Pirkanmaan maakuntamuseo peruu Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle 7.11.2018 tekemänsä Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan päätöstä 9.10.2018 § 222 koskevan valituksen (diar. 02322/18/4111). Valitus koski Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan 9.10.2018 tekemää päätöstä hyväksyä poikkeamislupahakemus, joka mahdollistaisi Tampereen Santalahden kaupunginosassa sijaitsevan entisen tulitikkutehtaan savupiipun purkamisen sen huonoon kuntoon vedoten. Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän valituksen keskeisinä perusteina oli, että piippu on asemakaavassa suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas ja maisemallisesti erittäin merkittävä, ja että sen kunnosta ja korjattavuudesta oli annettu ristiriitaista tietoa. Maakuntamuseo vaati piipun kuntotutkimusten täydentämistä ja asian palauttamista Tampereen kaupungille uudelleen käsiteltäväksi.
Tampereen kaupunki tilasi Pirkanmaan maakuntamuseon valituksessa edellyttämän mukaisesti uuden kuntotutkimuksen sekä korjattavuusselvityksen tikkutehtaan piipun perustuksesta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n 3.5.2019 päivätyt kuntotutkimus sekä korjattavuusselvitys (Liite 1) osoittavat piipun betonisten perustusten maanpäällisen osan olevan erittäin huonokuntoinen. Tutkimus perustui aiempaan kuntotutkimusraporttiin (Raksystems Insinööritoimisto Oy, 15.12.2017), silmämääräiseen arvioon ja perustuksen pinnan vasarointiin. Lisäksi perustuksesta porattiin kolme noin 20 cm pituista lieriönäytettä, joille tehtiin laboratoriossa vetolujuuskokeet. Tutkimusten perusteella piipun perustusten betoni todettiin heikkolaatuiseksi, huokoiseksi, lohkeilleeksi ja pakkasrapautumisen vaurioittamaksi säätöbetoniksi. Laboratoriokokeet osoittivat, että betonin vetolujuus ei täytä perustuksille asetettuja yleisiä vaatimuksia. Syvälle rapautuneiden perustusten korjaaminen todettiin erittäin vaativaksi tai jopa mahdottomaksi ilman huipustaan kallistuneen ja sään rapauttaman piipun tiiliosuuden purkamista. Piipun maanalaisten perustusten tutkimista ei selvityksessä katsottu tarpeelliseksi, koska jo perustuksen maanpäälliset osat todettiin niin heikkokuntoisiksi, että niiden korjaaminen edellyttäisi koko tiilimuuratun piipun purkamista.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tikkutehtaan piipun perustuksista on nyt saatu riittävät tiedot, ja että perustusten korjaaminen näyttäisi tehtyjen selvitysten mukaan johtavan uudisrakentamiseen verrattavissa olevaan toimenpiteeseen, jonka seurauksena menetettäisiin suurin osa piipun rakennushistoriallisista ja rakennusteknisistä arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sen tekemälle valitukselle ei enää ole perusteita ja pitää piipun suojelumerkinnästä poikkeamista ja purkamisluvan myöntämistä mahdollisena, joskin äärimmäisen valitettavana. Koska piipputiiliä ei enää laajasti valmisteta, mutta suojeltuja piippuja korjataan jatkuvasti, tulee purkaminen tehdä hallitusti, niin että käyttökelpoiset piipputiilet otetaan talteen ja toimitetaan uudelleenkäytettäviksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo peruu Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle 7.11.2018 tekemänsä Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan päätöstä 9.10.2018 § 222 koskevan valituksen (diar. 02322/18/4111). Valitus koski Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan 9.10.2018 tekemää päätöstä hyväksyä poikkeamislupahakemus, joka mahdollistaisi Tampereen Santalahden kaupunginosassa sijaitsevan entisen tulitikkutehtaan savupiipun purkamisen sen huonoon kuntoon vedoten. Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän valituksen keskeisinä perusteina oli, että piippu on asemakaavassa suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas ja maisemallisesti erittäin merkittävä, ja että sen kunnosta ja korjattavuudesta oli annettu ristiriitaista tietoa. Maakuntamuseo vaati piipun kuntotutkimusten täydentämistä ja asian palauttamista Tampereen kaupungille uudelleen käsiteltäväksi.
Tampereen kaupunki tilasi Pirkanmaan maakuntamuseon valituksessa edellyttämän mukaisesti uuden kuntotutkimuksen sekä korjattavuusselvityksen tikkutehtaan piipun perustuksesta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n 3.5.2019 päivätyt kuntotutkimus sekä korjattavuusselvitys (Liite 1) osoittavat piipun betonisten perustusten maanpäällisen osan olevan erittäin huonokuntoinen. Tutkimus perustui aiempaan kuntotutkimusraporttiin (Raksystems Insinööritoimisto Oy, 15.12.2017), silmämääräiseen arvioon ja perustuksen pinnan vasarointiin. Lisäksi perustuksesta porattiin kolme noin 20 cm pituista lieriönäytettä, joille tehtiin laboratoriossa vetolujuuskokeet. Tutkimusten perusteella piipun perustusten betoni todettiin heikkolaatuiseksi, huokoiseksi, lohkeilleeksi ja pakkasrapautumisen vaurioittamaksi säätöbetoniksi. Laboratoriokokeet osoittivat, että betonin vetolujuus ei täytä perustuksille asetettuja yleisiä vaatimuksia. Syvälle rapautuneiden perustusten korjaaminen todettiin erittäin vaativaksi tai jopa mahdottomaksi ilman huipustaan kallistuneen ja sään rapauttaman piipun tiiliosuuden purkamista. Piipun maanalaisten perustusten tutkimista ei selvityksessä katsottu tarpeelliseksi, koska jo perustuksen maanpäälliset osat todettiin niin heikkokuntoisiksi, että niiden korjaaminen edellyttäisi koko tiilimuuratun piipun purkamista.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tikkutehtaan piipun perustuksista on nyt saatu riittävät tiedot, ja että perustusten korjaaminen näyttäisi tehtyjen selvitysten mukaan johtavan uudisrakentamiseen verrattavissa olevaan toimenpiteeseen, jonka seurauksena menetettäisiin suurin osa piipun rakennushistoriallisista ja rakennusteknisistä arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sen tekemälle valitukselle ei enää ole perusteita ja pitää piipun suojelumerkinnästä poikkeamista ja purkamisluvan myöntämistä mahdollisena, joskin äärimmäisen valitettavana. Koska piipputiiliä ei enää laajasti valmisteta, mutta suojeltuja piippuja korjataan jatkuvasti, tulee purkaminen tehdä hallitusti, niin että käyttökelpoiset piipputiilet otetaan talteen ja toimitetaan uudelleenkäytettäviksi.
Jaa
Facebookissa