Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkamisluvasta, jonka mukaan Tampereen Koivistonkylässä, osoitteessa Rintamäenkatu 33 sijaitseva pientalo, talousrakennus ja puuliiteri halutaan purkaa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Rakennus sijaitsee Koivistonkylän - Taatalan palstoittamalla syntyneellä pientaloalueella, joka lukeutuu Pirkanmaan kulttuuriympäristön paikallisesti merkittäviin arvoalueisiin. Rakennus on valmistunut vuonna 1929. Se on puolitoistakerroksinen, rungoltaan kapeahko ja jyrkähkön satulakaton kattama. Päädyissä on kissanpenkit. Julkisivuverhouksena on pystypeiterimavuoraus, ikkunat ovat kuusiruutuiset. Rakennukseen liittyy pihan puolella umpikuisti sekä näyttävä poikkipääty. Puutarhamaisella rinnetontilla sijaitsevat lisäksi talousrakennus ja liiteri. Rakennuksen ulkoverhous on 1940-luvulta, kuistin portaat on uusittu 1970-luvulla ja vesikate sekä ikkunat 2010-luvulla. Rakennus on muodoltaan ja yleisilmeeltään säilyttänyt pääosin alkuperäiset piirteensä. Tontti on säilynyt ajalleen tyypillisen väljänä ja puutarhamaisena. Rintamäenkadun ja Veisunkadun risteyksen rinnetontille sijoittuvalla rakennuksella on suurehko merkitys kaupunkikuvassa.

Rintamäenkatu 33 tontilla on voimassa vuonna 1953 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät. Ikääntynyt kaava ei täytä lupahakemuksen jättöhetkellä voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia, ja se onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.

Alueella on voimassa Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020) ja Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017–2021 (hyväksytty 2023), joissa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita. Yleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu selvitys Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Selvityksen käsittämät alueet on huomioitu vaiheyleiskaavassa 2017–2021, jonka yleismääräyksessä todetaan, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava myös palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot (Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017–2021 kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta 3 - Kulttuuriperintö). Selvityksen mukaan Rintamäenkatu 33:n rakennus edustaa alueen vanhinta, ennen 1940-lukua valmistunutta rakennuskantaa. Rintamäenkatu 33:n kaltaiset rakennukset muodostavat palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden tärkeimmän rakennuskerrostuman.

Lupapisteeseen on liitetty purettavaksi aiottua asuinrakennusta koskevat Kuntotutkimus (RKM Group Oy, 18.11.2024) sekä Asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti (RKM Group Oy, 18.11.2024). Kuntotutkimusraportti sisältää suppean luettelon aistinvaraisesti havaituista vaurioista sekä valokuvia vaurioituneista pinnoista ja rakenteista. Raportista käy ilmi, että kiinteistöllä on vakavia puutteita katto- ja hulevesien hallinnassa, minkä vuoksi kellarikerros on laajasti kosteusvaurioitunut. Lisäksi selvityksessä tuodaan esiin hirsirungon ja ulkoverhouksen alaosien lahovauriot, vesikattorakenteiden heikon tuulettuvuuden rakenteisiin aiheuttamat kosteusjäljet sekä kellarin betonirakenteiden näkyvät halkeamat ja rapautuminen. Edellä esitetyn perusteella Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että rakennuksen kunnostaminen edellyttäisi laajoja rakenteellisia toimenpiteitä, jotka olisivat suurelta osin verrattavissa uudisrakentamiseen.

Palstoittamalla syntyneillä pientaloalueilla ensisijainen vaihtoehto olisi aina säilyttää ja kunnostaa palstoitusaikakaudella rakennetut pientalot. Rakennuksessa todettujen kunto-ongelmien vuoksi ja koska rakennus ei sisälly selvityksessä määritellyille herkimmille alueille, maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että kyseisen rakennuksen purkaminen on mahdollista, joskin valitettavaa. Uudisrakentamisessa tulisi noudattaa selvityksessä annettua suositusta ja sopeuttaa uudisrakentaminen kyseiseen kortteliin ja katunäkymään sopivaksi.

Maakuntamuseo painottaa lisäksi, että purkamislupaprosessissa tulisi kestävän kehityksen mukaisesti ja kiertotalouden edistämiseksi pyrkiä purkamisen yhteydessä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, listat ja tulisijat. Tähän ohjaa myös rakentamislaki (751/2023), jonka 56 §:n mukaan purkamisluvan hakijan on selvitettävä purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Lupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta purkamisluvasta, jonka mukaan Tampereen Koivistonkylässä, osoitteessa Rintamäenkatu 33 sijaitseva pientalo, talousrakennus ja puuliiteri halutaan purkaa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa.

