Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa poikkeamislupahakemuksesta, jonka perusteella rakennettaisiin uusi hotellirakennus osoitteeseen Hämeenkatu 11. Voimassa olevasta asemakaavasta kaavasta poikettaisiin mm. kerroskorkeuden ja rakennusoikeuden määrän osalta. Hankkeen toteuttaminen johtaisi olemassa olevan liike- ja majoitusrakennuksen purkamiseen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Paikalla sijaitseva rakennus on Osuusliike Voiman tavaratalo Centrum, joka valmistui vuonna 1961 ja joka oli pitkään Tampereen suurin tavaratalo. Rakennus sijaitsee Keskeisellä paikalla Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY 2009 / Museovirasto). Kohdetta ei ole mainittu RKY-alueen kuvauksessa, jossa painotetaan jugendtyylisiä ja funktionalistisia rakennuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että RKY-inventointi ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta huomioi vielä modernin aikakauden rakennuskohteita laajemmassa mittakaavassa. Tähän on tulossa lähivuosina muutos inventoinnin seuraavan päivityskierroksen yhteydessä. Maakuntamuseo toteaa, että Hämeenkadun kaupunkikuvalle on luonteenomaista pitkällä aikavälillä syntynyt arkkitehtuurin kerroksisuus sekä siihen liittyvät moninaiset arvot. Centrumin talo ei ole RKY-alueen ainoa 1960-luvulla rakennettu liikerakennus, joten hankkeen käsittely muodostaa mahdollisen ennakkotapauksen myös muita vastaavia kohteita ajatellen.

Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Kaavan laatimisajankohdasta johtuen siinä ei ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja alueidenkäyttölain (Akl 132/1999) edellyttämällä tavalla. Pirkanmaan ELY-keskus on 19.12.2025 antamassaan lausunnossa (PIRELY/11595/2025) todennut, että Poikkeamisluvassa tulee tarkasteltavaksi purkamisen edellytykset rakentamislain 56 § mukaisesti. Koska kaava on vanhempi kuin 13 vuotta, tulee kaavan ajantasaisuutta tarkastella erityisen kriittisesti. Purkaminen ei saa aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Vastaavasti poikkeamisluvan edellytyksissä todetaan, että poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei saa myöskään johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentamislain 12 § mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä sekä rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Pirkanmaan maakuntamuseo yhtyy tähän ELY-keskuksen kannanottoon.

Rakennuksesta on laadittu Voiman Centrum tavaratalo, Hämeenkatu 11. Rakennushistoriallinen selvitys 2025 (LSV Oy). Selvitys antaa hyvät lähtötiedot rakennuksen historian ja arkkitehtuurin sekä niihin liittyvien arvojen hahmottamiselle. RHS:ssä on tuotu ilmi, että Tampereella on pitkät perinteet osuusliiketoiminnassa. Uusi Voiman tavaratalo rakennettiin lähelle Hämeenkadun vastakkaisella puolella sijaitsevaa, vuonna 1937 rakennettua, nk. ”Vanhaa Voiman taloa” (Hämeenkatu 10), jossa sijaitsi osuusliikkeen tavaratalo, konttoriosasto ja ravintola. Kaupunkikeskustojen tavaratalot alkoivat yleistyä juuri 1960-luvulla yleisen hyvinvoinnin ja varallisuuden lisääntyessä. Tavaratalon lisäksi Voiman uuteen rakennukseen sijoitettiin ravintola, kahvila, kaupunginhotelli ja Tampereen kaupungin toimistotiloja. Rakennus yhdistettiin Vanhaan Voiman taloon maanalaisella yhdyskäytävällä, joka on edelleen olemassa. Kulutusosuuskuntien keskusliitto valvoi kaikkea edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen kuuluneiden osuuskauppojen rakennustoimintaa, ja uudet rakennukset suunniteltiin sen rakennusosastolla. Uuden tavaratalorakennuksen pääsuunnittelijana toimi osaston päällikkö, mm. matkailurakennuksiin erikoistunut arkkitehti Jouko Ylihannu. Työhön osallistui muitakin osaston arkkitehteja ja myös tavaratalon, hotellin ja ravintolan kalusteet suunniteltiin siellä.

Uusi Voiman tavaratalo liittyi vuonna 1970 osaksi edistysmielisen osuuskauppaliikkeen 1950-luvulla perustamaa Centrum-tavaratalojen ketjua. Centrum toimi tavaratalona aina lamavuoteen 1992 saakka, kaupunginhotelli lopetti toimintansa jo 1980-luvulla. Tavaratalon tiloissa on sittemmin sijainnut muita myymälöitä ja hotellin tiloissa on toiminut mm. opiskelija-asuntola. Yleisölle avoimena ja keskeisellä paikalla sijaitsevana julkisena rakennuksena Centrum on tullut vuosikymmenten aikana tutuksi käyntikohteeksi ja maamerkiksi tamperelaisille ja ulkopaikkakuntalaisille.

