Alue Hirvola - Hirvolan kulttuurimaisema (9)
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartalla
Perustiedot
-
Kunta:Hämeenkyrö
Nimi:Hirvola - Hirvolan kulttuurimaisema (9)Inventointinumero:9Alueluokka:Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuusHistoriallinen arvo:asutushistoria
liikennehistoria
Rakennushistoriallinen arvo:rakennusperinteinen
Ympäristöarvo:maisemakokonaisuus
Arvojen perustelu:Historialliset arvot: asutushistoria, tiehistoriaRakennushistorialliset arvot: rakennusperinteinen
Maisemalliset, kyläkuvalliset, taajamakuvalliset arvot: kyläkuvallinen, Kostulantienvarren nauha-asutus, historiallinen kerroksisuus, näkymä kolmostieltä Klemoon, Klemosta Osaran-Pyöräniemen peltoaukealle ja Paastonlahdelle.
Arvoluokka II
Arvojen perustelut: Vanhan kylätontin tuntumassa, maisemallisesti merkittävässä paikassa säilynyt kantatalojen talouskeskusten talonpoikaista rakennuskantaa 1800-luvulta sekä pohjoispuolella kylän pienasutusta, jonka maisemallinen yhtenäisyys on rikkoutunut uuden valtatie 3. kehittämisen yhteydessä. Muuten tiemaiseman rakennuskanta pääosin uudistunut.
(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)
Tekstitiedot
-
Kuvaus:KOHDE 9 HIRVOLA
Aluetyyppi: agraarimaisema, kylämaisema
Ominaispiirteet, ilmiöt: viljelysmaisema, nauha-asutus, vanha kylätontti
Säilyneisyys: 1800-luvun talonpoikaisasutusta vanhan kylätontin tuntumassa, 1900-luvun alkupuolen pienasumuksia kylätontin pohjoispuolella
Hirvolan rekisterikylä levittäytyy kapeana kiilana nykyisen kolmostien molemmin puolin rajautuen pohjoisessa Pyöräniemeen, etelässä Kostulaan ja idän puolella Kyrösjärven Aninkaisten- ja Paastonlahteen. Kylän nykyinen asutus on keskittynyt nauhamaisesti vanhan Ikaalisten maantien, nykyisen Kostulantien varteen sekä peltomäille. Rakennuskanta on ajallisesti eri-ikäistä, kylän vanhojen kantatalojen ja pienasutuksen lisäksi on uudempaa omakotirakentamista. Pellot kehystävät asutusta. Hirvolasta inventoitiin neljä kohdetta, kylän kantatalot Klemo ja Hirvo sekä Särkijärven leirikeskus, Lund ja lentokentän vanhin osa, jotka kummatkin on lohkottu Klemosta.Klemon nykyinen talouskeskus sijoittuu hieman vanhan kylätontin länsipuolelle ja käsittää 1800-luvun pitkänurkkaisen, hyvin perinteisen asunsa säilyttäneen asuinrakennuksen sekä Kostulantien toisella puolella sijaitsevan pitkänurkkaisen aitan. Muut pihapiirin rakennukset on purettu. Hirvon talouskeskus sijoittuu isojaon aikaisen Eskon kantatalon asuintontin lounaispuolelle, tontin ulkopuoliselle alueelle mudostaen avoimen neliöpihan, todennäköisesti 1800-1900-lukujen taitteesta. Lähiaikoina kunnostettu päärakennus sijoittuu tontin länsireunalle, pitkäsivu tiensuuntaisesti, talousrakennus tontin itäreunalle ja pitkänurkkainen hirsirakennus pohjoisreunalle. Kostulantien toisella puolella on pitkänurkkainen aitta. Kostulantien pohjoispäässä on lisäksi 1900-luvun alkupuolen asutusta tiiviinä muutaman pihapiirin ryhmänä. Kylän ranta-alueella ei ole mökkiasutusta. Paastonlahden tuntumassa sijaitseva uuden valtatien rakentamisen aikainen entinen leirintäalue, Leiriranta, lohkottiin vuonna 1962 Ala-Hirvosta, ja on nykyisin yksityiskäytössä.
Vanhaa kulttuuriperintöä edustavat tiemaisemaa kehystävät Klemolan päärakennus ja vilja-aitta. Tiemaisemaan rajautuneet pellot ovat alkaneet osin metsittyä, kantatalojen asema peltovainioiden välissä on osin jo kadonnut.
Historia:
Keskiajan lopulla Hirvolassa oli kolme taloa; Hirvo (eli Esko eli Marttila), Klemola ja Hirvonniemi, joka autioitui kuitenkin jo 1550-luvulla. Isojakokarttaan (1796) merkitty vanha kylätontti Klemo ja Esko-nimisten kantatalojen tontteineen sijaitsi nykyisen Hirvon ja Klemolan talojen pihapiirin reunalla.
(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)
Toimenpidesuositukset:Muutoksensietokyky ja säilymisen edellytykset: avoin peltomaisema ei kestä muutosta, säilymisen uhkana maatalouden hiipuminen. Kestää muutoksia, raitin rakenne ja ominaispiirteet huomioitava, näkymät peltomaisemaan tulisi säilyttää.Suositukset: Kantatalojen talouskeskusten näkyvä asema tie- ja viljelymaisemassa tulisi säilyttää.
(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)
Kirjalliset lähteet:Hämeenkyrön historia II, s. 426
Media
-
hirvola1.jpg
- Kuvaaja:
-
Kuvatyyppi: Karttaote
-
Kuvaus: Vihreä katkoviiva Hirvolan kulttuurimaiseman rajaus, punainen katkoviiva kulttuurimaiseman solmukohta, historiallinen ryhmäkylä. Punainen viiva keskiaikaisen Kangastien linjaus, violetti viiva Ikaalistentien, 1700-luvun linjaus. Kohteet: 9.1. Hirvo ja 9.2. Klemo sekä arvoalueen ulkopuolella sijaitsevat 9.3. Lund, 9.4. Hämeenkyrön lentokenttä.
(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)
-
Kuvausaika:
hirvola2.jpg
- Kuvaaja:
-
Kuvatyyppi:
-
Kuvaus: HIRVON TALOT, TORPAT, TIELINJAT JA KYLÄRAJA 1796
Hirvolan isojaon (1796) tiet, tontit ja kylärajat nykykartalla, E= Klemola, F= Esko. Ruskea katkoviiva = kylätiet ja –polut. Punainen rasteri ja katkoviiva = asuintontit. ruskea katkoviiva = kylätiet ja polut. Punainen katkoviiva kylärajat, Hirvolan pohjoispuolella on Pyöräniemi ja eteläpuolella Kostulan kylä. Kylärajat päättyvät kohtaan, jossa rantaviiva oli 1790-luvulla.
(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)
-
Kuvausaika:
hirvola3.jpg
- Kuvaaja:
-
Kuvatyyppi:
-
Kuvaus: Näkymä Klemon tontilta Pyöräniemeen ja Osaran peltoaukealle.
(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)
-
Kuvausaika:
Tutkimushankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm 
AvaaHämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi Hämeenkyrö
Rakennusinventointi
Maisemahistorian selvitys
30.11.2017
Jaa
Facebookissa