Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseon toteaa seuraavaa. 

Suunnittelualue kuuluu Urjalan rakennuskulttuuri -selvityksessä (Seija Kuusinen/Urjalan kunta 1989) todettuun Urjalankylän arvoalueeseen. Alueen arvot perustuvat vanhan kyläkeskuksen monipuoliseen ja hyvin säilyneeseen rakennuskantaan. Erityisesti Kantalantien varressa ja Rautamäellä on säilynyt kantatilojen lisäksi itsellisasutusta. Alueella sijaitsee selvityksessä tunnistettu arvokas rakennuskulttuurin kohde Astala. Inventointikuvauksen mukaan Astala on ollut merkittävä talonpoikaistila, jonka pihapiirin monista rakennuksista on säilynyt vanhempi päärakennus "yli-pytinki" ja sen viereinen aittarivi. Urjalan rakennusinventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo 2002) Astalan tilakeskus määritellään maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperinteisten, asutushistoriallisten ja maisemakokonaisuuteen liittyvien arvojensa perusteella.

Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Astalaa ei erikseen ole huomioitu maakunnallisesti arvokkaana rakennuskohteena, mutta se kuuluu rakennuskulttuurin ydinalueisiin Urjalankylän-Honkolan kulttuurimaisemassa (Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, Pirkanmaan liitto 2016). Alue kuuluu lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen Urjalan kulttuurimaisemaan (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pirkanmaan liitto 2013).

Urjalankylän osayleiskaavassa Astalan tilakeskuksen alue on osoitettu merkinnällä AT/s: "Alue, jolla ympäristö säilytetään." Rakennuskantaa koskevien määräysten lisäksi kaavamerkinnällä määrätään, että "Ympäristöä on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu."

Maakaapelointityö Astalan pihapiirissä on rakennusperinnön näkökulmasta mahdollinen, mikäli kaivuutyöstä ei aiheudu pysyviä pengerryksiä alavaan, loivasti viettävään pihamaisemaan. Purettavien ilmalinjojen pylväiden paikat tulee maisemoida pihan luonteeseen sopiviksi.

Suunniteltu maakaapeli kulkee kiinteän muinaisjäännöksen, Urjalankylän 1. maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002015) alueella ja välittömässä läheisyydessä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Nyt käsillä oleva suunnitelma koskee muinaisjäännöksen osa-aluetta nro 9. Vanhan Astalan mäki. Puolustusvarustusten lisäksi muinaisjäännösalueella sijaitsee yksi kiukaanraunio sekä rakennuksen kivijalka ja 3 uunin perustusta. (karttaliitteet 1 ja 2)

Maakaapelointi on mahdollista toteuttaa suunnitelmassa esitetyn mukaisesti, mutta vaatii arkeologin valvontaa lausunnon liitekartalle 3 merkityillä linjauksenosilla. Muinaisjäännösalueelle pohjoisesta tulevan maakaapelilinjan osalta maakuntamuseo korostaa, että ko. maakaapelilinja on toteutettavissa ainoastaan kulkiessaan jo olemassa olevan pihatien linjausta pitkin. Valvottavaksi määriteltyjen linjauksenosien läheisyydessä sijaitsee puolustusvarustukseen ja alueen historialliseen asutukseen liittyviä rakenteita, ja valvonnan tarkoituksena on mm. huolehtia siitä, että rakenteet säilyvät koskemattomina. Jos valvonnan yhteydessä maakaapelilinjaukselta löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Alueella sijaitsevien ilmajohtopylväiden poistaminen ei vaadi arkeologista valvontaa, koska pylväät eivät sijaitse puolustusvarustusten tai alueen historialliseen asutukseen liittyvien rakenteiden välittömässä läheisyydessä. Poistamisen yhteydessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että kiinteään muinaisjäännökseen kuuluvat taisteluvarustukset ja muut rakenteet säilyvät vahingoittumattomina.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. 

