Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee noin neljä kilometriä länteen kaupungin keskustasta, osoitteessa Selkeenkuja 5 ja koskee yhtä kiinteistöä sekä vähäiseltä osalta Pispalan valtatien katualuetta. Kiinteistöllä, osittain katualueella sijaitsee pitkään tyhjillään ollut 1900-luvun alkupuolen asuinrakennus. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen säilyttämistä ja suojelua. Samalla tontin rajoja tarkistetaan niin, että rakennus ei enää sijaitsisi katualueella. Vaihtoehtoisesti tutkitaan rakennuksen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksella. Asemakaava on ollut vireillä vuodesta 2011.
Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunut aiemmin saman tontin asuinrakennuksen purkamislupahakemuksesta (12.10.2009, diar. 361/2009) sekä asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (8.4.2011, diar. 103/2011) ja todennut rakennuksen edustavan lähialueensa vanhinta rakennetun ympäristön kerrostumaa ja olevan rakennusperinteisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokas (Hyhkyn rakennusinventointi 2004). Museo vastusti purkuluvan myöntämistä rakennukselle ja esitti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla rakennuksen suojelemista asemakaavassa.
Nyt kaavamuutoksen luonnosvaiheessa esitetään kahta vaihtoehtoa, joista VE1:ssä rakennus säilyisi ja se suojeltaisiin sr-12 -merkinnällä (Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy). Käyttötarkoitusmerkinnäksi on esitetty liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja julkista palvelua palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saadaan sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja sekä asuntoja (KYYTSA-1).
VE2 puolestaan mahdollistaisi vanhan rakennuksen purkamisen ja korvaamisen lähes samankokoisella, mutta hieman lyhempi- ja leveämpirunkoisella rakennuksella. Käyttötarkoitusmerkinnäksi on esitetty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Purkamista perustellaan rakennuksen huonolla kunnolla, paikan meluisuudella sekä liikennejärjestelyillä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen asema katuvarressa on vakiintunut ja puoltaa esitetyistä vaihtoehdoista VE1:tä, joka tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja alueen kaupunkikuvan säilymistä. Lokakuussa 2019 täydennetyn kuntoarvion (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo) mukaan hirsirunkoisen rakennuksen kunnostus on edelleen teknisesti mahdollista, joskin se edellyttää kohtalaisen laajoja toimenpiteitä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo myös tarpeelliseksi esittää huolensa rakennuksen kunnon heikkenemisestä pitkäksi venyneen kaavaprosessin aikana, mikä käy selkeästi ilmi myös tehdyistä kuntoselvityksistä. Tampereen kaupunki vaikuttaa kiinteistön omistajana laiminlyöneen rakennuksen kunnossapidon ja siten toimineen maankäyttö- ja rakennuslain 166 § vastaisesti, mitä maakuntamuseo pitää erittäin moitittavana. Rakennuksen kattovuodot tulisi estää ja ilkivallantekijöiden rikkomat ikkuna-aukot peittää viipymättä vähintäänkin tilapäisratkaisuilla, jotta rakennuksen kunnon heikkeneminen pysähtyy.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee noin neljä kilometriä länteen kaupungin keskustasta, osoitteessa Selkeenkuja 5 ja koskee yhtä kiinteistöä sekä vähäiseltä osalta Pispalan valtatien katualuetta. Kiinteistöllä, osittain katualueella sijaitsee pitkään tyhjillään ollut 1900-luvun alkupuolen asuinrakennus. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen säilyttämistä ja suojelua. Samalla tontin rajoja tarkistetaan niin, että rakennus ei enää sijaitsisi katualueella. Vaihtoehtoisesti tutkitaan rakennuksen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksella. Asemakaava on ollut vireillä vuodesta 2011.
Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunut aiemmin saman tontin asuinrakennuksen purkamislupahakemuksesta (12.10.2009, diar. 361/2009) sekä asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (8.4.2011, diar. 103/2011) ja todennut rakennuksen edustavan lähialueensa vanhinta rakennetun ympäristön kerrostumaa ja olevan rakennusperinteisesti sekä kaupunkikuvallisesti arvokas (Hyhkyn rakennusinventointi 2004). Museo vastusti purkuluvan myöntämistä rakennukselle ja esitti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla rakennuksen suojelemista asemakaavassa.
Nyt kaavamuutoksen luonnosvaiheessa esitetään kahta vaihtoehtoa, joista VE1:ssä rakennus säilyisi ja se suojeltaisiin sr-12 -merkinnällä (Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy). Käyttötarkoitusmerkinnäksi on esitetty liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja julkista palvelua palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saadaan sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja sekä asuntoja (KYYTSA-1).
VE2 puolestaan mahdollistaisi vanhan rakennuksen purkamisen ja korvaamisen lähes samankokoisella, mutta hieman lyhempi- ja leveämpirunkoisella rakennuksella. Käyttötarkoitusmerkinnäksi on esitetty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Purkamista perustellaan rakennuksen huonolla kunnolla, paikan meluisuudella sekä liikennejärjestelyillä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen asema katuvarressa on vakiintunut ja puoltaa esitetyistä vaihtoehdoista VE1:tä, joka tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja alueen kaupunkikuvan säilymistä. Lokakuussa 2019 täydennetyn kuntoarvion (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo) mukaan hirsirunkoisen rakennuksen kunnostus on edelleen teknisesti mahdollista, joskin se edellyttää kohtalaisen laajoja toimenpiteitä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo myös tarpeelliseksi esittää huolensa rakennuksen kunnon heikkenemisestä pitkäksi venyneen kaavaprosessin aikana, mikä käy selkeästi ilmi myös tehdyistä kuntoselvityksistä. Tampereen kaupunki vaikuttaa kiinteistön omistajana laiminlyöneen rakennuksen kunnossapidon ja siten toimineen maankäyttö- ja rakennuslain 166 § vastaisesti, mitä maakuntamuseo pitää erittäin moitittavana. Rakennuksen kattovuodot tulisi estää ja ilkivallantekijöiden rikkomat ikkuna-aukot peittää viipymättä vähintäänkin tilapäisratkaisuilla, jotta rakennuksen kunnon heikkeneminen pysähtyy.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.