arkkitehtoninen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Uramonkatu 5 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Tontin 1967 rakennetun arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnitteleman paritalon arkkitehtuuri, tyyli, muoto ja rakennusmateriaalit ovat säilyneet hyvin alkuperäistä vastaavina, lukuun ottamatta tasakaton muuttamista loivaksi satulakatoksi 1980-luvulla.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Lähelle katulinjaa sijoitetulla melko kookkaalla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys Uramonkadun maisemassa.

Uramonkadun ja Hirvikadun kulmauksessa, Uramonkadun eteläpuolella sijaitseva epäsäännöllisen muotoinen tasamaatontti, jolla 1967 valmistunut moderni paritalo ja pienehkö puurakenteinen pihavaja.

Tontti on 1930 asemakartan, 1931 laaditun Hirvikadun ja Varalankadun välisen alueen palstoitussuunnitelman ja vuosien 1946, -56 ja -66 ilmakuvien perusteella ollut pitkään Provastin tilan maihin kuulunutta viljelysmaata tai niittyä. Eteläpuolella on ollut Uramon huvila. Uramonkadun pohjoispuolen tontit on palstoitettu 1931, mutta osa tonteista on rakennettu vasta 1980-luvulla. Uramonkatu on rakennettu 1950-luvun alussa, samalla paikalla kulkeneen kapean polun kohdalle. Viljelyyn ja maatalouteen liittyvä historia ei enää ole havaittavissa tontilla.

1965 tontille on haettu uudisrakennuslupaa nykyiselle arkkitehti/ safa Pekka Ilveskosken suunnittelemalle asuinrakennukselle. Rakennuttajina toimivat kaksi Sampolan koulun opettajaa perheineen, Jussilat ja Mäkelät. A-asunnon nykyiset omistajat ovat toiset, B-asunnon neljännet. Paritalo oli alkujaan tasakattoinen, mutta muutettiin Ilveskosken suunnitelmien mukaisesti 1983 satulakattoiseksi. Pihaan tontin kaakkoisrajalle on rakennettu kevytrakenteinen pihavaja. Pihavajaa ei ole inventoitu sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: 1900-luvun alun huvila (A-Kilta, Uramonkatu 9), muutamia 1970-luvun omakotitaloja, useita rakennuksia käsittävä 1980-luvun rivitaloyhtiö ja 2000-luvulla voimakkaasti korjattu ja laajennettu 1940-luvun omakotitalo. Lounaispuolella on korkea kallionnyppylä ja laaja Pyhäjärven rantaan laskeva rakentamaton metsäalue, jossa on säilynyt runsaasti jäänteitä 1900-luvun alkupuolen huvila-asutuksesta.

Tasainen pääosin nurmipintainen tontti on jaettu istutuksin kahdelle asunnolle. Tontin itäosan A-asunnon piha on säilyttänyt melko hyvin 1960-70-luvun omakotitaloille tyypilliset piirteet: sorapintaiset kulkuväylät ja ajalle tyypillisen kasvillisuuden, kuten tuijat, aroniapensaat ja ruotsinpihlajat. Länsipuolinen B-asunnon pihaa on uudistettu voimakkaammin, mm. laatoittamalla etupiha laajasti betonikiveyksellä.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1960-luvun lopulle ominaisen kokonaisuuden säilyminen.

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen alkuperäisen huoneistojaon ja huoneistojen lukumäärän säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen Uramonkadun katumaisemassa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Provastin perintötilan osan lohkomiskartta 1931, maanmittausinsinööri K. Sinervä; kopion kartasta omistaa Arto ja Kristiina Karima.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view)

- Kiinteistön toisen asunnon nykyiset omistajat/ asukkaat

- Kiinteistön entinen asukas