Pälkäneen kirkkoherran pappilaan on tarkoitus rakentaa maalämpöjärjestelmä, joka korvaa vesikiertoisen sähkölämmityksen. Pälkäneen seurakunnalle on jo aiemmin myönnetty energia-avustus suunnitelman toteuttamiseen; avustuksen saaminen edellyttää kuitenkin, että järjestelmän rakentaminen on valmis 30.9.2013 mennessä. Seurakunta hakee Pälkäneen kunnalta toimenpidelupaa järjestelmän rakentamiseen. Järjestelmän toteuttaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pappilarakennuksen sisätiloissa, missä patteriverkosto säilyy nykyisenä. Järjestelmään kuuluva maalämmön ke-ruuputkisto on tarkoitus rakentaa Pappilan koillispuolelle lammashakaan, rantaan johtavan kulkureitin molemmille puolille. Alue on pääosin entistä järvenpohjaa. Putkistokentältä rakennetaan putki pappilarakennukseen. Tämä alue sijaitsee samalla korkeudella kuin nykyinen pappilarakennus. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Museolla ei ole tässä tapauksessa huomautettavaa suunnitelmasta rakennusperinnön johdosta. Putkistojen alalta ei tunneta ennestään muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä, mutta rakennettavan alueen välittömässä läheisyydessä pappilarakennuksen edustalla (lounais- ja eteläpuolella) sijaitsee Pappila-niminen kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 1000003215). Se on todettu vuonna 2004 arkeologisessa inventoinnissa (Museovirasto), jolloin paikalta on löydetty historialliseen pappilanpaikkaan liittyviä löytöjä ja rakenteita sekä lisäksi merkkejä rautakautisesta asutuksesta. Pappilan alueelta on löydetty myös 1700-luvun lopulla rautakaudelle ajoittuva hopea-aarre. Muinaisjäännösalue (ks. liite-kartta 1) on rajattu alustavasti eikä sen tarkkaa maanalaista laajuutta ja säilynei-syyttä tunneta kokonaisuudessaan. Muinaismuistolaki rauhoittaa kiinteän mui-naisjäännöksen suoja-alueineen. Sen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty (MML 1§).

Keruuputkistot on tarkoitus rakentaa matalalle vyöhykkeelle entisen järvenpohjan alueelle. Rakennuksen ja maalämpöputkistokentän välisellä alueella on inventointihavaintojen perusteella mm. osittain sekoittuneita maakerroksia, merkkejä vanhasta järvenpohjan savikerroksesta sekä pappilaa vanhemman rakennuksen purkukerrosta. Tällä alueella vanhaa, vuotta 1604 edeltänyttä rantalinjaa on pengerretty voimakkaasti. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että keruuputkistojen alue on syytä siirtää vielä 10 metriä rantaa kohden. Maalämpökentän ja rakennuksen yhdistävä putkilinja voidaan rakentaa esitetyn suunnitelman mukaisesti sillä ehdolla, että putkilinjan kaivutyöt tehdään arkeologin valvonnassa liitekartalle 2 sinisellä merkityllä alueella. Valvonnan tarkoituksena on selvittää, sijaitseeko linjalla esihistoriallista tai historiallisen ajan pappilanpaikkaan liittyvää kiinteää muinaisjäännöstä sekä dokumentoida osittain sekoittunutta ja mahdollisia pappilan rakennusten purkukerroksia sisältäviä alueita.

Mikäli valvonnassa löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten (MML 14 §). Pirkanmaan maakuntamuseoon tulee olla yhteydessä löydöistä. On mahdollista, että löytöjen takia putkilinjaa joudutaan vielä siirtämään tai paikalla tarvitaan arkeologisia pelastuskaivauksia. Valvonnan ja mahdollisten jatkotutkimusten kustannuksista vastaa yleisessä työhankkeessa sen toteuttaja (MML 15 §). Tutkimusten tekemisestä ja tilaamisesta saa lisätietoja Pirkanmaan maakuntamuseosta ja Museoviraston internet-sivuilta (http:// www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kent-tätoiden_tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat vuonna 2013 annetut laatuohjeet (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf).

Toimenpidelupaa koskeva päätös, josta edellä kerrotut kiinteään muinaisjään-nökseen liittyvät ehdot ilmenevät, tulee lähettää Pirkanmaan maakun-tamuseoon.