Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on osoittaa Rekolan vanhainkodin alueelle uutta asuinrakentamista kiinnittäen huomioita uudisrakentamisen sovittamiseen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon (DIAR: 659/2022), jossa maakuntamuseo toi esiin kaava-alueen kulttuurihistorialliset arvot sekä totesi, että asemakaavaa varten alueen selvitysaineistoja on syytä täydentää alueen rakennusten arvojen osalta.

Kaava-alueelta on nyt laadittu Kangasalan kaupunki - Asemakaava 888:n rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman selvitys (Sweco Oy, 2023). Selvityksen mukaan kaava-alueen rakennuksista kulttuurihistoriallisesti arvokkain on arkkitehtitoimisto Olli ja Ella Saijonmaan suunnittelema, vuonna 1953 valmistunut Rekola-kodon vanhin rakennusosa, jossa yhdistyvät alueen sosiaalihistorialliset arvot sekä aikakaudelleen tyypillinen ja laadukas arkkitehtuuri. Myös 1920-luvulla rakennetulla kunnalliskodin työväen asuinrakennuksella ja Rekola-kodon uudemmilla osilla on todettu olevan kulttuurihistoriallista arvoa. Asuinrakennus edustaa alueen vanhinta, sosiaalitoimen tarpeisiin rakennettua rakennuskantaa, ja Rekola-kodon laajennusosat muodostavat yhdessä vanhimman osan kanssa eri aikakausien tyypillistä suunnittelua edustavan kokonaisuuden. Kaava-alueen rakennetun ympäristön merkitystä nykymaisemassa ei todettu erityisen merkittäväksi. Se jää kasvilisuuden suojaan eikä keskustele aktiivisesti maakunnallisesti arvokkaan Tursolan-Riun kulttuurimaiseman keskeisten piirteiden - avointen peltomaisemien, vesistönäkymien ja tilakeskusten - kanssa.

Kaavaluonnoksen maiseman arvoja koskevissa kaavamerkinnöissä on asianmukaisesti huomioitu kaava-alueen sijoittuminen maakunnallisesti arvokkaan Tursolan-Riun kulttuurimaiseman reuna-alueelle. Kaavamääräys ma-2 toteaa, että: "Maisemallisesti arvokas alue. Alueella tulee säilyttää tai toteuttaa kulttuurimaisemaa rajaava reunavyöhyke. Rakennusten ja kasvillisuuden tulee muodostaa kaupunkikuvaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuslupaa haettaessa rakennusten sopeutuminen maisemaan on osoitettava aluejulkisivulla ja tarvittaessa muulla havainnollistavalla materiaalilla." Lisäksi rakennettavaa aluetta rajaa lähivirkistysalue, jonka kaavamääräys toteaa, että "pellon ja puiston rajan käsittelyssä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen reunavyöhyke." Nähtävillä olevaan aineistoon kuuluva näkymäkuva arvokkaan peltomaiseman suunnasta ei kuitenkaan edusta parhalla mahdollisella tavalla perinteiseen maisemaan sovitettua ratkaisua. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että uudisrakentamisen ja avoimen peltomaiseman väliin olisi syytä jättää/istuttaa havainnollistuksessa esitettyä runsaammin suurikokoista suojakasvillisuutta, jotta kaavamääräysten voitaisiin katsoa täyttyvän maiseman vaalimista koskevien tavoitteiden osalta. Uudisrakentaminen on myös levittäytymässä jossain määrin yleiskaavan MA-alueelle. Kyseisen alueen kaavamääräys Riun osayleiskaavassa on seuraava: "Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alue varataan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Rakentamisessa, rakennusten sijoittelussa ja ympäristön hoidossa tulee erityisesti ottaa huomioon valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja sen maisemalliset ominaispiirteet. Uudisrakentaminen tulee ohjata avoimen maisematilan ulkopuolelle, olevan rakennuskannan yhteyteen, metsikköihin tai metsän rajaan. Peltoja ei saa metsittää. Avoimien peltotilojen maisemarajat tulee säilyttää ehyinä." Kaavaratkaisun voidaan arvioida olevan ristiriidassa myös tämän yleiskaavan määräyksen kanssa.

