Tiilikoulu

Julkisivut ja vesikatto: vesikatto on uusittu muutama vuosi sitten alkuperäisen saumatun peltikaton malliseksi. Vanhat vesikaton puolipyöreät ullakkoikkunat on pellitetty, ikkunoiden muoto on säilytetty. Vanha tuuliviiritorni on pellitetty ja vanhoja savupiippuja on säilytetty. Vesikatolle on tullut lisää ilmastoinnin poisto- ja tuloilmapiippuja. Räystään sadevesikouru on toteutettu alkuperäisen Salervon detaljikuvan mukaisesti. Ikkunat on uusittu alumiini-ikkunoiksi, alkuperäinen ruutujako on säilytetty ulommassa lasissa. Julkisivut on hyvässä kunnossa.

Sisätilat: luokkahuoneissa on tehty muutoksia. Vanhan keittiön paikalla on kieliluokka ja ullakon asuntoon on sijoitettu koulun toimintoja. Kellaritiloihin on tehty varastotiloja.

Lattiat: porrashuoneen lattiapinnat ja portaat ovat mosaiikkibetonia. Askelmissa on havaittavissa kulumisesta johtuvia painaumia. Porraskaide on alkuperäinen ja kaiteen korkeus ei täyty nykynormeja. Portaikkoon on lisätty palo-osastoitu teräslasiovi/seinä. Lasten ulkovaatteet on sijoitettu aulatasanteille, joiden lattiamateriaali on vinyylilaatta tai muovimatto. Luokkahuoneissa on lattiat pinnoitettu vinyylilaatoilla tai muovimatolla.

Seinät: sisäseinät ovat tasoitettuja ja maalattuja.

Katot: katot ovat tasoitettuja ja maalattuja ja osittain verhoiltu äänenvaimennuslevyillä. Ilmastointiputket on jätetty osittain näkyviin tai ne on koteloitu kattoon seinän viereen. Ullakkotiloissa on levykatot. Tiilikoulun sisätilat ovat pääsin sekakirjavasti korjattu ja interiööri on epäyhtenäinen mm. näkyvien ilmastointiputkien ja muiden teknisten asennusten vuoksi. Lämmityspatterit ovat alkuperäiset. Osa ovista on alkuperäisiä peiliovia, joissa on alkuperäiset vuorilistat. Osa jalkalistoista ovat alkuperäisiä.

Perinne ja tyyli: tiilikoulu edustaa ulkoarkkitehtuuriltaan 1920-luvun pohjoismaisen klassismin mukaista tyyliä, jolle oli tyypillistä koristeiden niukkuus. Lielahden koulussa porrastetulla tiilimuurauksella ja ikkunoiden ja ovien yläpuolisilla pystysuuntaisilla kantavilla tiilimuurauksilla on tuotu ilmettä ulkoarkkitehtuuriin. Tiilikoulun ulkoarkkitehtuurin alkuperäisyysaste on korkea. Rakennuksen ulkoista arkkitehtuuria ja monoliittimaista ilmettä ei saa muuttaa tulevissa korjauksissa. Rakennus ei ole laajennettavissa muuttamatta oleellisesti ulkoarkkitehtuuria.

Toimivuus ja aitous: tiilikoulun käyttötarkoitus on pysynyt alkuperäisenä. Vuosien mittaan on tehty jonkin verran tilamuutoksia toiminnan niin vaatiessa. Luokkien sisustuksia on muutettu opetusmenetelmien ja –tapojen muuttuessa. Alkuperäinen juhlasali on muutettu opettajanhuoneeksi eikä se enää ole palautettavissa. Rakennuksen porrashuone on säilynyt alkuperäisessä asussaan ja sitä tulee myös vaalia tulevissa peruskorjauksissa. Porrashuoneen alkuperäisten värisävyjen palauttamista tulee harkita tulevissa peruskorjauksissa. Luokkahuoneiden interiöörit elävät opetusmenetelmien kehittyessä eikä niiden palauttaminen alkuperäiseen asuunsa ole perusteltua. Alkuperäiset peiliovet tulee säilyttää.

Rakenne ja tunnelma: alkuperäisen suunnitelman mukaan koulu rakennettiin ns. ”säästömuuraus”–periaatteella. Seinät muurattiin kahden tiilen muurauksella siten, että seinä sisään jäi tiilimurskalla ja laastilla täytetty onkalo. Joka toiseen muurausvarviin tehtiin sidos poikkitiilestä. Seinän muurauslimitys ei kuitenkaan vastaa Salermon detaljipiirustusta. Täyden tiilen ja puolikkaan tiilen muurauslimitys vuorottelevat päällekkäisissä muuratuissa tiiliriveissä. Vesikatto torneineen on korjattu alkuperäisen kaltaiseksi lukuun ottamatta ullakkoikkunoiden pellitystä umpeen. Koululaisten kellarissa sijaitsevien wc-tilojen muurattu sisäänkäyntikatos on sijoitettu rakennuksen koillissivulle vuonna 1966.

