta tontin lounaisnurkalla sijaitsevan rakennuksen kellarissa oli nähtävissä välipohjan merkittävä kosteusvaurio sekä akuutti putkistovuoto. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennukset ovat todennäköisesti kunnostettavissa, joskin toimenpidetarpeet ovat paikoin suhteellisen laajoja.

Rakennetun ympäristön arvojen osalta käynnillä todettiin, että Pate Oy:n rakennuttamat tuotanto- ja asuinrakennukset muodostavat teollisuus- ja sosiaalihistoriallisesti kertovan kokonaisuuden. Alustavan tarkastelun mukaan nykyään eri kiinteistöllä sijaitsevalla vanhalla tehdasrakennuksella on arvoa Tampereen radanvarsille siirtyneen teollisen toiminnan ilmentäjänä. Teollisuusrakennus omaa lisäksi rakennusperinteisiä arvoja, ja se on radan sekä radan ylittävän sillan suunnista kaupunkikuvallisesti merkittävä. Johtajien asuintalo on tunnetun arkkitehdin suunnittelema laadukas edustusasuinrakennus, jolla on arkkitehtonista, teollisuus- ja sosiaalishistoriallista sekä kaupunkikuvallista arvoa. Työväen asuinrakennukset ovat tavanomaisempia, mutta niillä on jonkin asteista teollisuus- ja sosiaalihistoriallista, rakennusperinteistä sekä kaupunkikuvallista arvoa. Työntekijöiden asuinrakennusten arvoa osana Paten tehtaan synnyttämää kokonaisuutta nostaa se, että alueen keskelle vuonna 1987 valmistunut nykyinen lounasravintola- ja työpajarakennus katkaisee johtajien asuintalon ja tehdasrakennuksen välisen yhteyden. Tonttia reunustavat työväen asuintalot toimivat näin ollen alueen teolliseen vaiheeseen kytkeytyviä, eri rakennustyyppejä edustavia rakennuksia kokonaisuudeksi yhdistävänä tekijänä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Paten työtekijöille rakennetuilla asuinrakennuksilla on eniten arvoa osana teollisuustuotannon synnyttämää kokonaisuutta. Vaikka yksittäisinä rakennuksina niiden arvot jäävät melko tavanomaisiksi, ne tuovat aluekokonaisuuteen tärkeän sosiaalihistoriallisen kerrostumansa. Maakuntamuseo pitää rakennusten purkamista valitettavana ja esittää harkittavaksi ratkaisua, jossa vähintään yksi asuinrakennuksista, esimerkiksi Vehnämyllynkadun varressa sijaitseva D-rakennus, säilytettäisiin ja uudisrakennus sijoitettaisiin tontin länsilaidalle. Näin Venhämyllynkadun ja radan välillä säilyisi jatkossakin kokonaisuus, jossa olisivat esillä niin alueen synnyttäneen teollisuuslaitoksen tuotanto- ja asuintilat kuin myös alueen myöhempi kehitys työtila- ja palvelurakennusten kokonaisuudeksi. Hankkeen keskeiset periaatteet sisältävät suunnitelmat tai rakennuslupakuvat pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollista kommentointia varten. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen taustalla on suunnitelma, jonka mukaan mm. laajoja taloteknisiä kunnostustoimia vaativat vanhat asuinrakennukset korvattaisiin uudisrakennuksella. Pate Oy aloitti toimintansa Ristinarkulla, Jyväskylän radan varressa vuonna 1940 ja oli aikanaan Messukylän suurin teollisuuslaitos. Paten tuotteita olivat paperilanka ja -tekstiilit, nauhat sekä vyöt. Vuoteen 1962 mennessä tehtaan omistajuus siirtyi SOK:lle. Teollisuusrakennus tunnetaan nykyään Jupiterin tehtaana. Jupiter oli SOK:n tavaramerkki, jolla myytiin muilta ostettuja polkupyöriä ja mopoja.

1940-luvun lopulla Vehnämyllynkadun puolelle tonttia rakennettiin asuinrakennukset tehtaan työntekijöille ja johdolle. Funktionalismia edustavan, vuonna 1948 rakennetun johtajien asuintalon suunnitteli arkkitehti Aulis Blomstedt. Työväestölle rakennettiin neljä useammasta asunnosta koostunutta pientaloa. Työväen asuinrakennusten alkuperäisiä piirustuksia ei löydy Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston digitoidusta aineistosta, mutta Oskari-karttapalvelun mukaan ne ovat valmistuneet vuonna 1946, ja ne näkyvät myös saman vuoden ilmakuvassa. Vuoden 1969 asemapiirroksessa työväen asuinrakennuksia on vielä neljä, mutta vuoden 1974 ilmakuvan ottamiseen mennessä Vehnämyllynkadun varteen sijoittuneista rakennuksista itäisempi on purettu. 

