Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaluonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee alueella, johon liittyy merkittäviä maiseman, rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja: Karkku-Tyrvään valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue, Karkun taajaman valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) sekä maakunnallinen arkeologisen perinnön ydinalue. Asemakaavan tavoitteena on parantaa liityntäpysäköinnin edellytyksiä, osoittaa maltillista täydennysrakentamista sekä huomioida alueen rakennettu kulttuuriperintö sekä muinaisjäännökset asianmukaisin suojelumerkinnöin ja kaavamääräyksin. Lisäksi kumotaan osa vanhasta rakennuskaavasta rata-alueen pohjoisreunassa, koska sinne ei kohdistu muutospaineita ja voimaan jäävä yleiskaava riittää ohjaamaan alueen maankäyttöä.

Maakuntamuseo on aiemmin 19.6.2019 antanut lausunnon hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 306/2019). Nyt lausunnolle toimitettu luonnosvaiheen aineisto sisältää luonnosvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, vastineraportin, kaavaselostuksen, havainnepiirroksen, kaavaluonnoksen sekä suunnittelualueelta laaditut kulttuuriympäristöselvitykset: arkeologisen tarkkuusinventoinnin ja rakennetun ympäristön inventoinnin raportit (2019). Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen liitteineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa (Maanala Oy, 2019) on todettu kaksi uutta kiinteää muinaisjäännöstä - Palvialan historiallinen asuinpaikka (kylänpaikka, mj-tunnus 1000037319) sekä kivi- ja rautakautinen asuinpaikka Linjaviita (mj-tunnus 1000037317). Alueen ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat rautakautiset kalmistot Rautatiealue 1 (mj-tunnus 912010052) ja Rautatiealue 2 (912010053). Lisäksi kylätontilta oli ennestään tunnettu historiallinen pajan paikka Harsu (mj-tunnus 1000007531). Asemakaavan kumoamisalueella sijaitsee rautakautinen asuinpaikka Rautatiealue 3 (912010054). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Kaksi Palvialan kylänpaikan muinaisjäännösalueelle, pihapiirin koillisosaan merkittyä rakennusalaa (kerrosala 45 ja 85) ovat niillä olevia nykyisiä rakennuksia laajempia ja voivat johtaa kajoamiseen kiinteään muinaisjäännökseen. Vanhimman, vuoden 1644, kartan mukaan kyseisten rakennusalojen kohdalla on sijainnut yksi historiallisen Palvialan kylän taloista, ja tarkkuusinventoinnissa paikalta onkin löydetty kiinteä rakenne (kiveys) ja tumma, hiilipitoinen kulttuurikerros. Rakennusalojen rajoja tulee tarkistaa näiltä osin. Vaihtoehtoisesti tulee neuvotella rakennusalojen riittävien arkeologisten tutkimusten suorittamisesta MML 13 § ja MRL 9 § mukaisesti.

Kalmiston Rautatiealue 1 rajaus tulee merkitä kaavaan korjatun muinaisjäännösrekisterirajauksen mukaisena (ks. liitekartta). Vuoden 2019 inventoinnissa ei ole tullut esille uutta muinaisjäännösrajaukseen vaikuttavaa tietoa, ja alkuperäinen, vuoden 1996 inventoinnissa esitetty rajaus on siten edelleen voimassa.

Rautatiealue 1:n kalmistomäen kaakkoisreunalle, osin muinaisjäännöksen rajalle, on kaavaluonnoksessa varattu alue jalankulkureittiä varten. Reittiä tulee siirtää mahdollisimman kauas muinaisjäännöksestä, ottaen huomioon sen suoja-alue ja ympäristö. Lisäksi on otettava huomioon, että inventoinneissa esitetyt muinaisjäännösrajaukset ovat alustavia, ja kohteen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Rautatiealue 1:n kalmiston lounaispään kohdalla on pidettävä mahdollisena, että kiinteä muinaisjäännös jatkuisi rautatiealueelle saakka. Reittiä ei ole tutkittu koekuopin kummassakaan inventoinnissa, eikä kyseistä kaavamerkintää siten voida tässä vaiheessa hyväksyä. Jalankulkureitin suunnittelu muinaisjäännöksen läheisyyteen edellyttää vähintään tarkkuusinventoinnin täydentämistä reitille varattavan alueen osalta. Alueen koillisosassa, LP-4-varauksen rajaa määriteltäessä on varmistettava riittävä suoja-alue muinaisjäännöksen ympärille.