Puukoulu

Julkisivut ja vesikatto: keltainen puukoulu on hirsirunkoinen ja ulkovuoraus on uusittu vuonna 1961, jolloin asuntolan tiloista tehtiin opetustiloja. Suunnitelman mukaan ikkunat piti kaikki uusia moderneiksi tuuletusikkunallisiksi suorakaiteen muotoisiksi ikkunoiksi. Korjaustyön yhteydessä päätyihin tehtiin suorakaiteen muotoiset ikkunat, joissa ei ole tuuletusikkunoita. Osa ikkunoista on uusittu vanhan mallin mukaisiksi ruutuikkunoiksi, osa ikkunoista on alkuperäisiä. Suunnitelma ei toteutunut täysin. Vesikatto on konesaumattu ja se uusittiin myös vuoden 1961 muutostöiden yhteydessä. Julkisivut ovat epäyhtenäiset erilaisten ikkunoiden vuoksi. Pääsisäänkäynnin alkuperäisten koristeosien päälle on asennettu uusi sisäänkäyntikatos. Pohjoisjulkisivun alkuperäinen parveke on säilytetty.

Sisätilat: luokkien väliseiniä on muutettu vuoden 1961 jälkeen. Koululääkärin vastaanottotilat ja opettajienhuone on muutettu opetustiloiksi pääkerroksessa. Vanha poikien käsityöluokka taustatiloineen on muutettu perusopetustiloiksi. Toisen kerroksen hammaslääkäritilat, tyttöjen käsityöluokka, tarvikevarasto on muutettu opetustiloiksi. Vanhojen luokkien (1961) väliseiniä on muutettu tai vuoden 1961 suunniteltu muutos ei toteutunut sellaisena kuin ajateltiin. Puurakennuksen kahteen luokkaan on säilytetty alkuperäinen kaakeliuuni muuten uunit purettiin vuonna 1961. Luokkahuoneet on korjattu kuten tiilikoulun luokat. Lattioissa on muovimatot tai vinyylilaatat. Seinät on maalattua lastulevy ja katot ovat alaslaskettuja levykattoja tai halltex-pintaisia kattoja. Porrashuone on säilynyt alkuperäisessä asussa. Portaat ovat puurakenteiset, kaide pystypinnakaide, jossa on muotoiltu käsijohde. Porrashuoneet seinät ovat lakattua kapeaa kourupaneelia ja porrassyöksyjen alapinnat on paneloitu tai tasanteiden katot levyrakenteisia.

Perinne ja tyyli: alkuperäinen opettajien hirsirakenteinen asuntola edusti arkkitehtuuriltaan 1920-luvun klassismia. Aumakattoisen ja pystyrimoitetun talon ikkunat olivat pieniruutuisia, ikkunoiden vuorilaudat olivat leveitä. Pääoven ympäristö oli koristeltu puukoristein ja puupilasterein. Vuoden 1961 muutostöissä alkuperäistä ilmettä muutettiin. Uudet ikkunat tehtiin 1960-luvun tyyliin ilman ruutujakoa. Osa vanhoista ikkunoista säilytettiin, osa on uusittu vanhanmallisina ikkunoina. Puurakennuksen ulkoarkkitehtuuri on kärsinyt, mutta se on mahdollista palauttaa alkuperäiseen asuunsa, jos niin halutaan.

Toimivuus ja aitous: puurakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus oli asuinrakennus. Käyttötarkoitus vaihtui koulurakennukseksi ja opetustiloiksi vuonna 1961, jolloin asuntojen vanhoja väliseiniä purettiin ja vanhat kaakeliuunit kahta uunia lukuun ottamatta purettiin. Pintamateriaalit vaihdettiin opetuskäyttöön sopiviksi. Vanha asuntola toiminut rakennus kärsi käyttötarkoituksen muutoksesta, mutta porrashuoneet säilyivät alkuperäisinä. Porrashuoneiden säilymiseen alkuperäisinä tulee kiinnittää huomiota tulevissa peruskorjauksissa.

Rakenne ja tunnelma: puukoulun kantava rakenne on hirsikehikko. Myös väliseinät tehtiin perinteen mukaisesti hirrestä. Yleensä hirsitalossa kaikki seinät ovat kantavia seiniä. Puukoulussa purettuja hiriseiniä on korvattu teräspalkeilla. Väliseiniä purettiin vuonna 1961 ja siksi alkuperäinen huonejako ja hirsitalon tunnelma on kärsinyt.

