Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Koulukadun kenttä sijaitsee Tampereen Kaakinmaan kaupunginosassa, Koulukadun ja Tiiliruukinkatujen kulmauksessa. Paikalla on urheiltu 1900-luvun alkupuolelta saakka. Jääkiekkoilijoille kenttä avattiin vuonna 1934 ja Suomen ensimmäinen tekojäärata valmistui Koulukadun kentälle vuonna 1956. Katsomon suunnittelusta on vastannut Tampereen kaupungin Rakennustoimiston arkkitehtiosasto. Rakennuslupakuvat on signeerannut kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskoski vuonna 1958. Kentän huonokuntoinen katsomorakennus on tarkoitus korjata siten, että sen ilme ei muutu. Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kantaa esitettyihin korjaussuunnitelmiin.
Koulukadun kentällä on voimassa alkuperäinen asemakaava vuodelta 1897. Asemakaavassa ei ole suojelumääräyksiä, mutta kaava on jo pelkästään ikänsä puolesta katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja keskustan strategisessa osayleiskaavassa Koulukadun kenttä on merkitty osaksi Koulukadun maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.
Koulukadun kenttä on mukana myös Museoviraston 2011-2012 laatimassa Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -selvityksessä. Kentällä on historiansa vuoksi erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Tampereen kaupunkihistoriaa ja kaupunkilaisten vapaa-ajan vieton historiaa. Kentän erityisiä kaupunkikuvallisia piirteitä ovat kaukalo- ja kenttärakenteet, mukaan lukien valaisimet, sijainti Pyynikinharjun kupeessa sekä betonirakenteinen veistoksellinen katsomo.
Maakuntamuseolle on toimitettu 1.3.2021 päivätty suunnitelmaluonnos katsomorakennuksen korjaamisen periaatteesta. Suunnitelmissa on purkaa itäsivun yläpalkin pintabetonit rakenneterästen taakse asti ja betonoida palkki ympäri alkuperäisiä mittoja ja pintakuviointia noudattaen. Työn yhteydessä joudutaan purkamaan tiiliseinän ylimmät varvit, jotka muurataan uudelleen alkuperäisiä vastaavilla tiilillä. Korjausvalun yhteydessä palkkiin tehdään pystysuuntaisia liikuntasaumoja ehkäisemään aiempien vaurioiden kaltaisten, hallitsemattomien halkeamien syntymistä. Myös selostuskoppi on tarkoitus korjata vastaavasti alkuperäisen mukaiseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnitelma on onnistunut ja noudattaa kohteelle suositeltavaa säästävän korjaamisen periaatetta. Liikuntasaumat tulevat näkymään julkisivussa, mutta ovat välttämättömiä rakenteen pitkäkestoisen toiminnan kannalta ja siksi hyväksyttävissä. Mikäli hanke etenee nyt esitettyjen periaatteiden mukaisesti, merkittävästi muuttumatta, maakuntamuseolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa mahdollisessa myöhemmässä rakennuslupavaiheessa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Koulukadun kenttä sijaitsee Tampereen Kaakinmaan kaupunginosassa, Koulukadun ja Tiiliruukinkatujen kulmauksessa. Paikalla on urheiltu 1900-luvun alkupuolelta saakka. Jääkiekkoilijoille kenttä avattiin vuonna 1934 ja Suomen ensimmäinen tekojäärata valmistui Koulukadun kentälle vuonna 1956. Katsomon suunnittelusta on vastannut Tampereen kaupungin Rakennustoimiston arkkitehtiosasto. Rakennuslupakuvat on signeerannut kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskoski vuonna 1958. Kentän huonokuntoinen katsomorakennus on tarkoitus korjata siten, että sen ilme ei muutu. Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään kantaa esitettyihin korjaussuunnitelmiin.
Koulukadun kentällä on voimassa alkuperäinen asemakaava vuodelta 1897. Asemakaavassa ei ole suojelumääräyksiä, mutta kaava on jo pelkästään ikänsä puolesta katsottava vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja keskustan strategisessa osayleiskaavassa Koulukadun kenttä on merkitty osaksi Koulukadun maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.
Koulukadun kenttä on mukana myös Museoviraston 2011-2012 laatimassa Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -selvityksessä. Kentällä on historiansa vuoksi erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Tampereen kaupunkihistoriaa ja kaupunkilaisten vapaa-ajan vieton historiaa. Kentän erityisiä kaupunkikuvallisia piirteitä ovat kaukalo- ja kenttärakenteet, mukaan lukien valaisimet, sijainti Pyynikinharjun kupeessa sekä betonirakenteinen veistoksellinen katsomo.
Maakuntamuseolle on toimitettu 1.3.2021 päivätty suunnitelmaluonnos katsomorakennuksen korjaamisen periaatteesta. Suunnitelmissa on purkaa itäsivun yläpalkin pintabetonit rakenneterästen taakse asti ja betonoida palkki ympäri alkuperäisiä mittoja ja pintakuviointia noudattaen. Työn yhteydessä joudutaan purkamaan tiiliseinän ylimmät varvit, jotka muurataan uudelleen alkuperäisiä vastaavilla tiilillä. Korjausvalun yhteydessä palkkiin tehdään pystysuuntaisia liikuntasaumoja ehkäisemään aiempien vaurioiden kaltaisten, hallitsemattomien halkeamien syntymistä. Myös selostuskoppi on tarkoitus korjata vastaavasti alkuperäisen mukaiseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan suunnitelma on onnistunut ja noudattaa kohteelle suositeltavaa säästävän korjaamisen periaatetta. Liikuntasaumat tulevat näkymään julkisivussa, mutta ovat välttämättömiä rakenteen pitkäkestoisen toiminnan kannalta ja siksi hyväksyttävissä. Mikäli hanke etenee nyt esitettyjen periaatteiden mukaisesti, merkittävästi muuttumatta, maakuntamuseolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa mahdollisessa myöhemmässä rakennuslupavaiheessa.