Myös kalmiston Rautatiealue 2 rajaus tulee merkitä kaavaan oheisen korjatun muinaisjäännösrekisterirajauksen mukaisena (ks. liitekartta). 

Sm-määräyksen loppuosa on korvattava lauseella: Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto.

Kaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys tuo hyvin esiin alueen maisemalliset ja rakennetun ympäristön arvot. Selvitystä on lisäksi täydennetty kaava-alueen laajennuttua lisäämällä Asemantien länsipuolen korttelin 18 rakennusten tiedot kaavaselostukseen. Selvityksessä todetut arvot on pääosin huomioitu kaavaluonnoksessa, mm. lisäämällä rakennuskohtaiset suojelumerkinnät arvokkaimmiksi todetuille rakennuksille, merkitsemällä niille nykyisen rakennuksen mukaiset rakennusalat sekä lisäämällä /s-merkinnät arvokkaimmille alueille. Sr-1-merkinnän määräystä tulisi muokata viimeisen lauseen osalta seuraavasti: Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen merkittävissä muutoksissa ennen rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen antamista. Sr-2-merkinnän määräyksestä tulisi poistaa purkamiskiellon lisälause: ilman erityistä pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Lause on useissa yhteyksissä todettu vaikeasti tulkittavaksi. Asemakaavan suojelumääräyksestä on mahdollista poiketa poikkeuslupamenettelyllä, jolloin arvioidaan kulttuurihistorialliset arvot, kunto, korjauskelpoisuus sekä korjausten kohtuullisuus omistajalle.

Palvialan historiallisen kylätontin kaakkoispuoleiselle pellolle on kaavaluonnokseen merkitty asuinpientalojen korttelialue (AP-15) ja sen alaosaan pysäköintialue (LP-5). Kyse on yhdestä Palvialan kylän vanhimmista rintapelloista, joka on merkitty 1600-luvun karttaan. Pellolla on siten merkitystä osana Palvialan kylän historiallista ympäristöä, joka kertoo kylänpaikan yhteydestä maatalouselinkeinoihin ja tukee siten muinaisjäännöksen ymmärrettävyyttä. Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu kriittisesti laajahkon asfaltoidun parkkialueen ja uudisrakentamisen sijoittamiseen kyseiselle peltoalueelle. Alueella voimassa olevassa Karkun taajaman oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (hyväksytty 2003) pelto on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), joka varataan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Myös kaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä pelto mainitaan yhtenä historialliseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan liittyvänä elementtinä, joka tulisi säilyttää. Lisäksi näkymäyhteyttä pellon yli Harsulta asemalle pidetään tärkeänä. Luonnosvaiheen aineistojen perusteella ei voi päätellä, säilyykö näkymäyhteys, mikäli pellolle täydennysrakennetaan. Muutoinkin havainnemateriaalia tulisi kaavan sallimien muutosten osalta täydentää, jotta aineiston avulla voidaan paremmin arvioida uuden rakentamisen soveltuvuutta valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä maisemaan. Näiltä osin kaava-aineistoja on syytä vielä kehittää. Mainittuja kaavaluonnoksen merkintöjä on syytä kyseenalaistaa myös maakuntakaavan arkeologisen perinnön ydinaluetta koskevan määräyksen perusteella.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kaavakartasta puuttuu mittakaava ja suojelumerkintöjen kirjaintunnuksissa (esimerkiksi sm) käytetään pienintä mahdollista kirjainkokoa, mikä heikentää kaavan luettavuutta.

Kaavan vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ei ole arvioitu. Kaavaselostusta on täydennettävä tältä osin.

Kaavaehdotus täydennettyineen aineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Arkeologisissa tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (päivitetty 2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaluonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee alueella, johon liittyy merkittäviä maiseman, rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja: Karkku-Tyrvään valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue, Karkun taajaman valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) sekä maakunnallinen arkeologisen perinnön ydinalue. Asemakaavan tavoitteena on parantaa liityntäpysäköinnin edellytyksiä, osoittaa maltillista täydennysrakentamista sekä huomioida alueen rakennettu kulttuuriperintö sekä muinaisjäännökset asianmukaisin suojelumerkinnöin ja kaavamääräyksin. Lisäksi kumotaan osa vanhasta rakennuskaavasta rata-alueen pohjoisreunassa, koska sinne ei kohdistu muutospaineita ja voimaan jäävä yleiskaava riittää ohjaamaan alueen maankäyttöä.

Maakuntamuseo on aiemmin 19.6.2019 antanut lausunnon hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 306/2019). Nyt lausunnolle toimitettu luonnosvaiheen aineisto sisältää luonnosvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, vastineraportin, kaavaselostuksen, havainnepiirroksen, kaavaluonnoksen sekä suunnittelualueelta laaditut kulttuuriympäristöselvitykset: arkeologisen tarkkuusinventoinnin ja rakennetun ympäristön inventoinnin raportit (2019). Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen liitteineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa (Maanala Oy, 2019) on todettu kaksi uutta kiinteää muinaisjäännöstä - Palvialan historiallinen asuinpaikka (kylänpaikka, mj-tunnus 1000037319) sekä kivi- ja rautakautinen asuinpaikka Linjaviita (mj-tunnus 1000037317). Alueen ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat rautakautiset kalmistot Rautatiealue 1 (mj-tunnus 912010052) ja Rautatiealue 2 (912010053). Lisäksi kylätontilta oli ennestään tunnettu historiallinen pajan paikka Harsu (mj-tunnus 1000007531). Asemakaavan kumoamisalueella sijaitsee rautakautinen asuinpaikka Rautatiealue 3 (912010054). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Kaksi Palvialan kylänpaikan muinaisjäännösalueelle, pihapiirin koillisosaan merkittyä rakennusalaa (kerrosala 45 ja 85) ovat niillä olevia nykyisiä rakennuksia laajempia ja voivat johtaa kajoamiseen kiinteään muinaisjäännökseen. Vanhimman, vuoden 1644, kartan mukaan kyseisten rakennusalojen kohdalla on sijainnut yksi historiallisen Palvialan kylän taloista, ja tarkkuusinventoinnissa paikalta onkin löydetty kiinteä rakenne (kiveys) ja tumma, hiilipitoinen kulttuurikerros. Rakennusalojen rajoja tulee tarkistaa näiltä osin. Vaihtoehtoisesti tulee neuvotella rakennusalojen riittävien arkeologisten tutkimusten suorittamisesta MML 13 § ja MRL 9 § mukaisesti.

Kalmiston Rautatiealue 1 rajaus tulee merkitä kaavaan korjatun muinaisjäännösrekisterirajauksen mukaisena (ks. liitekartta). Vuoden 2019 inventoinnissa ei ole tullut esille uutta muinaisjäännösrajaukseen vaikuttavaa tietoa, ja alkuperäinen, vuoden 1996 inventoinnissa esitetty rajaus on siten edelleen voimassa.

Rautatiealue 1:n kalmistomäen kaakkoisreunalle, osin muinaisjäännöksen rajalle, on kaavaluonnoksessa varattu alue jalankulkureittiä varten. Reittiä tulee siirtää mahdollisimman kauas muinaisjäännöksestä, ottaen huomioon sen suoja-alue ja ympäristö. Lisäksi on otettava huomioon, että inventoinneissa esitetyt muinaisjäännösrajaukset ovat alustavia, ja kohteen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Rautatiealue 1:n kalmiston lounaispään kohdalla on pidettävä mahdollisena, että kiinteä muinaisjäännös jatkuisi rautatiealueelle saakka. Reittiä ei ole tutkittu koekuopin kummassakaan inventoinnissa, eikä kyseistä kaavamerkintää siten voida tässä vaiheessa hyväksyä. Jalankulkureitin suunnittelu muinaisjäännöksen läheisyyteen edellyttää vähintään tarkkuusinventoinnin täydentämistä reitille varattavan alueen osalta. Alueen koillisosassa, LP-4-varauksen rajaa määriteltäessä on varmistettava riittävä suoja-alue muinaisjäännöksen ympärille.