Koulun alkuperäinen suunnitelma

Piha-alue: Lielahden koulu (ent. Harjuntaustan kansakoulu) sijoitettiin tontin luoteislaidalle ja opettajien asuinrakennus tontin koillisreunalle. Asuntolan molemmille puolille rakennettiin kaksi puurakenteista piharakennusta, joissa oli mm. käymälät. Koulun piha oli näiden rakennusten rajoittamalla alueella ja rakennusten pääsisäänkäynnit aukesivat tälle pihalle. Pihalle on osoitettu alkuperäisessä asemapiirroksessa puuistutuksia.

Tiilikoulu

Tiilikoulussa oli kaksi pääkerrosta, kellari (kivijalkakerros) ja ullakkokerros (3. kerros).

Julkisivut ja vesikatto: julkisivut on muurattu tiilestä. Alkuperäisen detaljikuvan mukaisesti seinät muurattiin säästömuurauksella ts. seinät ovat onttoja ja onkalot on täytetty tiilen ja laastin jätteillä. Laastia tuli käyttää niin paljon, ettei täyte pakkautunut. Ulkoseinän paksuus on noin 600 mm (=kahden tiilen mitta).

Vesikatto on aumakatto. Teivaalantien suuntaiselle harjalle rakennettiin tuuliviiritorni. Räystäät muurattiin porrastettuna ja sadevesikouru tehtiin pellistä rungon ulkopuolelle. Alemmalla räystäällä kourun syvyys on 300 mm ja ylemmällä räystäällä 250 mm. Vesikatto tehtiin saumatusta sinkitystä teräspellistä.

Ikkunat olivat isoja 6-ruutuisia, jotka oli lisäksi jaettu puitteella kahteen ruutuun. Toisen kerroksen ikkunat olivat suurimmat ja niiden päälle muurattiin tiilestä koristeaihe. Ikkunoiden karmit on upotettu sisäpuolelta pintarappaukseen. Ulko-ovet olivat lasiovia, joissa oli salmiakki-malliset ikkunat, 3 kpl /ovilehti. Pääoven molemmille puolille muurattiin koristemuuraukset. Pääsisäänkäynnin yläpuolelle asennettiin kolme ristikkopuitteellista ikkunaa. Rakennuksen luoteispäädyssä oli ovi keittiöön. Ullakkoikkunat olivat 4-ruutuisia ja lapeikkunat pieniä puoliympyrän muotoisia appelsiinin-ikkunoita.

Sisätilat: tiilikoulun kivijalkakerrokseen sijoitettiin keittiön varastoja, kylmäkellari ja halkovarastoja sekä lämmityskattilahuone. Ensimmäisessä kerroksessa oli aulahalli, kolme luokkahuonetta ja keittiö. Toisessa kerroksessa oli iso halli, opettajien huone ja opetusvälinehuone, kaksiosainen juhlasali, veistoluokka ja tavallinen luokka. Kolmannessa kerroksessa (ullakolla) oli opetusvälinevarasto, kaksi luokkaa ylempää ammattiopetusta varten (varaus) ja avoullakko. Käytetyistä pintamateriaaleista ei ole tietoa. Välipohjat ovat todennäköisesti puurakenteiset, katot tikkurapattuja kattoja. Seinät olivat muurattuja, rapattuja, tasoitettuja ja maalattuja. Alkuperäiset lattiat olivat lautalattioita. Porrashuoneen lattia oli mosaiikkibetonia ja seinät tasoitetut ja maalatut. Ovet olivat maalattuja peiliovia.

Opettajien asuntolan alkuperäinen suunnitelma

Julkisivut ja vesikatto: opettajien asuntolan julkisivut tehtiin rimalaudoitettuna. Ikkunat olivat 6- tai 9 –ruutuisia. Vesikatto oli saumattu teräspeltinen aumakatto. Lappeella oli ristikkoikkunat. Pääsisäänkäyntiovi oli kolmiosainen. Rakennuksen pohjoispuolella oli parveke. Talon toisen kerroksen keittiöistä oli käynti parvekkeelle. Rakennus on hirsirakenteinen ja siinä on kellarikerros ja kaksi kerrosta.

Sisätilat: puutalossa oli kaksi porrashuonetta, joihin päästiin pääsisäänkäynnin aulasta ja takajulkisivun käyntiovista. Ensimmäisessä kerroksessa oli kaksi 103 m2:n asuntoa, joissa oli kummassakin kolme asuinhuonetta ja keittiö. Kirjastoon päästiin molemmista porrashuoneista. Toisessa kerroksessa oli kummassakin päädyssä kahden asuinhuoneen ja keittiön asunto ja keskellä kaksi yhden asuinhuoneen ja keittiön asuntoa. Asuntoja oli 6 kpl. Asuinrakennuksessa oli kaikkiaan 19 tulisijaa, joista liesiä oli 6 kpl. Talon kellarissa oli varastoja ja säilöntäkellareita.

