rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

1900-luvun vaihteessa valmistunut asuinrakennus, jossa toiminut Karkun puhelinkeskus ja ajoittain lääkäri Meurmanin vastaanotto. Talousrakennuksessa on toiminut kylän yhteinen sauna. Kohteella on sosiaalihistoriallista merkitystä. Nykyisin asuinkäytössä. Talousrakennus osin 1900-luvun alkupuolelta, laajennus 1950-luvulta. Rakennukset säilyneet hyvin perinteisessä asussaan. Kohde sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla päätien varrella.

Inventointialueen suppeudesta johtuen kohteita ja rakennuksia ei ole arvoluokitettu.

Kyläntuvan pihapiiri sijoittuu Sapelikalliontien ja Maakunnantien risteykseen, Maakunnantien pohjoispuolelle kallioiseen mäenrinteeseen 1920-30-lukujen aikana muodostuneen pienasutuksen alueen reunalle, vastapäätä Seikun tilaa. Pihapiirissä ovat 1900-luvun alkupuolella valmistunut asuinrakennus ja talousrakennus sekä 1954 valmistunut tiilirakenteinen talousrakennus.

Valtiopäivämies Karl Anselm Packalén, Karkun höyrysahan perustaja aikaansai puhelinyhtiön Karkun ja Tyrvään seudulle 1893. Keskukset rakennettiin Karkun Palvialaan, Tyrvään Marttilan kylään ja Kiikan Kiikanojalle. Karkun puhelinkeskus on toiminut Kyläntuvan talossa. Kyläntupa näkyy vuonna 1914 mitatulla lohkomiskartalla, jolla tila on lohkottu Seikusta. Omistajana on tällöin ollut Suomen valtio. Lohkominen on toimitettu 1923. Pihapiirissä on kartan mittaushetkellä ollut vain asuinrakennus ja pienempiä talousrakennuksia sen eteläpuolella. Perimätietojen mukaan lääkäri Meurman on ottanut potilaita vastaan Kyläntuvalla ennen Sorjaa.

Pihassa oleva puurakenteinen talousrakennus on mahdollisesti 1920-30-luvulta, ja on toiminut kylän yhteisenä saunana. Tiilirakenteinen talousrakennus on rakennettu saunan pohjoispäätyyn puhelinkeskuksen tekniseksi tilaksi 1954. Kyläntuvalla on ollut yhteinen pesutupa Seikunlammin rannalla, ja sittemmin kyläyhdistys on muuttanut pesutuvan yhteiseksi saunaksi.

Nykyisin kiinteistö on yksityisessä omistuksessa ja asuinkäytössä. Rakennukset ovat säilyneet hyvin perinteisessä asussaan. Talousrakennuksen uudempi tiilinen osa edustaa 1950-luvun kerrostumaa, ja rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennuksilla on sosiaalihistoriallista merkitystä.

Pihapiiri, ja varsinkin sen asuinrakennus sijaitsee erityisen näkyvällä paikalla Maakunnantien varren kyläkuvassa, pienen mäkikumpareen päällä, muuta ympäristöä korkeammalla. Pihamaa on avoin ja kallioinen, pohjoissivultaan avoimen peltoaukean suuntaan puuston rajaama. Pihaan kuljetaan suoraan Maakunnantieltä.

Piilonen, Juhani. Sastamalan historia 1-3. Vammala 2007.

Internet-lähteet:

Finna, Kansallinen digitaalinen arkisto. www.finna.fi

Seikun omistaja 19.2.2015.