Myös kalmiston Rautatiealue 2 rajaus tulee merkitä kaavaan oheisen korjatun muinaisjäännösrekisterirajauksen mukaisena (ks. liitekartta). 

Sm-määräyksen loppuosa on korvattava lauseella: Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto.

Kaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys tuo hyvin esiin alueen maisemalliset ja rakennetun ympäristön arvot. Selvitystä on lisäksi täydennetty kaava-alueen laajennuttua lisäämällä Asemantien länsipuolen korttelin 18 rakennusten tiedot kaavaselostukseen. Selvityksessä todetut arvot on pääosin huomioitu kaavaluonnoksessa, mm. lisäämällä rakennuskohtaiset suojelumerkinnät arvokkaimmiksi todetuille rakennuksille, merkitsemällä niille nykyisen rakennuksen mukaiset rakennusalat sekä lisäämällä /s-merkinnät arvokkaimmille alueille. Sr-1-merkinnän määräystä tulisi muokata viimeisen lauseen osalta seuraavasti: Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen merkittävissä muutoksissa ennen rakennus- tai toimenpidelupapäätöksen antamista. Sr-2-merkinnän määräyksestä tulisi poistaa purkamiskiellon lisälause: ilman erityistä pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Lause on useissa yhteyksissä todettu vaikeasti tulkittavaksi. Asemakaavan suojelumääräyksestä on mahdollista poiketa poikkeuslupamenettelyllä, jolloin arvioidaan kulttuurihistorialliset arvot, kunto, korjauskelpoisuus sekä korjausten kohtuullisuus omistajalle.

Palvialan historiallisen kylätontin kaakkoispuoleiselle pellolle on kaavaluonnokseen merkitty asuinpientalojen korttelialue (AP-15) ja sen alaosaan pysäköintialue (LP-5). Kyse on yhdestä Palvialan kylän vanhimmista rintapelloista, joka on merkitty 1600-luvun karttaan. Pellolla on siten merkitystä osana Palvialan kylän historiallista ympäristöä, joka kertoo kylänpaikan yhteydestä maatalouselinkeinoihin ja tukee siten muinaisjäännöksen ymmärrettävyyttä. Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu kriittisesti laajahkon asfaltoidun parkkialueen ja uudisrakentamisen sijoittamiseen kyseiselle peltoalueelle. Alueella voimassa olevassa Karkun taajaman oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (hyväksytty 2003) pelto on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), joka varataan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Myös kaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä pelto mainitaan yhtenä historialliseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan liittyvänä elementtinä, joka tulisi säilyttää. Lisäksi näkymäyhteyttä pellon yli Harsulta asemalle pidetään tärkeänä. Luonnosvaiheen aineistojen perusteella ei voi päätellä, säilyykö näkymäyhteys, mikäli pellolle täydennysrakennetaan. Muutoinkin havainnemateriaalia tulisi kaavan sallimien muutosten osalta täydentää, jotta aineiston avulla voidaan paremmin arvioida uuden rakentamisen soveltuvuutta valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä maisemaan. Näiltä osin kaava-aineistoja on syytä vielä kehittää. Mainittuja kaavaluonnoksen merkintöjä on syytä kyseenalaistaa myös maakuntakaavan arkeologisen perinnön ydinaluetta koskevan määräyksen perusteella.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kaavakartasta puuttuu mittakaava ja suojelumerkintöjen kirjaintunnuksissa (esimerkiksi sm) käytetään pienintä mahdollista kirjainkokoa, mikä heikentää kaavan luettavuutta.

Kaavan vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ei ole arvioitu. Kaavaselostusta on täydennettävä tältä osin.

Kaavaehdotus täydennettyineen aineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Arkeologisissa tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (päivitetty 2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.