Kiinteistö on lohkottu Poussan talosta yhteislohkomisessa vuonna 1956. Tontin ensimmäinen maanvuokrasopimus tehtiin vuonna 1903 Edla Kangasniemelle Edla työskenteli nykyisessä Oman kiinteistössä sijainneessa Osuuskaupan leipomossa sekä myöhemmin tehtaan saunottajana. Tytär Hilda ryhtyi ompelijaksi ja perusti kiinteistöön verstaan. Hilda Niemi myi kiinteistön nykyiselle omistajasuvulle vuonna 1959.

Rakennus 1: Viimeistän vuonna 1903 rakennettu asuinrakennus on perustettu luonnokivipylväiden varaan. Perustusta on vahvistettu betonilla. Pitkänurkkainen hirsirunko on vuorattu peiterimoiteuin pystylaudoin ja maalattu punaiseksi. Listoitus on valkoinen. Satulakaton katteena on aaltopelti. Rakennuksessa on päätyeteinen ja todennäköisesti eteiskamari tai varastotilaa eteisen vieressä. Eteisen jälkeen on keittiö ja keittiön takana kamari. Rakennus lienee alkuperäisen kokoinen. Siihen on kuitenkin tehty merkittävä muutos, kun ikkunat on 1960-70-lukujen aikana vaihdettu suuriruutuisiin tuuletusikkunallisiin. Päätykolmioiden ikkunat ovat alkuperäiset.Ylös asti salvotun, pitkänurkkaisen hirsirungon kurkihirren pää on näkyvissä päätykolmion yläosassa. Rakennuksen länsipäädyssä on lisäksi avokuisti. Rakennus on osin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja sen iästä kertovat keskeiset rakenteet ovat edelleen nähtävissä.

Rakennus 2: Todennäköisesti 1900-luvun alkupuolella rakennettu varastovaja on perustettu nurkkakiville. Rankorunko on vuorattu peiterimoitetuin pystylaudoin ja maalattu punaiseksi. Listoitus on valkoinen, ovet vihreät. Satulakaton katteena on kolmiorimahuopa. Rakennus lienee lähes alkuperäisessä asussaan.

Kiinteistö sijaitsee Korpikaivontie 2:ssa, Korpikaivontien, Rinnetien ja Koskitielle johtavan tien risteyskohdassa. Pihapiirissä on kaksi rakennusta, länsipääty Korpikaivontien suuntaan oleva päärakennus ja sen pohjoispuolella oleva varastorakennus. Lisäksi päärakennuksen itäpuolella on kaivo. Pihapiirissä kasvaa suuria havu- ja lehtipuita muodostaen tien nimen mukaisesti "korpimaisen" tunnelman. Lisäksi puutarhassa kasvaa omenapuita ja marjapensaita.

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 2)