RHS:n mukaan Centrum edustaa rakentamisajankohdalleen tyypillistä, kansainvälisten ihanteiden mukaista rationalistista arkkitehtuuria, jossa toisaalta kansainväliset tyylisuunnan piirteet yhdistyvät 1960-luvulle ominaiseen suomalaiseen osuuskauppa-arkkitehtuuriin. Rakenteellisesti Centrum on 1950–1960-lukujen taitteelle tyypillinen. Siinä on vielä paikalla valettu pilari-laatta-rakenne, mutta julkisivuissa teräsbetonielementit, joissa on Arabian klinkkerilaattapinta. Korkeassa rakennusosassa on julkisivulasin ja ikkunoiden muodostama rasterijulkisivu, sekä paikoin eloksoitua alumiinilevyä. Myös tavaratalon tilaratkaisu on ajalle tyypillinen. Pilari-palkkirakenne mahdollisti avoimen ja väljän sekä joustavan tilaratkaisun, jossa tilat ryhmittyivät avoportaan ympärille kolmessa kerroksessa. Keskushallia valaisivat kattoikkunat. Tavaratalon muodostaman jalustaosan päälle sijoittui korkeampi hotelliosa, jossa hotellihuoneet sijaitsivat kerroksissa 4–6. Kerros 7. vuokrattiin Tampereen terveydenhoitotoimistolle ja 8. kerroksessa sijaitsivat hotellin saunaosasto, kattoterassi sekä asunnot hotellin ja tavaratalon työntekijöille. Kahdessa maanalaisessa kerroksessa oli tavaratalon varastoja, väestönsuoja sekä talotekniikkaa.

Hotellin korkea rakennusosa on säilynyt pieniä muutoksia lukuun ottamatta alkuperäistä läheisesti vastaavassa asussaan. Jalustaosassa maantasokerroksen pasaasi ja katulinjassa sijaitsevat näyteikkunakaapit laajennettiin sisätiloiksi jo vuonna 1973. Kun Hennes & Mauritz -vaateketju aloitti tiloissa vuonna 1997, pääjulkisivuun lisättiin kookas sisäänkäyntikatos ja toisen kerroksen klinkkeripintainen julkisivun osa muutettiin lasiseinäksi. Muut muutokset ovat olleet pienempiä ja vaikuttaneet julkisivuihin vähemmän. Sisätiloja on jaettu pienemmiksi myymälöiksi ja hotellihuoneita yhdistelty hieman suuremmiksi opiskelijayksiöiksi. Alkuperäisiä materiaaleja on sisätiloissa peitetty ja poistettu.

RHS:ssä todetaan, että Centrumin tavaratalon rakennuksella on kulttuurihistoriallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennushistoriallisia arvoja. Erityisesti rakennuksen sosiaali- ja yhteiskuntahistoriallisten, tamperelaiseen ja suomalaiseen osuusliiketoimintaan liittyvien arvojen katsotaan puoltavan rakennuksen säilyttämistä. Arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti rakennus on oman aikakautensa tyypillinen edustaja, joka ilmentää Hämeenkadun katukuvassa 1960-luvun arkkitehtuuriin, liike-elämään ja suomalaisen yhteiskunnan vaurastumiseen liittyviä ilmiöitä.

RHS:n toimenpidesuosituksissa todetaan, että purkamista harkittaessa olisi syytä selvittää, voitaisiinko rakennusta mieluummin muuntaa tai esimerkiksi hyödyntää osaa rungosta tai muista rakennusosista, säilyttäen samalla osa rakennuksen historiallisista arvoista. Rakennuksen pilari-laatta-runko mahdollistaa tarvittaessa suuremmatkin tilamuutokset. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että samalla rakennuksen kadonnutta materialiteettia olisi mahdollisuus palauttaa.

Hämeenkatu 11:sta on laadittu Saneerattavuusselvitys (Sarc + Sigge, 11.4.2025). Siinä tuodaan lyhyesti esiin rakennuksen korjattavuutta heikentäviä tekijöitä kuten matala kerroskorkeus, mahdollisesti sisäilmaan vaikuttavat rakenneratkaisut sekä ulkovaipan tiivistämisen hankaluus. Saneerattavuusselvitys sisältää lyhyen yhteenvedon lisäksi seuraavat aiemmat selvitykset: Mittausraportti, liiketilan äänien leviäminen (A-Insinöörit, 22.4.2022) sekä Tekninen due diligence (Vahanen rakennusfysiikka Oy, 30.1.2018). Jälkimmäinen on annettujen lähtötietojen, kohdekäynnin ja henkilöhaastattelujen perusteella tehty kuntoarvio sekä siihen perustuva listaus toimenpidesuosituksista kustannusarvioineen. Toimenpidesuosituksiin sisältyy lukuisia, eri rakennusosiin keskittyviä kuntotutkimuksia korjaussuunnittelua varten. Kuntoarvion perusteella rakennus on ikäänsä nähden tyypillisessä kunnossa ja sen rakennusosissa sekä talotekniikassa on eri asteisia huolto-, korjaus- ja uusimistarpeita. Tekninen due diligence -selvitys on jo ikääntynyt eikä sisällä varsinaisia kuntotutkimuksia, joten se ei anna ajantasaista eikä kattavaa käsitystä rakennuksen kunnosta ja korjattavuudesta.

Koska Centrumin rakennuksella on todettu huomattavia kulttuurihistoriallisia ja rakennushistoriallisia arvoja ja koska se sijaitsee keskeisellä paikalla osana RKY-alueen kaupunkikuvaa, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hanketta ei tulisi toteuttaa poikkeamislupamenettelyllä vaan rakennuksen tulevaisuus tulisi ratkaista asemakaavoituksen kautta. Mikäli Centrumin rakennus purettaisiin, sen edellä kuvatut arvot menetettäisiin ja muutos kaupunkikuvassa olisi huomattava. Kaavahankkeen yhteydessä muutoksen vaikutukset tulisivat arvioiduksi asianmukaisesti kohteen arvojen edellyttämällä tavalla. Samoin mahdollisen uudisrakennuksen sopeutuminen RKY-alueen kaupunkikuvaan esimerkiksi kattomaailman osalta varmistettaisiin. Vaikutustenarviointi tarjoaisi niin ikään mahdollisuuden tarkastella rakennusta suhteessa muihin saman aikakauden rakennuksiin RKY-alueella ja muualla ydinkeskustassa. Asemakaavaprosessi turvaisi lisäksi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisen mahdollisuuden osallisuuteen ja vuorovaikutukseen päätöksenteossa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa poikkeamislupahakemuksesta, jonka perusteella rakennettaisiin uusi hotellirakennus osoitteeseen Hämeenkatu 11. Voimassa olevasta asemakaavasta kaavasta poikettaisiin mm. kerroskorkeuden ja rakennusoikeuden määrän osalta. Hankkeen toteuttaminen johtaisi olemassa olevan liike- ja majoitusrakennuksen purkamiseen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Paikalla sijaitseva rakennus on Osuusliike Voiman tavaratalo Centrum, joka valmistui vuonna 1961 ja joka oli pitkään Tampereen suurin tavaratalo. Rakennus sijaitsee Keskeisellä paikalla Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY 2009 / Museovirasto). Kohdetta ei ole mainittu RKY-alueen kuvauksessa, jossa painotetaan jugendtyylisiä ja funktionalistisia rakennuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että RKY-inventointi ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta huomioi vielä modernin aikakauden rakennuskohteita laajemmassa mittakaavassa. Tähän on tulossa lähivuosina muutos inventoinnin seuraavan päivityskierroksen yhteydessä. Maakuntamuseo toteaa, että Hämeenkadun kaupunkikuvalle on luonteenomaista pitkällä aikavälillä syntynyt arkkitehtuurin kerroksisuus sekä siihen liittyvät moninaiset arvot. Centrumin talo ei ole RKY-alueen ainoa 1960-luvulla rakennettu liikerakennus, joten hankkeen käsittely muodostaa mahdollisen ennakkotapauksen myös muita vastaavia kohteita ajatellen.

Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Kaavan laatimisajankohdasta johtuen siinä ei ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja alueidenkäyttölain (Akl 132/1999) edellyttämällä tavalla. Pirkanmaan ELY-keskus on 19.12.2025 antamassaan lausunnossa (PIRELY/11595/2025) todennut, että Poikkeamisluvassa tulee tarkasteltavaksi purkamisen edellytykset rakentamislain 56 § mukaisesti. Koska kaava on vanhempi kuin 13 vuotta, tulee kaavan ajantasaisuutta tarkastella erityisen kriittisesti. Purkaminen ei saa aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Vastaavasti poikkeamisluvan edellytyksissä todetaan, että poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei saa myöskään johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Rakentamislain 12 § mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä sekä rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Pirkanmaan maakuntamuseo yhtyy tähän ELY-keskuksen kannanottoon.

