Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Lempoisten seurakuntatalon purkamisesta täydennetyn kuntotutkimusaineiston pohjalta. Maakuntamuseo on antanut rakennuksen purkamisesta aikaisemman lausunnon diar. 98/2024 (7.3.2024). Lisäksi maakuntamuseo on antanut lausunnon diar. 5/2022 (18.2.2022) koskien Lempoisten seurakuntatalon kehittämissuunnitelmaa ja osittaista purkamista. Tutustuttuaan täydennettyyn kuntotutkimusaineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema ja vuonna 1963 valmistunut Lempoisten seurakuntatalo on osa Lempäälän kirkon ympäristöä, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. Lisäksi rakennuksella on Pirkanmaan seurakuntatalojen teemainventoinnissa todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä arvoja (Pirkanmaan maakuntamuseo 2022). Maakuntamuseo viittaa rakennuksen kulttuurihistoriallisen merkityksen osalta lausuntoonsa diar. 98/2024, jossa rakennuksen arvoja on kuvattu tarkemmin.

Lempoisten seurakuntatalolla on voimassa olevassa asemakaavassa (1989) merkintä sr, johon liittyy määräys: Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai porrashuoneiden taiteellista tai historiallista arvoa. Lempäälän keskustan osayleiskaavassa (2010) rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-1, jonka kaavamääräyksen mukaan rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Seurakunnan kertoman mukaan rakennus ei vastaa tiloiltaan seurakunnan tarpeita, eikä sille ole riittävästi käyttöä. Myös esteettömyys koetaan ongelmaksi. Lisäksi rakennuksessa on kunto-ongelmia, ja sen kellarikerroksessa on koettu sisäilmaongelmia jo pitkään. Osaan tiloista on teetetty vuonna 2012 rakenne- ja kosteustekninen tutkimus (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 13.7.2012). Vuonna 2017 kohteesta teetettiin edellistä kattavampi kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ramboll 31.1.2017). Tutkimukset painottuivat toimistosiipeen (entinen asuntosiipi), jonka rakenteissa todettiin suhteellisen laajat kosteusvauriot. Seurakuntatoimisto, työntekijöiden työtilat ja varhaiskasvatuksen kerhotilat siirrettiin vuonna 2020 Vanhaan pappilaan ja myöhemmin Lempäälä-taloon. Kokoontumiskäytössä ovat nykyisin seurakuntasali, alakerran kerhotilat ja sosiaalitilat sekä laitoskeittiö. Tällä hetkellä tiloja ei suositella oleskeluun tai työskentelyyn pidempiaikaisesti. Vuoden 2022 kehittämissuunnitelmassa Lempäälän seurakunta esitti, että salisiipi peruskorjataan ja toimistosiipi puretaan. Puretun osan paikalle oli tarkoitus rakentaa uusi siipiosa piha-aukion ja kellotapulin jäsentelyn säilyttävällä tavalla. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan diar. 5/2022 toimistosiiven purkamisen valitettavaksi mutta mahdolliseksi.

Salisiipeä tutkittiin vuonna 2017 toimistosiipeä suppeammin, eikä tutkimuksissa ilmennyt kosteusvaurioita. Rakenneavauksissa todettiin maanvastaisten seinien rakenteen olevan kosteusteknisesti toimimaton, mutta rakenteen riskit eivät olleet toteutuneet. Maanvarainen alapohja oli kuntoselvityksen mukaan salisiiven osalta pääosin uusittu, eikä salisiiven kosteustekninen kunto ollut huolestuttava. Koko rakennuksen osalta todettiin kuitenkin katto- ja hulevesien ohjauksessa olevan kiireellisiä toimenpiteitä vaativia puutteita, joiden vaikutus maanvaraisten rakenteiden kosteusrasitukseen on merkittävä.