Kaava-alueen arvokkaalle rakennuskannalle ei ole osoitettu suojelumerkintöjä. Henkilökunnan vanhan asuinrakennuksen säilymistä tukevat sen korttelia koskevat kaavamerkinnät, mutta kaavaratkaisu ei edellytä rakenuksen säilyttämistä. Alueen arvokkain rakennus, Rekola-kodon vanhin osa, on tarkoitus korvata uudella asuinrakentamisella. Kaavaratkaisun myötä alueelle syntyisi moderni asuinalue, eikä sen sosiaalihistoriallisesta tai arkkitehtonisesta arvosta jäisi jäljelle tunnistettavia piirteitä. Tältäosin kaavaratkaisu on Riun osayleiskaavan suojelumerkinnän  sr-1 vastainen. Yleiskaavan suojelumerkinnän mukaan kyseessä on: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. 8. Rekola-kodon vanha osa." 

Kaavaselostuksen mukaan Rekola-kodon toiminta on siirtynyt muualle ja vanhat rakennukset ovat jääneet tyhjilleen, koska kaupungilla ei ole ollut mahdollisuutta osoittaa niille korvaavaa käyttöä. Vaihtoehtoa, jossa Rekola-kodon vanhin osa säilyisi, ei ole asemakaavan laatimisen yhteydessä tutkittu, koska se on arvioitu epätodennäköiseksi etenemisvaihteoehdoksi. Rakennuksen säilyttämisen on myös katsottu vaikeuttavan alueen kehittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että näin merkittävästi yleiskaavasta poikkeava ja alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset arvot hävittävä ratkaisu ei voi perustua kaavaprosessiin, jossa yleiskaavan ohjauksen mukaista ratkaisua ei olisi avoimesti tutkittu. Yleiskaavan mukaisena lähtökohtana tämän asemakaavan laatimiselle olisi tullut olla vähintään Rekola-kodon vanhimman osan säilyttäminen. Mikäli kaavaprosessissa päädyttäisiin toisenlaiseen ratkaisuun, sen tulisi perustua Rekola-kodon tilanteen huolelliseen tutkimiseen, jonka yhteydessä selvitettäisiin rakennuksen kunto ja muuntojoustavuus. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kaavan suunnittelua jatkettaisiin siten, että lähtökohdaksi otettaisiin Rekola-kodon vanhimman osan suojelu. Mikäli rakennuksen säilyttäminen osoittautuu selvitysten jälkeen täysin mahdottomaksi, ratkaisun tulee perustua selvitystietoon. Pirkanmaan maakuntamuseo on tarvittaessa valmis osallistumaan asiasta järjestettävään neuvotteluun.

Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on osoittaa Rekolan vanhainkodin alueelle uutta asuinrakentamista kiinnittäen huomioita uudisrakentamisen sovittamiseen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon (DIAR: 659/2022), jossa maakuntamuseo toi esiin kaava-alueen kulttuurihistorialliset arvot sekä totesi, että asemakaavaa varten alueen selvitysaineistoja on syytä täydentää alueen rakennusten arvojen osalta.

Kaava-alueelta on nyt laadittu Kangasalan kaupunki - Asemakaava 888:n rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman selvitys (Sweco Oy, 2023). Selvityksen mukaan kaava-alueen rakennuksista kulttuurihistoriallisesti arvokkain on arkkitehtitoimisto Olli ja Ella Saijonmaan suunnittelema, vuonna 1953 valmistunut Rekola-kodon vanhin rakennusosa, jossa yhdistyvät alueen sosiaalihistorialliset arvot sekä aikakaudelleen tyypillinen ja laadukas arkkitehtuuri. Myös 1920-luvulla rakennetulla kunnalliskodin työväen asuinrakennuksella ja Rekola-kodon uudemmilla osilla on todettu olevan kulttuurihistoriallista arvoa. Asuinrakennus edustaa alueen vanhinta, sosiaalitoimen tarpeisiin rakennettua rakennuskantaa, ja Rekola-kodon laajennusosat muodostavat yhdessä vanhimman osan kanssa eri aikakausien tyypillistä suunnittelua edustavan kokonaisuuden. Kaava-alueen rakennetun ympäristön merkitystä nykymaisemassa ei todettu erityisen merkittäväksi. Se jää kasvilisuuden suojaan eikä keskustele aktiivisesti maakunnallisesti arvokkaan Tursolan-Riun kulttuurimaiseman keskeisten piirteiden - avointen peltomaisemien, vesistönäkymien ja tilakeskusten - kanssa.