Pate Oy:n johtajien asuintalo on tunnistettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa (Tampereen kaupunki, 1998). Selvityksen iän vuoksi sen perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti arvioida, että työväen asuinrakennuksilla ei olisi kulttuurihistoriallisia arvoja. Kiinteistöllä on voimassa asemakaava vuodelta 1987. Asemakaava on laadittu ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä se huomioi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Asemakaava on kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.

Maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari tekivät 13.5.2024 kohteen tarkastuksen, jossa Silta-Valmennusyhdistys ry:n edustaja oli mukana. Käynnin aikana muun muassa arvioitiin pintapuolisesti purettavaksi aiottujen rakennusten kuntoa. Havaintojen perusteella rakennukset ovat yleisilmeiltään ryhdikkäitä ja niissä on ikääntyneet, mutta ehjiltä vaikuttavat profiilipeltikatot. Ikkunat ovat alkuperäisiä, eikä rakennuksia ole lisälämmöneristetty ulkopuolelta. Asuintiloihin oli mahdollista päästä vain yhden rakennuksen vinttihuoneiden osalta, niissä ei ollut aistinvaraisesti havaittavia vaurioita normaalia kulumista lukuun ottamatta. Rakennusten kellarit ovat pääosin rakentamisaikaisessa varustelutasossa ja käyttötarkoituksessa teknisinä tiloina tai varastoina. Kolmesta talosta kahden kellareissa päästiin käymään. Kellareiden sisäpintoja oli hyödynnetty kaakeloinnin työopetukseen, mikä vaikeutti jonkin verran perusmuurien kunnon arviointia. Vehnämyllynkadun suuntaisen rakennuksen kellarin kunto vaikutti sen ikä huomioiden normaalilta, mutta tontin lounaisnurkalla sijaitsevan rakennuksen kellarissa oli nähtävissä välipohjan merkittävä kosteusvaurio sekä akuutti putkistovuoto. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennukset ovat todennäköisesti kunnostettavissa, joskin toimenpidetarpeet ovat paikoin suhteellisen laajoja.

Rakennetun ympäristön arvojen osalta käynnillä todettiin, että Pate Oy:n rakennuttamat tuotanto- ja asuinrakennukset muodostavat teollisuus- ja sosiaalihistoriallisesti kertovan kokonaisuuden. Alustavan tarkastelun mukaan nykyään eri kiinteistöllä sijaitsevalla vanhalla tehdasrakennuksella on arvoa Tampereen radanvarsille siirtyneen teollisen toiminnan ilmentäjänä. Teollisuusrakennus omaa lisäksi rakennusperinteisiä arvoja, ja se on radan sekä radan ylittävän sillan suunnista kaupunkikuvallisesti merkittävä. Johtajien asuintalo on tunnetun arkkitehdin suunnittelema laadukas edustusasuinrakennus, jolla on arkkitehtonista, teollisuus- ja sosiaalishistoriallista sekä kaupunkikuvallista arvoa. Työväen asuinrakennukset ovat tavanomaisempia, mutta niillä on jonkin asteista teollisuus- ja sosiaalihistoriallista, rakennusperinteistä sekä kaupunkikuvallista arvoa. Työntekijöiden asuinrakennusten arvoa osana Paten tehtaan synnyttämää kokonaisuutta nostaa se, että alueen keskelle vuonna 1987 valmistunut nykyinen lounasravintola- ja työpajarakennus katkaisee johtajien asuintalon ja tehdasrakennuksen välisen yhteyden. Tonttia reunustavat työväen asuintalot toimivat näin ollen alueen teolliseen vaiheeseen kytkeytyviä, eri rakennustyyppejä edustavia rakennuksia kokonaisuudeksi yhdistävänä tekijänä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Paten työtekijöille rakennetuilla asuinrakennuksilla on eniten arvoa osana teollisuustuotannon synnyttämää kokonaisuutta. Vaikka yksittäisinä rakennuksina niiden arvot jäävät melko tavanomaisiksi, ne tuovat aluekokonaisuuteen tärkeän sosiaalihistoriallisen kerrostumansa. Maakuntamuseo pitää rakennusten purkamista valitettavana ja esittää harkittavaksi ratkaisua, jossa vähintään yksi asuinrakennuksista, esimerkiksi Vehnämyllynkadun varressa sijaitseva D-rakennus, säilytettäisiin ja uudisrakennus sijoitettaisiin tontin länsilaidalle. Näin Venhämyllynkadun ja radan välillä säilyisi jatkossakin kokonaisuus, jossa olisivat esillä niin alueen synnyttäneen teollisuuslaitoksen tuotanto- ja asuintilat kuin myös alueen myöhempi kehitys työtila- ja palvelurakennusten kokonaisuudeksi. Hankkeen keskeiset periaatteet sisältävät suunnitelmat tai rakennuslupakuvat pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollista kommentointia varten. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.