Rakennuksesta on laadittu Voiman Centrum tavaratalo, Hämeenkatu 11. Rakennushistoriallinen selvitys 2025 (LSV Oy). Selvitys antaa hyvät lähtötiedot rakennuksen historian ja arkkitehtuurin sekä niihin liittyvien arvojen hahmottamiselle. RHS:ssä on tuotu ilmi, että Tampereella on pitkät perinteet osuusliiketoiminnassa. Uusi Voiman tavaratalo rakennettiin lähelle Hämeenkadun vastakkaisella puolella sijaitsevaa, vuonna 1937 rakennettua, nk. ”Vanhaa Voiman taloa” (Hämeenkatu 10), jossa sijaitsi osuusliikkeen tavaratalo, konttoriosasto ja ravintola. Kaupunkikeskustojen tavaratalot alkoivat yleistyä juuri 1960-luvulla yleisen hyvinvoinnin ja varallisuuden lisääntyessä. Tavaratalon lisäksi Voiman uuteen rakennukseen sijoitettiin ravintola, kahvila, kaupunginhotelli ja Tampereen kaupungin toimistotiloja. Rakennus yhdistettiin Vanhaan Voiman taloon maanalaisella yhdyskäytävällä, joka on edelleen olemassa. Kulutusosuuskuntien keskusliitto valvoi kaikkea edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen kuuluneiden osuuskauppojen rakennustoimintaa, ja uudet rakennukset suunniteltiin sen rakennusosastolla. Uuden tavaratalorakennuksen pääsuunnittelijana toimi osaston päällikkö, mm. matkailurakennuksiin erikoistunut arkkitehti Jouko Ylihannu. Työhön osallistui muitakin osaston arkkitehteja ja myös tavaratalon, hotellin ja ravintolan kalusteet suunniteltiin siellä.

Uusi Voiman tavaratalo liittyi vuonna 1970 osaksi edistysmielisen osuuskauppaliikkeen 1950-luvulla perustamaa Centrum-tavaratalojen ketjua. Centrum toimi tavaratalona aina lamavuoteen 1992 saakka, kaupunginhotelli lopetti toimintansa jo 1980-luvulla. Tavaratalon tiloissa on sittemmin sijainnut muita myymälöitä ja hotellin tiloissa on toiminut mm. opiskelija-asuntola. Yleisölle avoimena ja keskeisellä paikalla sijaitsevana julkisena rakennuksena Centrum on tullut vuosikymmenten aikana tutuksi käyntikohteeksi ja maamerkiksi tamperelaisille ja ulkopaikkakuntalaisille.

RHS:n mukaan Centrum edustaa rakentamisajankohdalleen tyypillistä, kansainvälisten ihanteiden mukaista rationalistista arkkitehtuuria, jossa toisaalta kansainväliset tyylisuunnan piirteet yhdistyvät 1960-luvulle ominaiseen suomalaiseen osuuskauppa-arkkitehtuuriin. Rakenteellisesti Centrum on 1950–1960-lukujen taitteelle tyypillinen. Siinä on vielä paikalla valettu pilari-laatta-rakenne, mutta julkisivuissa teräsbetonielementit, joissa on Arabian klinkkerilaattapinta. Korkeassa rakennusosassa on julkisivulasin ja ikkunoiden muodostama rasterijulkisivu, sekä paikoin eloksoitua alumiinilevyä. Myös tavaratalon tilaratkaisu on ajalle tyypillinen. Pilari-palkkirakenne mahdollisti avoimen ja väljän sekä joustavan tilaratkaisun, jossa tilat ryhmittyivät avoportaan ympärille kolmessa kerroksessa. Keskushallia valaisivat kattoikkunat. Tavaratalon muodostaman jalustaosan päälle sijoittui korkeampi hotelliosa, jossa hotellihuoneet sijaitsivat kerroksissa 4–6. Kerros 7. vuokrattiin Tampereen terveydenhoitotoimistolle ja 8. kerroksessa sijaitsivat hotellin saunaosasto, kattoterassi sekä asunnot hotellin ja tavaratalon työntekijöille. Kahdessa maanalaisessa kerroksessa oli tavaratalon varastoja, väestönsuoja sekä talotekniikkaa.

