Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden, pientalovaltaisen asuntoalueen rakentuminen Roholan alueelle. Tällä hetkellä kaava-alue on pääosin peltona. Kaava-alueen länsiosa rajautuu Kostianvirtaan ja on osa Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kaava-alue rajautuu samoilta osin myös maakunnallisesti arvokkaaseen Pälkäneen maisema-alueeseen, jota on vuonna 2013 tehdyssä päivitysinventoinnissa ehdotettu laajennettavaksi siten, että se kattaisi kaava-alueen. Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ovat sotahistoriallisesti merkittävä Kostianvirta Suureen Pohjan sotaan liittyvine puolustusvarustuksineen sekä asutuksen ja viljelyn pitkä yhtäjaksoinen historia, joka näkyy kylärakenteen säilymisessä, topografiassa, rakennuskannassa, viljelyalueissa sekä tielinjoissa.

Kaava-alueelta on laadittu asianmukainen rakennuskohtainen kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys sekä arkeologinen inventointi, jossa todettiin yksi ennestään tuntematon muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, Kostianvirta (muinaisjäännösrekisteri 635400002). Kohde on valtakunnallisesti merkittävä sotahistoriallinen kiinteä muinaisjäännös, joka tulee säilyttää ympäristöineen (rauhoitusluokka 1).

Kulttuuriympäristö- ja maisemaselvityksessä on hyvällä tavalla huomioitu myös varsi-naisen kaava-alueen ulkopuolelle jäävät, kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi arvioidut kohteet, joiden arvojen säilymiseen kaavalla saattaa olla vaikutusta. Selvityksen perus-teella kaavaan on merkitty asianmukainen sr-1 -merkintä Roholan vanhalle pääraken-nukselle, aitalle ja navetalle sekä Joenkallio II:n asuinrakennukselle ja saunalle. Ase-makaavaluonnoksessa on myös huomioitu selvityksen mukaan maisemallisesti tärkeä Roholantien puurivi sekä pidetty Roholan kaakkoispuolella avautuva, näkymien kannalta keskeinen viljelyalue avoimena.

Kaava ei kuitenkaan tue Roholan alueen ottamista osaksi Pälkäneen maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kaavaratkaisun hyväksyminen täyttäisi Roholan peltoaukean pientalokortteleilla, mikä merkitsee viljelyaukeaan ja kylärakenteeseen liittyvien arvojen häviämistä ja katkaisee myös Yli-Hiissan arvokkaan alueen yhteyden maisema-alueeseen. Tältä osin Pirkanmaan maakuntamuseon ei voi pitää kaavaratkaisua hyväksyttävänä vaan toteaa, että hankkeessa tulisi huomioida maakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventoinnissa esiin tuodut arvot, jolloin ainakin Roholan ja Yli-Hiissan tilojen ja Kostianvirran välisen peltoaukean rakentamisesta tulisi luopua.

Kostianvirran kiinteä muinaisjäännös on merkitty kaavakartalle SM-aluevarauksena ja riittävin tiedoin kaavaselostukseen. Valtakunnallisesti merkittävän sotahistoriallisen kiinteän muinaisjäännöksen arvon ja ymmärrettävyyden säilymisessä varustuksen ympäristöllä on suuri merkitys. Valtatie 12:n pohjoispuolella Roholan asemakaava-alueella varustusten ympäristö ja maasto ovat vielä suureksi osaksi rakentamattomia toisin kuin tien eteläpuoleinen, tiheästi rakennettu puolustusvarustusten ja virran alue. Valtatien pohjoispuoleiset puolustusvarustukset olivat osa sotastrategista suunnitelmaa. Niiden lähiympäristön säilyttäminen avoimena VL-alueena ja vailla uutta rakennuskantaa tukee muinaisjäännöksen arvoa ja korostaa puolustusvarustuksen asemaa ympäristössä. Siksi tulee vielä tutkia vaihtoehtoa, jossa SM-alueen länsipuoleista VL-aluetta kasvatetaan ja muutetaan AP- ja AO –korttelialueiden määrää ja sijoittelua.

SM-aluevaraus rajautuu kaavaluonnoksessa valtatien LT-alueesen, liikennealueen alittavan kevyen liikenteen väylän yhteysmerkintään sekä meluvallia tai muun melua estävää rakennetta osoittavaan merkintään. Muinaisjäännösalueeseen asti ulottuvalla, uudisrakentamisen vaatimalla melusuojauksella on muinaisjäännöksen arvoa heikentävää merkitystä. Melusuojaus tulee osoittaa asemakaavaan siten, että suojausrakenteet eivät heikennä muinaisjäännöksen arvoa ja ymmärrettävyyttä. Melusuojauksesta tulee vielä antaa tarkempia tietoja ja maakuntamuseolle tulee esittää havainnekuvat siitä, miten suojaus toteutettaisiin muinaisjäännösalueen läheisyydessä. Maavalli on lähtökohtaisesti luontevin ratkaisumalli. Meluvallin kaavamerkinnän määräyksessä on syytä ohjata muinaisjäännöksen huomioon ottamista vallin toteuttamisessa. Myös kaava-aineistossa mainitun temppupyöräradan sijoittamisesta (ohjeellinen vu-alueen osa) tulee esittää havainnekuvat.

Kaavaluonnoksessa SM-aluevaraukseen rajautuu liikennealueen alittavan kevyen liikenteen yhteysmerkintä. Kevyen liikenteen yhteyden vaikutus muinaisjäännöksen saavutettavuuteen on hyvä näkökohta. SM-merkinnän ja kevyen liikenteen yhteysmerkinnän väliin tulee kuitenkin jättää riittävä kaista VL-aluetta muinaisjäännösalueen fyysisen kajoamattomuuden turvaamiseksi.

Edellä käsitellyt SM-alueeseen liittyvät asiat tulee ottaa huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuse-oon.