Lempoisten seurakuntatalon salisiivestä on nyt teetetty Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (WSP Finland Oy, 30.8.2024), joka täydentää aiempia kohdetta käsitteleviä kuntoaineistoja. Lisäksi selvitysaineistoon on liitetty Lausunto kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta (WSP Finland Oy, 25.10.2024), joka kommentoi edellä mainittua kuntotutkimusta sekä aiempia kuntoselvityksiä. Kuntotutkimus sisälsi aistinvaraisia havaintoja, alapohjan pintakosteus- sekä viiltokosteusmittauksia, 11 rakenneavausta, kaksi VOC-analyysia muovimatoista sekä seitsemän ulkoseinien lämmöneristekerroksesta teetettyä mikrobianalyysia. Pääkerroksen ulkoseinistä analysoitiin viisi näytettä, joista kolmessa todettiin selvä mikrobikasvu, samoin pohjoisseinän sokkelihalkaisusta otettu yksi näyte oli mikrobivaurioitunut. Alakerran ulkoseinästä analysoitiin yksi näyte, joka oli puhdas. Tutkimusraportissa tuodaan lisäksi esiin vesikaton uusimistarve sekä toimenpiteitä vaativat puutteet hulevesien hallinnassa ja perustusten veden- ja lämmöneristyksessä. Alapohjan aiemmin uusituissa osissa ei mitattu merkittävästi kohonneita kosteusarvoja, joskin muovimattojen kohonneet VOC-pitoisuudet viittaavat kosteuskuormaan. Välipohja on selvityksen mukaan kosteusteknisesti toimiva.

WSP:n tutkimuksesta antamassa lausunnossa mainitaan kosteusvaurioitumisen edenneen 2010-luvun alusta lähtien. Kuntotutkimusraportin johtopäätöksissä todetaan, että salisiiven suositeltava korjausaste on korkea. Mm. julkisivuverhoukset, ikkunat ja vesikattorakenteet jouduttaisiin uusimaan laajasti. Päärakenteista arvioidaan kuitenkin säilyttämiskelpoisiksi betonirunko, perustukset, väli- ja yläpohjalaatat sekä aiemmin uusitut osat alapohjasta.

Laadittu kuntotutkimus on sisällöltään asianmukainen ja riittävä rakennuksen kunnon arvioimiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, ettei tutkimuskohteen rakennushistoriallisen arvon tai rakennuksen maineen arviointi kuulu kuntotutkimusraportin normaaliin sisältöön. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että rakennuksen maakunnallisesti merkittävät arvot on todettu kahdessa erillisessä selvityksessä. Ne on myös huomioitu kaikilla kaavatasoilla sekä turvattu asemakaavassa mm. purkamisen kieltävällä määräyksellä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että seurakuntasalin peruskorjaaminen on rakennuksen huomattavien arvojen vuoksi edelleen perusteltua. Maakuntamuseo ei siten puolla rakennuksen seurakuntasalisiiven purkamista. Peruskorjauksessa rakennuksen julkisivut tulisi uusia ulkonäöltään nykyistä vastaavina. Inventoinnissa (2022) seurakuntasali ja eteiskäytävä on todettu rakennuksen arvokkaimmiksi sisätiloiksi. Kuntotutkimus ei ota kantaa seurakuntasalien ja niiden eteiskäytävän sisäpuolisten pintarakenteiden säilyttämismahdollisuuksiin. Ulkoseinien mikrobivaurioituneen eristeen uusiminen tapahtuisi kuitenkin ulkokautta ja selvitys toteaa välipohjan olevan kunnossa, joten salisiiven arvokkaimpien sisäpintojen, kuten klinkkerilattian, säilyttäminen vaikuttaisi olevan mahdollista. Näiden arvokkaimpien tilojen ulkopuolella tiloihin on mahdollista suunnitella toimintaa palvelevia muutoksia.

