2. Kunta Ruovesi

3. Kohde MÄKIPESKA

4. Kylä/rek.nro Mustajärvi 2:103

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi osatalo

7. Peruskartta/koordin. 2231 03 / 2 501 300, 6 881 970

8. Osoite Syvinkisalmentie 88, 34640 Mustajärvi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1930-1939?

Suunnittelija

Kerrosluku (1)+2

Perusta betoni

Runko tiili

Kattomuoto satula, kissanpenkit

Kate tiili

Vuoraus tiili

Ulkovärit punatiili

Kunto hyvä

Erityispiirteet pääoven kuistin päällä rautakaiteinen parveke

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1882?

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto auma

Kate huopa

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit keltainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet ovien edessä koristeelliset kaiteet. Katolla kellotorni ja rautainen viiri

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1850-1899?

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi

Ulkovärit

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet perustettu osin luonnonkiven päälle, alla maakellari, ovi pitkällä seinällä

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1800-1899?

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta nurkkakivet

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi

Ulkovärit

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö vaja?

Rak.aika 1900-1939?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet tasanurkka

Rakennus n:o 6

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1800-1899?

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus hirsi, pystylauta

Ulkovärit

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 7

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö riihi, lato

Rak.aika 1900-1939?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate pelti

Vuoraus pystylauta

Ulkovärit maalaamaton

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Peskan kantatila jaettiin 1760-luvulla, jolloin muodostuivat Kangaspeska ja Mäkipeska. Tuolloin Peskan talon poika otti osan talosta haltuunsa Mäkipeskan nimellä. Kangaspeska jäi Peskan tyttärelle ja vävylle. Mäkipeskan omistajasuku on vaihtunut, tila kuului 1800-luvun puolivälissä herännäisjohtaja Niilo Kustaa Malmbergille ja hänen jälkeensä talonpoikaissäädyn puhemies Aukusti Mäkipeskalle (1812-1887), joka oli syntyisin köyhän kruununtöllin poika Pohjaslahdelta. Hän osti vuonna 1852 kirkkoherra K. H. Ber-grothin perikunnalta Mäkipeskan tilan, myi sen vuonna 1874 pojalleen Erlandille ja muutti Tampereelle. Vuodesta 1924 lähtien tilan omistivat A. E. Mäkipeska sekä Martti ja Suoma Eskola. 1960-luvun tietojen mukaan tilan omisti Martti Eskola.

Katovuonna 1868 kulkutauteihin sairastuneille avattiin tilapäisiä sairashuoneita eri puolille pitäjää. Täl-lainen sairaala toimi ainakin Mäkipeskassa, jossa hoidettiin 30-40 lasta. Tilapäisessä sairasmajassa ei järjestetty hoitoa tai annettu lääkitystä, vaan eristettiin tartunnan saaneet terveistä.

Rakennus 1: Tiilirakenteinen harkkonurkkainen päärakennus on rakennettu vuonna 1939. Rakennus on L-kirjaimen muotoinen, sen itäpäädyssä on siipiosa. Aiemmin paikalla oli saman muotoinen puuraken-teinen talo, jossa oli keskuslämmitys ainakin vuonna 1929. Vanha päärakennus paloi, joten tilalle ra-kennettiin uusi asuinrakennus paloturvallisemmasta materiaalista. Pääsisäänkäynti on pitkässä poh-joisseinustassa, jossa on neljän pilarin varassa oleva avokuisti ja sen päällä rautakaiteinen parveke. Pääsisäänkäynnin kohdalla on satulakattoinen frontoni, jossa on kissanpenkit. Frontonissa on kaksi ikkunaa sekä ovi parvekkeelle ja sen sivuseinät nousevat katon lappeesta. Rakennuksen eteläpuolella on satulakattoinen frontoni, joka on kapeampi kuin pohjoisen puoleinen. Frontonissa on puolipyöreä koristeikkuna ja sen sivuseinät nousevat katon lappeesta vain vähän. Rakennuksen siipiosassa on satulakattoinen avokatos, jonka lappeet ovat eri pituiset. Siipiosan pohjoispäädyssä on puolipyöreä koristeikkuna.

Rakennus 2: Aitta muistuttaa malliltaan tapulia. Se on kaksikerroksinen aumakattoinen rakennus, jonka katossa on kelloteline. Sekä ala- että yläkerrassa on kolme aittaa. Alakerran ovien edessä on keskeltä avonainen puukaiteinen kuisti. Yläkerrassa on koristeelliset puukaiteet. Rakennus on perustettu osittain maassa olleen ison luonnonkiven päälle.

Rakennus 3: Aitan ovi on rakennuksen idänpuoleisella pitkällä sivustalla. Kaksikerroksisessa aitassa yläkerta on alakertaa leveämpi, joten molempiin päätyihin muodostuu otsa. Aitta on tasanurkkainen ja osittain sen alla on kivirakenteinen maakellari.

Rakennus 4: Rakennus on kaksikerroksinen, pitkänurkkainen otsallinen aitta. Siinä on koristeellinen idän suuntaan aukeava ovi ja nelikulmainen valoaukko yläkerrassa oven yläpuolella.

Rakennus 5: Rakennus on yksikerroksinen ja lyhytnurkkainen. Siinä on idän suuntaan aukeava pariovi sekä 4-ruutuinen ikkuna eteläseinällä.

Rakennus 6: Rakennus on kaksikerroksinen, pitkänurkkainen otsallinen aitta. Sen ovi on idän suuntaan.

Rakennus 7: Rakennus on T-kirjaimen muotoinen. Itäpuolella on satulakattoinen riihiosa, sen takana riihtä vastaan satulakattoinen lato.

Tontilla on aiemmin ollut mm. puu- ja kivirakenteinen navetta, josta nykyisin on jäljellä lohkokivinen perustus. Lisäksi tilaan on kuulunut kotitarvemylly ja –saha.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Tila sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Mustajärven kulttuurimaisemassa Syvinkisalmentien var-ressa Mustajärven rannalla. Viljelykset ovat tilan itä- ja eteläpuolella. Ulkorakennukset sijaitsevat pie-nessä havumetsikössä.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on seudullisesti arvokas. Osatalon pihapiiri on kohtalaisen hyvin säilynyt ja se on vanhalla paikallaan.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Suuri maatilakirja V. Hämeen lääni. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 28.5. 2001