Kaavaluonnoksen maiseman arvoja koskevissa kaavamerkinnöissä on asianmukaisesti huomioitu kaava-alueen sijoittuminen maakunnallisesti arvokkaan Tursolan-Riun kulttuurimaiseman reuna-alueelle. Kaavamääräys ma-2 toteaa, että: "Maisemallisesti arvokas alue. Alueella tulee säilyttää tai toteuttaa kulttuurimaisemaa rajaava reunavyöhyke. Rakennusten ja kasvillisuuden tulee muodostaa kaupunkikuvaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuslupaa haettaessa rakennusten sopeutuminen maisemaan on osoitettava aluejulkisivulla ja tarvittaessa muulla havainnollistavalla materiaalilla." Lisäksi rakennettavaa aluetta rajaa lähivirkistysalue, jonka kaavamääräys toteaa, että "pellon ja puiston rajan käsittelyssä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen reunavyöhyke." Nähtävillä olevaan aineistoon kuuluva näkymäkuva arvokkaan peltomaiseman suunnasta ei kuitenkaan edusta parhalla mahdollisella tavalla perinteiseen maisemaan sovitettua ratkaisua. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että uudisrakentamisen ja avoimen peltomaiseman väliin olisi syytä jättää/istuttaa havainnollistuksessa esitettyä runsaammin suurikokoista suojakasvillisuutta, jotta kaavamääräysten voitaisiin katsoa täyttyvän maiseman vaalimista koskevien tavoitteiden osalta. Uudisrakentaminen on myös levittäytymässä jossain määrin yleiskaavan MA-alueelle. Kyseisen alueen kaavamääräys Riun osayleiskaavassa on seuraava: "Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alue varataan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Rakentamisessa, rakennusten sijoittelussa ja ympäristön hoidossa tulee erityisesti ottaa huomioon valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja sen maisemalliset ominaispiirteet. Uudisrakentaminen tulee ohjata avoimen maisematilan ulkopuolelle, olevan rakennuskannan yhteyteen, metsikköihin tai metsän rajaan. Peltoja ei saa metsittää. Avoimien peltotilojen maisemarajat tulee säilyttää ehyinä." Kaavaratkaisun voidaan arvioida olevan ristiriidassa myös tämän yleiskaavan määräyksen kanssa.

Kaava-alueen arvokkaalle rakennuskannalle ei ole osoitettu suojelumerkintöjä. Henkilökunnan vanhan asuinrakennuksen säilymistä tukevat sen korttelia koskevat kaavamerkinnät, mutta kaavaratkaisu ei edellytä rakenuksen säilyttämistä. Alueen arvokkain rakennus, Rekola-kodon vanhin osa, on tarkoitus korvata uudella asuinrakentamisella. Kaavaratkaisun myötä alueelle syntyisi moderni asuinalue, eikä sen sosiaalihistoriallisesta tai arkkitehtonisesta arvosta jäisi jäljelle tunnistettavia piirteitä. Tältäosin kaavaratkaisu on Riun osayleiskaavan suojelumerkinnän  sr-1 vastainen. Yleiskaavan suojelumerkinnän mukaan kyseessä on: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. 8. Rekola-kodon vanha osa." 

Kaavaselostuksen mukaan Rekola-kodon toiminta on siirtynyt muualle ja vanhat rakennukset ovat jääneet tyhjilleen, koska kaupungilla ei ole ollut mahdollisuutta osoittaa niille korvaavaa käyttöä. Vaihtoehtoa, jossa Rekola-kodon vanhin osa säilyisi, ei ole asemakaavan laatimisen yhteydessä tutkittu, koska se on arvioitu epätodennäköiseksi etenemisvaihteoehdoksi. Rakennuksen säilyttämisen on myös katsottu vaikeuttavan alueen kehittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että näin merkittävästi yleiskaavasta poikkeava ja alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset arvot hävittävä ratkaisu ei voi perustua kaavaprosessiin, jossa yleiskaavan ohjauksen mukaista ratkaisua ei olisi avoimesti tutkittu. Yleiskaavan mukaisena lähtökohtana tämän asemakaavan laatimiselle olisi tullut olla vähintään Rekola-kodon vanhimman osan säilyttäminen. Mikäli kaavaprosessissa päädyttäisiin toisenlaiseen ratkaisuun, sen tulisi perustua Rekola-kodon tilanteen huolelliseen tutkimiseen, jonka yhteydessä selvitettäisiin rakennuksen kunto ja muuntojoustavuus. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kaavan suunnittelua jatkettaisiin siten, että lähtökohdaksi otettaisiin Rekola-kodon vanhimman osan suojelu. Mikäli rakennuksen säilyttäminen osoittautuu selvitysten jälkeen täysin mahdottomaksi, ratkaisun tulee perustua selvitystietoon. Pirkanmaan maakuntamuseo on tarvittaessa valmis osallistumaan asiasta järjestettävään neuvotteluun.

Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.