Jokela kuuluun kylän keskustaan ja raitinvarrelle syntyneeseen mökkiasutukseen. Rakennuksen siirtäminen ja nurkkien sahaaminen edustaa myös alueelle tyypillistä rakentamistapaa.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Historiallinen ja maisemallinen

Jokelan lunasti Juho Vihtori Jokinen 1925. Tätä ennen vuokratontti oli kuulunut Kaupin tilaan. Alueesta on käytetty nimeä Vilanderin mäkitupa-alue. Paavo Saarikko on asunut rakennuksessa sotien jälkeen.

Jokelan asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalle kylän palon jälkeen, ehkä 1900-luvun alkupuolella. Perusta on tehty luonnonkivistä tehdylle sokkelille. Myöhemmin sitä on vahvistettu betonilla. Siirron yhteydessä rakennusta lyhennettiin n. 1.5 metriä. Alkujaan pitkänurkkaisesta rakennuksesta sahattiin myös nurkat pois ja näin saatu lyhytnurkkainen rakennus verhoiltiin sotien jälkeen, 1940-luvun lopulla peiterimoin varustetulla pystylaudoituksella. Samalla rakennettiin kuisti ja kattoa korotettiin. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Pohjoispäässä on vintin ikkunana 9-ruutuinen. Osa ikkunoista on uusittu myöhemmin. Kuistia laajennettiin 1990-luvun alussa. Samalta ajalta on nykyinen tiilikattoa jäljittelevä profiilipeltikatto.

Pihassa ovat myös uudehko saunarakennus(2) ja vaja(3).

Rakennuksessa asutaan vakituisesti ja sitä on kunnostettu.

Jokela sijaitsee pohjois- eteläsuuntaisella matalalla soraharjulla, jota pitkin kylän raitti kulkee. Ympäristössä on samanikäistä ja vanhempaa rakennuskantaa. Raitin toisella puolella on Ali-Mattilan tilakeskus.

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna