Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Asemakaavan tavoitteena on kehittää Kangasalan kaupungintalon ja valtion virastotalon aluetta osoittamalla alueelle sekä asumista että toimitiloja mm. rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja maiseman ominaispiirteet huomioiden. Kaava-alue kuuluu Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, ja siellä sijaitsevat arkkitehti Arvo Eräsen suunnittelema, vuonna 1938 valmistunut Kangasalan kaupungintalo sekä arkkitehti Pentti Kauppilan suunnittelema, vuonna 1968 valmistunut valtion virastotalo. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon (diar. 473 / 2021) kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunitelmasta.

Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta koskee Pirkanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräys, jonka mukaan: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Kangasalan keskustan osayleiskaava 2010:ssä kaupungintalo on suojeltu merkinnällä sr-1: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella." Valtion virastotalo on suojeltu yleiskaavassa merkinnällä sr-2: "Rakenustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maiseman kannalta edustava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennus tai rakennusryhmä on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti paikallisesti arvokas ja sen säilyminen on toivottavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella." 

Asemakaavaa varten on laadittu asianmukaisesti Hallintokorttelin ja Harjusolan asuin-ja liikekorttelin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Ramboll Finland Oy, 2021). Selvityksen mukaan kaupungintalolla ja valtion virastotalolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Kaupungintalolla on todettu olevan rakennushistorialista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Kaupungintalo on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki oman aikansa kunnantalojen rakentamisesta. Rakennuksella on arvoa myös osana Kangasalan kunnan historiaa, ja se on sekä osa Kangasalan keskustan julkisten- ja liikerakennusten kokonaisuutta että myös erityinen maamerkki sijaitessaan katukuvassa näkymäpäätteenä sekä kirkolta että Torikadulta katsottaessa. Selvitys suosittelee rakennuksen suojelemista. Myös valtion virastotalolla on todettu olevan rakenushistoriallista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Virastotalo on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki 1960-luvun valtion kuntiin sijoittamasta virastorakentamisesta. Atriumpihoineen Kangasalan virastotalo on myös ainutlaatuinen tämän virastotalotyypin edustaja Pirkanmaalla. Virastotalolla on myös historiallista arvoa valtionhallinnon kehityksen kuvaajana sekä kaupunkikuvallista arvoa osana keskustan julkisten- ja liikerakennusten kokonaisuutta. Virastotalo sijoittuu keskeiselle paikalle Kangasalan keskustassa. Selvityksen suositusten mukaan myös virastotalo tulisi suojella.

Asemakaavasta on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa kaupungintalo on merkitty suojeltavaksi, mutta virastotalon kohtalo ja alueen uudisrakentamisen tapa vaihtelevat. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta eri vaihtoehdoilla ei ole eroja. Arkeologinen inventointi tulee tehdä jokaisessa vaihtoehdossa, joten maakuntamuseo toistaa lausunnossa 473/2021 sanomansa. Kaava-aluetta ei ole tutkittu aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Se on hyvin rakennettua, mutta sen koillisnurkassa on myös rakentamaton alue. Vanhojen karttojen perusteella 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa alueella on ollut rakennuksia, mahdollisesti jo aikaisemmin. Suunnittelualueelta saattaa siten löytyä historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita. Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Tutkimuksessa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnin tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi maakuntamuseolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen rakennetun ympäristön arvojen osalta kaavaluonnosvaihtoehto yksi (VE1) huomioi parhaiten kaava-alueen kulttuuriympäristön arvot. Se säilyttää valtion virastotalon suurimmaksi osaksi, mutta mahdollistaa 6-kerroksisen laajennusosan rakentamisen rakennuksen koilliskulmaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laadukkaasti toteutettuna virastotaloon esitetty muutos on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta lähtökohtaisesti mahdollinen. Vaihtoehdossa mahdollistetaan myös uuden kerrostalon rakentaminen kaupungintalon taakse. Sen osalta maakuntamuseo voi ottaa hankkeeseen kantaa vasta arkeologisen inventoinnin valmistuttua. Tässä vaiheessa Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kaavahankkeen kehittämistä vaihtoehto yhden pohjalta. Kaavakartalle olisi hyvä lisätä vielä määräys, jossa todettaisiin kaava-alueen merkittävät maisemalliset ja/tai kaupunkikuvalliset arvot. Lisäksi virastotalon suojelumerkintään olisi syytä lisätä selvennykseksi, että rakennusta ei saa purkaa. Kaavan vaikutustenarviota tulee syventää erityisesti kaava-alueen rakennushistoriallisten ja maisemallisten arvojen osalta, kun lopullinen kaavaratkaisuvaihtoehto on selvillä. Samalla on syytä vielä tarkastella kaupungintalon taakse mahdollisesti suunniteltavan uudisrakennuksen ja kaupungintalon välistä suhdetta erityisesti etelästä avautuvasta näkymäsuunnasta sekä uudisrakennusten vaikutusta kaukomaisemaan.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Asemakaavan tavoitteena on kehittää Kangasalan kaupungintalon ja valtion virastotalon aluetta osoittamalla alueelle sekä asumista että toimitiloja mm. rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja maiseman ominaispiirteet huomioiden. Kaava-alue kuuluu Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, ja siellä sijaitsevat arkkitehti Arvo Eräsen suunnittelema, vuonna 1938 valmistunut Kangasalan kaupungintalo sekä arkkitehti Pentti Kauppilan suunnittelema, vuonna 1968 valmistunut valtion virastotalo. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon (diar. 473 / 2021) kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunitelmasta.

Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta koskee Pirkanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräys, jonka mukaan: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Kangasalan keskustan osayleiskaava 2010:ssä kaupungintalo on suojeltu merkinnällä sr-1: "Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella." Valtion virastotalo on suojeltu yleiskaavassa merkinnällä sr-2: "Rakenustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maiseman kannalta edustava rakennus tai rakennusryhmä. Rakennus tai rakennusryhmä on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti paikallisesti arvokas ja sen säilyminen on toivottavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1. momentin nojalla määrätään, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksella." 

Asemakaavaa varten on laadittu asianmukaisesti Hallintokorttelin ja Harjusolan asuin-ja liikekorttelin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Ramboll Finland Oy, 2021). Selvityksen mukaan kaupungintalolla ja valtion virastotalolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Kaupungintalolla on todettu olevan rakennushistorialista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Kaupungintalo on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki oman aikansa kunnantalojen rakentamisesta. Rakennuksella on arvoa myös osana Kangasalan kunnan historiaa, ja se on sekä osa Kangasalan keskustan julkisten- ja liikerakennusten kokonaisuutta että myös erityinen maamerkki sijaitessaan katukuvassa näkymäpäätteenä sekä kirkolta että Torikadulta katsottaessa. Selvitys suosittelee rakennuksen suojelemista. Myös valtion virastotalolla on todettu olevan rakenushistoriallista, historiallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Virastotalo on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki 1960-luvun valtion kuntiin sijoittamasta virastorakentamisesta. Atriumpihoineen Kangasalan virastotalo on myös ainutlaatuinen tämän virastotalotyypin edustaja Pirkanmaalla. Virastotalolla on myös historiallista arvoa valtionhallinnon kehityksen kuvaajana sekä kaupunkikuvallista arvoa osana keskustan julkisten- ja liikerakennusten kokonaisuutta. Virastotalo sijoittuu keskeiselle paikalle Kangasalan keskustassa. Selvityksen suositusten mukaan myös virastotalo tulisi suojella.

Asemakaavasta on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa kaupungintalo on merkitty suojeltavaksi, mutta virastotalon kohtalo ja alueen uudisrakentamisen tapa vaihtelevat. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta eri vaihtoehdoilla ei ole eroja. Arkeologinen inventointi tulee tehdä jokaisessa vaihtoehdossa, joten maakuntamuseo toistaa lausunnossa 473/2021 sanomansa. Kaava-aluetta ei ole tutkittu aiemmissa arkeologisissa inventoinneissa. Se on hyvin rakennettua, mutta sen koillisnurkassa on myös rakentamaton alue. Vanhojen karttojen perusteella 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa alueella on ollut rakennuksia, mahdollisesti jo aikaisemmin. Suunnittelualueelta saattaa siten löytyä historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita. Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Tutkimuksessa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnin tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi maakuntamuseolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen rakennetun ympäristön arvojen osalta kaavaluonnosvaihtoehto yksi (VE1) huomioi parhaiten kaava-alueen kulttuuriympäristön arvot. Se säilyttää valtion virastotalon suurimmaksi osaksi, mutta mahdollistaa 6-kerroksisen laajennusosan rakentamisen rakennuksen koilliskulmaan. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että laadukkaasti toteutettuna virastotaloon esitetty muutos on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta lähtökohtaisesti mahdollinen. Vaihtoehdossa mahdollistetaan myös uuden kerrostalon rakentaminen kaupungintalon taakse. Sen osalta maakuntamuseo voi ottaa hankkeeseen kantaa vasta arkeologisen inventoinnin valmistuttua. Tässä vaiheessa Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kaavahankkeen kehittämistä vaihtoehto yhden pohjalta. Kaavakartalle olisi hyvä lisätä vielä määräys, jossa todettaisiin kaava-alueen merkittävät maisemalliset ja/tai kaupunkikuvalliset arvot. Lisäksi virastotalon suojelumerkintään olisi syytä lisätä selvennykseksi, että rakennusta ei saa purkaa. Kaavan vaikutustenarviota tulee syventää erityisesti kaava-alueen rakennushistoriallisten ja maisemallisten arvojen osalta, kun lopullinen kaavaratkaisuvaihtoehto on selvillä. Samalla on syytä vielä tarkastella kaupungintalon taakse mahdollisesti suunniteltavan uudisrakennuksen ja kaupungintalon välistä suhdetta erityisesti etelästä avautuvasta näkymäsuunnasta sekä uudisrakennusten vaikutusta kaukomaisemaan.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.