Rakennus sijaitsee Koivistonkylän - Taatalan palstoittamalla syntyneellä pientaloalueella, joka lukeutuu Pirkanmaan kulttuuriympäristön paikallisesti merkittäviin arvoalueisiin. Rakennus on valmistunut vuonna 1929. Se on puolitoistakerroksinen, rungoltaan kapeahko ja jyrkähkön satulakaton kattama. Päädyissä on kissanpenkit. Julkisivuverhouksena on pystypeiterimavuoraus, ikkunat ovat kuusiruutuiset. Rakennukseen liittyy pihan puolella umpikuisti sekä näyttävä poikkipääty. Puutarhamaisella rinnetontilla sijaitsevat lisäksi talousrakennus ja liiteri. Rakennuksen ulkoverhous on 1940-luvulta, kuistin portaat on uusittu 1970-luvulla ja vesikate sekä ikkunat 2010-luvulla. Rakennus on muodoltaan ja yleisilmeeltään säilyttänyt pääosin alkuperäiset piirteensä. Tontti on säilynyt ajalleen tyypillisen väljänä ja puutarhamaisena. Rintamäenkadun ja Veisunkadun risteyksen rinnetontille sijoittuvalla rakennuksella on suurehko merkitys kaupunkikuvassa.

Rintamäenkatu 33 tontilla on voimassa vuonna 1953 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät. Ikääntynyt kaava ei täytä lupahakemuksen jättöhetkellä voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia, ja se onkin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.

Alueella on voimassa Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020) ja Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017–2021 (hyväksytty 2023), joissa alue on merkitty asumisen alueeksi ilman erityisiä suojelutavoitteita. Yleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu selvitys Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Selvityksen käsittämät alueet on huomioitu vaiheyleiskaavassa 2017–2021, jonka yleismääräyksessä todetaan, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava myös palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden arvot (Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017–2021 kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta 3 - Kulttuuriperintö). Selvityksen mukaan Rintamäenkatu 33:n rakennus edustaa alueen vanhinta, ennen 1940-lukua valmistunutta rakennuskantaa. Rintamäenkatu 33:n kaltaiset rakennukset muodostavat palstoittamalla syntyneiden pientaloalueiden tärkeimmän rakennuskerrostuman.

Lupapisteeseen on liitetty purettavaksi aiottua asuinrakennusta koskevat Kuntotutkimus (RKM Group Oy, 18.11.2024) sekä Asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti (RKM Group Oy, 18.11.2024). Kuntotutkimusraportti sisältää suppean luettelon aistinvaraisesti havaituista vaurioista sekä valokuvia vaurioituneista pinnoista ja rakenteista. Raportista käy ilmi, että kiinteistöllä on vakavia puutteita katto- ja hulevesien hallinnassa, minkä vuoksi kellarikerros on laajasti kosteusvaurioitunut. Lisäksi selvityksessä tuodaan esiin hirsirungon ja ulkoverhouksen alaosien lahovauriot, vesikattorakenteiden heikon tuulettuvuuden rakenteisiin aiheuttamat kosteusjäljet sekä kellarin betonirakenteiden näkyvät halkeamat ja rapautuminen. Edellä esitetyn perusteella Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että rakennuksen kunnostaminen edellyttäisi laajoja rakenteellisia toimenpiteitä, jotka olisivat suurelta osin verrattavissa uudisrakentamiseen.

Palstoittamalla syntyneillä pientaloalueilla ensisijainen vaihtoehto olisi aina säilyttää ja kunnostaa palstoitusaikakaudella rakennetut pientalot. Rakennuksessa todettujen kunto-ongelmien vuoksi ja koska rakennus ei sisälly selvityksessä määritellyille herkimmille alueille, maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että kyseisen rakennuksen purkaminen on mahdollista, joskin valitettavaa. Uudisrakentamisessa tulisi noudattaa selvityksessä annettua suositusta ja sopeuttaa uudisrakentaminen kyseiseen kortteliin ja katunäkymään sopivaksi.

Maakuntamuseo painottaa lisäksi, että purkamislupaprosessissa tulisi kestävän kehityksen mukaisesti ja kiertotalouden edistämiseksi pyrkiä purkamisen yhteydessä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, listat ja tulisijat. Tähän ohjaa myös rakentamislaki (751/2023), jonka 56 §:n mukaan purkamisluvan hakijan on selvitettävä purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Lupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.