rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, asutushistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä kohde

Tervaniemen kylän kantatalo Mattila, joka säilynyt viimeistään keskiajalla muodostuneen entisen kyläkeskuksen tuntumassa. Asuinrakennus säilyttänyt hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti erittäin keskeinen sijainti Tervaniemenlahden rannalla, laajassa avoimessa peltomaisemassa.

Mattila sijaitsee laajojen peltoaukeiden laidalla, Tervaniemenlahden rannalla, Tervaniemi -nimisestä tiestä pohjoiseen erkanevan puiden reunustaman pihatien päässä. Pihapiirissä kasvaa kookasta puustoa, omenapuita, marjapensaita, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Pihasta avautuu maisema ympäröiville pelloille ja Tervaniemenlahdelle. Mattila on toimiva maatila.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus (1930): kookas, mansardikattoinen, 1920-luvun puuklassismin piirteitä

Lisäksi pihapiiriin kuuluu kookas harmaakivinavetta (1901), jonka päädyssä on konevajalaajennus, uudehko kuivuri sekä neljä muuta talousrakennusta.

Mattila on syntynyt 1561, kun Lauri Heikinpojan omistama Tervaniemen kylän kantatalo halottiin kahtia Mattilaksi ja Anttilaksi. Mattila halottiin edelleen 1684 Mattilaksi ja Heikkiläksi. Mattila on säilynyt lähes alkuperäisellä paikallaan viimeistään keskiajalla muodostuneella kylätontilla. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Kiviniemi, Jokela, Pajumäki, Taipale 1920, Tuomisto, Kontula 1922, Peltomäki 1926, Tasanen, Hietala, Ahola 1928, Sivula 1934, ja vielä 5 kiinteistöä 1950-luvulla ja yksi 1980-luvulla.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1932. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1775. Maanmittauslaitoksen arkisto.