Arvioitu valmistumisaika: 1880-l

Arvio: Päärakennus, aitat, paja ja pihapiiri ovat hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia. Korjaukset eivät saa vaarantaa kokonaisuutta, eivätkä yksityiskohtien muutokset vähentää rakennuksen arvoa.

Arvoluokka: 1

Luettelointiperuste: a,h,y

Suositus: Säilytettävä kohde 1,Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö

Perusteen tarkennus: rakennusaikansa hyvä edustaja ,rakennustyyppinsä hyvä edustaja, paikallishistoriallinen merkitys, rakennushistoriallinen merkitys, taloushistoriallinen merkitys, sosiaalihistoriallinen merkitys, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maisemallinen/kaupunkitilallinen merkitys, lähiympäristö

(Lähde: Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys 2009, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, 2009)

Kantatila. Sijaitsee maisemallisesti erittäin näkyvällä ja hallitsevalla paikalla Härkösenlahden pohjukassa aukeavalla peltoaukealla. Talolla on mielenkiintoinen historia ja sen päärakennus on sekä komea että säilynyt. Ala-ja Keski-Härkönen (nykyinen Ylä-Härkönen) eriytyivät omiksi taloikseen vuonna 1636. Vuonna 1827 Keski-Härkösestä erotettiin Ylä-Härkösen tila, jota olivat vuodesta 1636 asunut Härkösen suku. Viimeinen näistä isännistä oli Heikki Ylä-Härkönen, joka osallistui aktiivisesti pitäjän eri asioiden hoitoon. Tämän jälkeen tuolloin runsaan 1000 hehtaarin tila komeine rakennuksineen tuli 1890 Tampereen Kattohuopatehtaan omistukseen, joka piti tilalla kauppaa vuoteen 1906, jolloin Juho Koro osti tilan. Se on edelleen Korojen omistuksessa. Vuonna 1909 Ylä-Härkönen halottiin neljäksi taloksi, Ylä-Härköseksi (300 ha), Keski-Härköseksi (450 ha) Pirttiläksi (150 ha) sekä Korteniemeksi (250 ha). Ylä-Härkösestä on erotettu 1922 Lahdenperän torppa, 1923 Saarisen torppa, 1927 Hakalan asutusalue, 1931 Hieta-ahon torppa sekä Ittemäen torppa. Päärakennus on rakennettu 1880-luvulla. Se on pitkänomainen ja satulakattoinen. Pitkien julkisivujen keskellä on poikkipääty, pihan puolella lisäksi kaksi epäsymmetrisesti sijoitettua sisääntulokuistia. Rakennuksen ulkovuoraus jakautuu uusrenessanssille ominaiseen listoituksen jakamaan vaakapontti, pystypontti, vaakapontti kenttiin. Myös ikkunoiden vuorilaudat ovat aiheiltaan uusrenessanssia. Ikkunat ovat suuria ja T-mallia.

Rakennuksessa on ollut pärekatto, joka 1950-luvulla vaihdettiin tiiliin. Peruskorjaus tehtiin 1982. Pihapiiriin kuuluu kolmisarjainen luhtiaitta, jonka päädyssä on vellikello. Kauempana hirsine paja sekä pihapiiristä siirretty, kesäasuntona käytetty aitta. Siihen kuului aina vuoteen 1956 omalla kiinteistöllään sijainnut "Punainen pytinki", joka rajasi pihaa toiselta sivulta. Tämä oli rakennettu vuonna 1860 virkataloksi ja siinä oli asunut mm. metsäherra Adolf Floor perheineen ja palkollisineen. Vuonna 1935 "Punaisessa pytingissä" avattiin SOK:n kauppa. Rakennus kuitenkin paloi. Päärakennuksen runko (1) on vuodelta 1820. Se on pitkänomainen ja satulakattoinen. Pihanpuoleisen pitkän julkisivun keskellä on satulakattoinen sisääntulokuisti. Ikkunoiden vuorilautojen detaljointi on uusrenessanssia. Ikkunat on uusittu ja ne ovat modernit. Julkisivuvuoraus on peiterimaa. Päärakennusta vastapäätä sijaitsevat luhtiaitta (2) vuodelta 1735 ja ruumisaitta (3), jonka sanotaan olevan 1600-luvulta. Pohjoissivulta pihapiiriä rajaa puurakenteinen, L:n muotoinen karjasuoja. Rakennuksen itäpuolella, pellolla sijaitsee omalla kiinteistöllään korkea hirsinen vilja-aitta vuodelta 1827. Kohde, päärakennus ja pihapiiri, on kokonaisuudessaan arvokas ja vaalittava. Päärakennuksen ulkovuorauksen sekä ikkunoiden palauttamista perinteiseksi tulee korjaustöiden yhteydessä suosia. Pihapiirin ulkorakennuksia tulee yksityiskohdissaan vaalia.

Arvioitu valmistumisaika: 1880-l

Arvio: Päärakennus, aitat, paja ja pihapiiri ovat hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia. Korjaukset eivät saa vaarantaa kokonaisuutta, eivätkä yksityiskohtien muutokset vähentää rakennuksen arvoa.

Arvoluokka: 1

Luettelointiperuste: a,h,y

Suositus: Säilytettävä kohde 1,Vaalittava pihapiiri tai lähiympäristö

Perusteen tarkennus: rakennusaikansa hyvä edustaja ,rakennustyyppinsä hyvä edustaja, paikallishistoriallinen merkitys, rakennushistoriallinen merkitys, taloushistoriallinen merkitys, sosiaalihistoriallinen merkitys, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maisemallinen/kaupunkitilallinen merkitys, lähiympäristö

(Lähde: Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys 2009, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, 2009)