Toimistosiiven purkamista maakuntamuseo pitää edelleen mahdollisena. Sen paikalle tulisi rakentaa seurakuntatalon kokonaisjäsentelyn säilyttävä uusi rakennusosa, joka voi kuitenkin olla tiloiltaan aikaisempaa suppeampi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Jos hankkeen kaivutöiden yhteydessä kuitenkin tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Lempoisten seurakuntatalon purkamisesta täydennetyn kuntotutkimusaineiston pohjalta. Maakuntamuseo on antanut rakennuksen purkamisesta aikaisemman lausunnon diar. 98/2024 (7.3.2024). Lisäksi maakuntamuseo on antanut lausunnon diar. 5/2022 (18.2.2022) koskien Lempoisten seurakuntatalon kehittämissuunnitelmaa ja osittaista purkamista. Tutustuttuaan täydennettyyn kuntotutkimusaineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema ja vuonna 1963 valmistunut Lempoisten seurakuntatalo on osa Lempäälän kirkon ympäristöä, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. Lisäksi rakennuksella on Pirkanmaan seurakuntatalojen teemainventoinnissa todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä arvoja (Pirkanmaan maakuntamuseo 2022). Maakuntamuseo viittaa rakennuksen kulttuurihistoriallisen merkityksen osalta lausuntoonsa diar. 98/2024, jossa rakennuksen arvoja on kuvattu tarkemmin.

Lempoisten seurakuntatalolla on voimassa olevassa asemakaavassa (1989) merkintä sr, johon liittyy määräys: Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai porrashuoneiden taiteellista tai historiallista arvoa. Lempäälän keskustan osayleiskaavassa (2010) rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-1, jonka kaavamääräyksen mukaan rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Seurakunnan kertoman mukaan rakennus ei vastaa tiloiltaan seurakunnan tarpeita, eikä sille ole riittävästi käyttöä. Myös esteettömyys koetaan ongelmaksi. Lisäksi rakennuksessa on kunto-ongelmia, ja sen kellarikerroksessa on koettu sisäilmaongelmia jo pitkään. Osaan tiloista on teetetty vuonna 2012 rakenne- ja kosteustekninen tutkimus (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 13.7.2012). Vuonna 2017 kohteesta teetettiin edellistä kattavampi kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ramboll 31.1.2017). Tutkimukset painottuivat toimistosiipeen (entinen asuntosiipi), jonka rakenteissa todettiin suhteellisen laajat kosteusvauriot. Seurakuntatoimisto, työntekijöiden työtilat ja varhaiskasvatuksen kerhotilat siirrettiin vuonna 2020 Vanhaan pappilaan ja myöhemmin Lempäälä-taloon. Kokoontumiskäytössä ovat nykyisin seurakuntasali, alakerran kerhotilat ja sosiaalitilat sekä laitoskeittiö. Tällä hetkellä tiloja ei suositella oleskeluun tai työskentelyyn pidempiaikaisesti. Vuoden 2022 kehittämissuunnitelmassa Lempäälän seurakunta esitti, että salisiipi peruskorjataan ja toimistosiipi puretaan. Puretun osan paikalle oli tarkoitus rakentaa uusi siipiosa piha-aukion ja kellotapulin jäsentelyn säilyttävällä tavalla. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan diar. 5/2022 toimistosiiven purkamisen valitettavaksi mutta mahdolliseksi.

Salisiipeä tutkittiin vuonna 2017 toimistosiipeä suppeammin, eikä tutkimuksissa ilmennyt kosteusvaurioita. Rakenneavauksissa todettiin maanvastaisten seinien rakenteen olevan kosteusteknisesti toimimaton, mutta rakenteen riskit eivät olleet toteutuneet. Maanvarainen alapohja oli kuntoselvityksen mukaan salisiiven osalta pääosin uusittu, eikä salisiiven kosteustekninen kunto ollut huolestuttava. Koko rakennuksen osalta todettiin kuitenkin katto- ja hulevesien ohjauksessa olevan kiireellisiä toimenpiteitä vaativia puutteita, joiden vaikutus maanvaraisten rakenteiden kosteusrasitukseen on merkittävä.

