rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vähä-Pennon kylän kantatalo Vappula, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. 1900-luvun alkupuolen aikana rakennettu pihapiiri kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Hieman umpipihamainen pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Keskeinen sijainti mäellä Kivisalmentien ja Kuhmalahdentien välissä, avoimessa maisemassa, peltojen ympäröimänä.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1900-luvun alku?): lohkokiviperustus, hirsirunko, satulakatto, tiiliprofiilipeltikate, satulakattoinen poikkipäätymäinen rakennusosa koillissivulla, rakennusosien kulmauksessa pulpettikattoinen avokuisti, kaakkoispäädyssä laajennusosa, jossa toinen avokuisti, T-malliset yläosasta pieniruutuiset jugendtyyliset ikkunat, julkisivuissa vaalea vaakalaudoitus.

2 Asuinrakennus (ns. vaarin tupa)(1920-luku?): Betonisokkeli, satulakatto, aaltopeltikate, lounaissivulla pieni satulakattoinen lasikuisti, 6-ruutuiset ikkunat, julkisivuissa vaalea vaakalaudoitus, leveät keltaiseksi maalatut kulmalistoitukset, päätyihin kääntyvät räystäät, 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä.

3 Riviaitta/asuintupa: nurkkakiviperustus, satulakatto, aaltopeltikate, keskellä korkea poikkipäätymäinen rakennusosa, julkisivut osin punamullattua hirttä, osin vaakalautaa.

4 Aitta/viljamakasiini: lohkokiviperustus, jyrkkä aaltopeltikatettu mansardikatto, julkisivuissa punamullattu hirsipinta.

5 Karjasuoja (1960-luku): betonisokkeli, satulakatto, aaltopeltikate, sementtiharkkorunko, vinttikerroksen osalla julkisivuissa punamullattu peiterimoitettu pystylaudoitus.

6 Sauna/liiteri: satulakatto, aaltopeltikate, saunan julkisivut punamullattua hirttä, lautarakenteinen liiteriosa lisätty kaakkoispäätyyn myöhemmin.

7 Riihi/kuivuri: satulakatto, aaltopeltikate, julkisivuissa pystylaudoitus.

Lisäksi pihapiiriin kuuluvat lato, konevaja (1960-l) ja uudempi varastohalli.

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1762. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/