Hotellin korkea rakennusosa on säilynyt pieniä muutoksia lukuun ottamatta alkuperäistä läheisesti vastaavassa asussaan. Jalustaosassa maantasokerroksen pasaasi ja katulinjassa sijaitsevat näyteikkunakaapit laajennettiin sisätiloiksi jo vuonna 1973. Kun Hennes & Mauritz -vaateketju aloitti tiloissa vuonna 1997, pääjulkisivuun lisättiin kookas sisäänkäyntikatos ja toisen kerroksen klinkkeripintainen julkisivun osa muutettiin lasiseinäksi. Muut muutokset ovat olleet pienempiä ja vaikuttaneet julkisivuihin vähemmän. Sisätiloja on jaettu pienemmiksi myymälöiksi ja hotellihuoneita yhdistelty hieman suuremmiksi opiskelijayksiöiksi. Alkuperäisiä materiaaleja on sisätiloissa peitetty ja poistettu.

RHS:ssä todetaan, että Centrumin tavaratalon rakennuksella on kulttuurihistoriallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennushistoriallisia arvoja. Erityisesti rakennuksen sosiaali- ja yhteiskuntahistoriallisten, tamperelaiseen ja suomalaiseen osuusliiketoimintaan liittyvien arvojen katsotaan puoltavan rakennuksen säilyttämistä. Arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti rakennus on oman aikakautensa tyypillinen edustaja, joka ilmentää Hämeenkadun katukuvassa 1960-luvun arkkitehtuuriin, liike-elämään ja suomalaisen yhteiskunnan vaurastumiseen liittyviä ilmiöitä.

RHS:n toimenpidesuosituksissa todetaan, että purkamista harkittaessa olisi syytä selvittää, voitaisiinko rakennusta mieluummin muuntaa tai esimerkiksi hyödyntää osaa rungosta tai muista rakennusosista, säilyttäen samalla osa rakennuksen historiallisista arvoista. Rakennuksen pilari-laatta-runko mahdollistaa tarvittaessa suuremmatkin tilamuutokset. Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että samalla rakennuksen kadonnutta materialiteettia olisi mahdollisuus palauttaa.

Hämeenkatu 11:sta on laadittu Saneerattavuusselvitys (Sarc + Sigge, 11.4.2025). Siinä tuodaan lyhyesti esiin rakennuksen korjattavuutta heikentäviä tekijöitä kuten matala kerroskorkeus, mahdollisesti sisäilmaan vaikuttavat rakenneratkaisut sekä ulkovaipan tiivistämisen hankaluus. Saneerattavuusselvitys sisältää lyhyen yhteenvedon lisäksi seuraavat aiemmat selvitykset: Mittausraportti, liiketilan äänien leviäminen (A-Insinöörit, 22.4.2022) sekä Tekninen due diligence (Vahanen rakennusfysiikka Oy, 30.1.2018). Jälkimmäinen on annettujen lähtötietojen, kohdekäynnin ja henkilöhaastattelujen perusteella tehty kuntoarvio sekä siihen perustuva listaus toimenpidesuosituksista kustannusarvioineen. Toimenpidesuosituksiin sisältyy lukuisia, eri rakennusosiin keskittyviä kuntotutkimuksia korjaussuunnittelua varten. Kuntoarvion perusteella rakennus on ikäänsä nähden tyypillisessä kunnossa ja sen rakennusosissa sekä talotekniikassa on eri asteisia huolto-, korjaus- ja uusimistarpeita. Tekninen due diligence -selvitys on jo ikääntynyt eikä sisällä varsinaisia kuntotutkimuksia, joten se ei anna ajantasaista eikä kattavaa käsitystä rakennuksen kunnosta ja korjattavuudesta.

Koska Centrumin rakennuksella on todettu huomattavia kulttuurihistoriallisia ja rakennushistoriallisia arvoja ja koska se sijaitsee keskeisellä paikalla osana RKY-alueen kaupunkikuvaa, Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hanketta ei tulisi toteuttaa poikkeamislupamenettelyllä vaan rakennuksen tulevaisuus tulisi ratkaista asemakaavoituksen kautta. Mikäli Centrumin rakennus purettaisiin, sen edellä kuvatut arvot menetettäisiin ja muutos kaupunkikuvassa olisi huomattava. Kaavahankkeen yhteydessä muutoksen vaikutukset tulisivat arvioiduksi asianmukaisesti kohteen arvojen edellyttämällä tavalla. Samoin mahdollisen uudisrakennuksen sopeutuminen RKY-alueen kaupunkikuvaan esimerkiksi kattomaailman osalta varmistettaisiin. Vaikutustenarviointi tarjoaisi niin ikään mahdollisuuden tarkastella rakennusta suhteessa muihin saman aikakauden rakennuksiin RKY-alueella ja muualla ydinkeskustassa. Asemakaavaprosessi turvaisi lisäksi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisen mahdollisuuden osallisuuteen ja vuorovaikutukseen päätöksenteossa.