Lempoisten seurakuntatalon salisiivestä on nyt teetetty Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (WSP Finland Oy, 30.8.2024), joka täydentää aiempia kohdetta käsitteleviä kuntoaineistoja. Lisäksi selvitysaineistoon on liitetty Lausunto kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta (WSP Finland Oy, 25.10.2024), joka kommentoi edellä mainittua kuntotutkimusta sekä aiempia kuntoselvityksiä. Kuntotutkimus sisälsi aistinvaraisia havaintoja, alapohjan pintakosteus- sekä viiltokosteusmittauksia, 11 rakenneavausta, kaksi VOC-analyysia muovimatoista sekä seitsemän ulkoseinien lämmöneristekerroksesta teetettyä mikrobianalyysia. Pääkerroksen ulkoseinistä analysoitiin viisi näytettä, joista kolmessa todettiin selvä mikrobikasvu, samoin pohjoisseinän sokkelihalkaisusta otettu yksi näyte oli mikrobivaurioitunut. Alakerran ulkoseinästä analysoitiin yksi näyte, joka oli puhdas. Tutkimusraportissa tuodaan lisäksi esiin vesikaton uusimistarve sekä toimenpiteitä vaativat puutteet hulevesien hallinnassa ja perustusten veden- ja lämmöneristyksessä. Alapohjan aiemmin uusituissa osissa ei mitattu merkittävästi kohonneita kosteusarvoja, joskin muovimattojen kohonneet VOC-pitoisuudet viittaavat kosteuskuormaan. Välipohja on selvityksen mukaan kosteusteknisesti toimiva.

WSP:n tutkimuksesta antamassa lausunnossa mainitaan kosteusvaurioitumisen edenneen 2010-luvun alusta lähtien. Kuntotutkimusraportin johtopäätöksissä todetaan, että salisiiven suositeltava korjausaste on korkea. Mm. julkisivuverhoukset, ikkunat ja vesikattorakenteet jouduttaisiin uusimaan laajasti. Päärakenteista arvioidaan kuitenkin säilyttämiskelpoisiksi betonirunko, perustukset, väli- ja yläpohjalaatat sekä aiemmin uusitut osat alapohjasta.

Laadittu kuntotutkimus on sisällöltään asianmukainen ja riittävä rakennuksen kunnon arvioimiseksi. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, ettei tutkimuskohteen rakennushistoriallisen arvon tai rakennuksen maineen arviointi kuulu kuntotutkimusraportin normaaliin sisältöön. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että rakennuksen maakunnallisesti merkittävät arvot on todettu kahdessa erillisessä selvityksessä. Ne on myös huomioitu kaikilla kaavatasoilla sekä turvattu asemakaavassa mm. purkamisen kieltävällä määräyksellä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että seurakuntasalin peruskorjaaminen on rakennuksen huomattavien arvojen vuoksi edelleen perusteltua. Maakuntamuseo ei siten puolla rakennuksen seurakuntasalisiiven purkamista. Peruskorjauksessa rakennuksen julkisivut tulisi uusia ulkonäöltään nykyistä vastaavina. Inventoinnissa (2022) seurakuntasali ja eteiskäytävä on todettu rakennuksen arvokkaimmiksi sisätiloiksi. Kuntotutkimus ei ota kantaa seurakuntasalien ja niiden eteiskäytävän sisäpuolisten pintarakenteiden säilyttämismahdollisuuksiin. Ulkoseinien mikrobivaurioituneen eristeen uusiminen tapahtuisi kuitenkin ulkokautta ja selvitys toteaa välipohjan olevan kunnossa, joten salisiiven arvokkaimpien sisäpintojen, kuten klinkkerilattian, säilyttäminen vaikuttaisi olevan mahdollista. Näiden arvokkaimpien tilojen ulkopuolella tiloihin on mahdollista suunnitella toimintaa palvelevia muutoksia.

Toimistosiiven purkamista maakuntamuseo pitää edelleen mahdollisena. Sen paikalle tulisi rakentaa seurakuntatalon kokonaisjäsentelyn säilyttävä uusi rakennusosa, joka voi kuitenkin olla tiloiltaan aikaisempaa suppeampi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Jos hankkeen kaivutöiden yhteydessä kuitenkin tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).