Suojelu: Laki rakennusperinnön suojelemisesta

Kohde sisältää rakennukset: Kämppä, Käpykaristamo, Sauna ja Talli. Ajoitus: Rakentaminen 1947-1952.

Heretyn ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet pian kämppälain 1947 uudistuksen jälkeen ja niissä on otettu huomioon uuden lain edellyttämät vaatimukset. Kämppä on sisältänyt miehistöhuoneen, kuivaushuoneen, keittiön ja emännän huoneen sekä työnjohtajien ja mittamiesten huoneet. Talli ja sauna ovat vuodelta 1952, varasto eli entinen käpykaristamo valmistui 1948. Pihassa on myös suurikokoinen puuliiteri sekä ulkokäymälät, jotka valmistuivat kämpän kanssa yhtä aikaa.

Vuonna 1948 valmistunut kämppä rakennettiin tyyppipiirustusten mukaisesti 24 työmiehelle, pääasiassa hevosmiehille, joiden makuusali sijaitsi kämpän toisessa päässä. Keittiön ja salin välissä on ns. "elämänluukku", jonka kautta ruoka jaettiin. Työnjohto eli "terävä pää" lepäsi toisen päädyn kahdessa huoneessa. Uuden kämppälain vaatimat erilliset tilat -varusteiden kuivaushuone, tuulikaappi ja emännän tilat -olivat salien välissä. Eri tilojen välillä ei ollut kulkuyhteyttä, käynti tapahtui erillisten sisäänkäyntien kautta. Miehistön ja keittiön sisäänkäynnit ovat julkisivulla, työnjohdon rakennuksen päädyssä.

Heretyn kämppäkartano on säilynyt kokonaisuutena, jossa on hyväkuntoisina jäljellä kaikki rakennukset, joita rakennusvaiheessa on katsottu lain vaativan metsätyöntekijöiden majoittamiseen asiallisesti. Kämppärakennuksen sisäosat ovat pinnoiltaan käsittelemättömät, mikä on oleellinen piirre kämpissä.

Metsähallitus on korjannut ja ylläpitänyt rakennuksia 1980-luvulta lähtien.

(Lähde: Museoviraston rakennusperintörekisteri, luettu 27.5.2024)

Heretyn ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet pian kämppälain uudistuksen 1947 jälkeen ja niissä on otettu huomioon uuden lain edellyttämät vaatimukset erillisen varusteiden kuivaushuoneen rakentamisesta ja emännän majoittamisesta.

(Lähde: Museoviraston rakennusperintörekisteri, luettu 27.5.2024)

Sijaitsee Isojärven kansallispuistossa