Asuntolan muutos opetustiloiksi vuonna 1961

Lielahden koulu tarvitsi lisätilaa ja opettajille rakennettu puurakenteinen asuntola muutettiin opetustiloiksi vuonna 1961. Rakennukseen tehtiin samalla koneellinen ilmanvaihto ja keskuslämmitys. Suunnitelman mukaan pohjakerroksen isoista päätyasunnoista purettiin keittiön ja makuuhuoneen väliset seinät, kaakeliuuneja purettiin ja eteisaulaan rakennettiin kaksi wc-tilaa. Vanhan kirjaston paikalle tehtiin opettajanhuone. Pohjakerrokseen sijoitettiin koululääkärin vastaanottotilat, poikien käsityöluokka varastoineen, tavallinen iso luokka ja opettajien huone.

Toisesta kerroksesta purettiin keittiöt ja niihin rajautuvat pikkuhuoneet ja väliseinä kahden asunnon väliltä. Kaakeliuunit purettiin myös yläkerrasta ja porrashuoneita yhdistävä aulatila rakennettiin. Toiseen kerrokseen sijoitettiin tavallisia luokkia 2 kpl, tyttöjen käsityöluokka, varastohuone ja hammaslääkärin tilat. Sisäseiniin asennettiin lastulevyt ja kattoihin kipsoniittilevyt.

Piirustuksiin on merkitty parveke purettavaksi, mutta sitä ei ole tehty. Ullakkoikkunat ja savupiippuja purettiin ja vanha vesikatto uusittiin konesaumatuksi teräspeltikatoksi. Julkisivuverhoilut uusittiin. Päätyjen vanhat pikkuruutuiset ikkunat uusittiin yhden ruudun ikkunoiksi. Suunnitelmaa ei toteutettu kokonaan piirustusten mukaisesti. Todennäköisesti isot luokat sijoitettiin molemmissa kerroksissa pihan puolelle eikä pohjoisen suuntaan kuten suunnitelmassa oli esitetty. Pitkien julkisivujen ikkunat ja parveke säilytettiin alkuperäisinä. Joitakin pitkien julkisivujen ikkunoita on uusittu alkuperäisen ikkunan mallisena siten, että ikkunajakopuitteet on tehty vain ulompaan lasiin. Vanhan pääoven koristeaiheet on säilytetty ja jätetty myöhemmin sisäänkäyntikatoksen alle.

Piha-alue

Vanha tiilikoulu ja puurakennus ovat tontin länsisivulla. Rakennusten ympärillä on vanhaa puustoa. Teivaalantien varressa on kynäjalavia ja lauta-aita. Tontin vanha puusto ja istutukset ovat todennäköisesti rehtori Toivo Hortamon vuonna 1928 istuttamia. Piha on rakennusten välittömässä läheisyydessä nurmikko, jolle on istutettu puita ja pensaita. Vanhan koulun ja uuden koulun välissä on vanhoja kuusia. Muuten piha on sorapintainen, kulkureitit on asfaltoitu.

Sadekatos on rakennettu tiilikoulun pääoven läheisyyteen. Piha-alueella oli vanha punainen saunarakennus /varasto, joka purettiin vuonna 1985. Uusi koulu rakennettiin laajennetun tontin itäreunaan vuonna 1985-1987 (arkkitehti Heikki Varhi). Sinne sijoitettiin opetustilojen lisäksi hallintotilat, terveysasema, lasten päiväkoti, liikuntatilat, juhlasali ja auditorio.

Koulun tontin ensimmäinen asemakaava on hyväksytty 18.12.1952. Lielahden koulun tonttia ympäröi asemakaavassa istutuskaistale, jonne on merkitty puuistutuksia. Asuntolarakennuksen molemmilla puolilla oli L-malliset huolto-ja käymälärakennukset ja niiden väliin asuntolan taakse oli osoitettu kasvimaan paikka. Tontin koillisreunassa oli Kisakuja-niminen katu, joka poistettiin seuraavassa asemakaavassa vuonna 1976. Koulun pohjoispuolella on urheilukenttä, jota ympäröi omakotitalotontit. Kaavan on laatinut Aaro Alapeuso, joka oli tunnettu puutarhakaupunki- ja funktionalistisesta asemakaavasuunnittelusta. Joka toinen talo on sijoitettu tontin keskelle ja joka toinen katulinjaan samaan tapaan kuin Kissanmaalla. Toinen asemakaava on päivätty 1.12.1976 ja nykyinen asemakaava on hyväksytty 3.4.1985.

LIELAHDEN KOULUN RAKENNUSHISTORIASELVITYS VANHA TIILIKOULU JA PUUKOULU. Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014