Suunnittelualue kuuluu Urjalan rakennuskulttuuri -selvityksessä (Seija Kuusinen/Urjalan kunta 1989) todettuun Urjalankylän arvoalueeseen. Alueen arvot perustuvat vanhan kyläkeskuksen monipuoliseen ja hyvin säilyneeseen rakennuskantaan. Erityisesti Kantalantien varressa ja Rautamäellä on säilynyt kantatilojen lisäksi itsellisasutusta. Alueella sijaitsee selvityksessä tunnistettu arvokas rakennuskulttuurin kohde Astala. Inventointikuvauksen mukaan Astala on ollut merkittävä talonpoikaistila, jonka pihapiirin monista rakennuksista on säilynyt vanhempi päärakennus "yli-pytinki" ja sen viereinen aittarivi. Urjalan rakennusinventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo 2002) Astalan tilakeskus määritellään maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperinteisten, asutushistoriallisten ja maisemakokonaisuuteen liittyvien arvojensa perusteella.

Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Astalaa ei erikseen ole huomioitu maakunnallisesti arvokkaana rakennuskohteena, mutta se kuuluu rakennuskulttuurin ydinalueisiin Urjalankylän-Honkolan kulttuurimaisemassa (Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, Pirkanmaan liitto 2016). Alue kuuluu lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen Urjalan kulttuurimaisemaan (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pirkanmaan liitto 2013).

Urjalankylän osayleiskaavassa Astalan tilakeskuksen alue on osoitettu merkinnällä AT/s: "Alue, jolla ympäristö säilytetään." Rakennuskantaa koskevien määräysten lisäksi kaavamerkinnällä määrätään, että "Ympäristöä on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu."

Maakaapelointityö Astalan pihapiirissä on rakennusperinnön näkökulmasta mahdollinen, mikäli kaivuutyöstä ei aiheudu pysyviä pengerryksiä alavaan, loivasti viettävään pihamaisemaan. Purettavien ilmalinjojen pylväiden paikat tulee maisemoida pihan luonteeseen sopiviksi.

Suunniteltu maakaapeli kulkee kiinteän muinaisjäännöksen, Urjalankylän 1. maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000002015) alueella ja välittömässä läheisyydessä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Nyt käsillä oleva suunnitelma koskee muinaisjäännöksen osa-aluetta nro 9. Vanhan Astalan mäki. Puolustusvarustusten lisäksi muinaisjäännösalueella sijaitsee yksi kiukaanraunio sekä rakennuksen kivijalka ja 3 uunin perustusta. (karttaliitteet 1 ja 2)

Maakaapelointi on mahdollista toteuttaa suunnitelmassa esitetyn mukaisesti, mutta vaatii arkeologin valvontaa lausunnon liitekartalle 3 merkityillä linjauksenosilla. Muinaisjäännösalueelle pohjoisesta tulevan maakaapelilinjan osalta maakuntamuseo korostaa, että ko. maakaapelilinja on toteutettavissa ainoastaan kulkiessaan jo olemassa olevan pihatien linjausta pitkin. Valvottavaksi määriteltyjen linjauksenosien läheisyydessä sijaitsee puolustusvarustukseen ja alueen historialliseen asutukseen liittyviä rakenteita, ja valvonnan tarkoituksena on mm. huolehtia siitä, että rakenteet säilyvät koskemattomina. Jos valvonnan yhteydessä maakaapelilinjaukselta löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Alueella sijaitsevien ilmajohtopylväiden poistaminen ei vaadi arkeologista valvontaa, koska pylväät eivät sijaitse puolustusvarustusten tai alueen historialliseen asutukseen liittyvien rakenteiden välittömässä läheisyydessä. Poistamisen yhteydessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että kiinteään muinaisjäännökseen kuuluvat taisteluvarustukset ja muut rakenteet säilyvät vahingoittumattomina.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.