diar. 1053/2024 Tampere, VII, Asunto Oy Koulukatu 16, asemakaava- ja suojelutilanne sekä ullakkokerroksen toimistotilan käyttötarkoituksen muutos

Hei,
Soittelit viimeviikolla ja kerroit, että Asunto Oy Koulukatu 16:ssa suunnitellaan Koulukadun reunan rakennusosan ullakkokerroksen toimistotilan muuttamista kahdeksi asunnoksi. Lupasin selvittää kohteen suojelutilanteen ja kulttuurihistorialliset arvot, joilla voi olla vaikutuksia hankkeeseen.
 
Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Näin toteutettu rakennussuojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL, 132/1999). Koulukatu 16 tontilla on voimassa vuonna 1971 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat kulttuuriympäristön vaalimiseen tähtäävät merkinnät. Asemakaava onkin vähintään näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytönmuutosten ohjausvälineenä.
 
Koulukadun reunassa, kahden koulurakennuksen välissä sijaitsevan vihreän jugendtyylisen kivikerrostalon on suunnitellut Heikki Tiitola vuonna 1906. Rakennusta on korotettu 1930-luvun lopussa, missä yhteydessä koristeelliset kattoaiheet ovat kadonneet. Samassa yhteydessä on rakennettu sisäpihan kolmikerroksiset, keltaiseksi rapatut rakennusosat. Korotus on heikentänyt jonkin verran vanhimman osan arkkitehtonisia arvoja, mutta kokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas.
 
Koulukatu 16 on huomioitu mm. selvityksissä: Tampereen yleiskaavan yhteydessä laadittu kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustava luettelo 1974, Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 ja Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. Viimeksi mainitun selvityksen perusteella Koulukatu 16 on Pirkanmaan maakuntakaavassa ja Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoitettu osaksi Koulukadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
 
Asemakaavan vanhentuneisuudesta johtuen As Oy Koulukatu 16:a ei ole suojeltu, kuten muut vastaavan ikäiset rakennukset sen lähiympäristössä. MRL:n 118 § koskee kuitenkin kaikkia rakennuksia ja sen mukaan: ”Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.”
 
Suunnitelmia näkemättä en voi ottaa tähän hankkeeseen tarkemmin kantaa. Yleisesti voin todeta, että kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen näkökulmasta suunniteltu ullakkomuutos voisi olla mahdollinen, jos rakennuksen rakenteisiin, kattoon tai julkisivuihin ei kohdistu merkittäviä muutoksia. Taloyhtiön päätöksellä hanketta ei ole mahdollista toteuttaa, vaan käyttötarkoituksen muutos ja mahdolliset julkisivumuutokset vaativat rakennusluvan. Mikäli poiketaan merkittävästi asemakaavamääräyksistä, tarvitaan ensin poikkeamislupa tai asemakaavan muutos. Lupa-asioissa taloyhtiön/isännöitsijän tulee olla yhteydessä Tampereen kaupungin rakennusvalvontaan. 

Rakennusluvan, poikkeamisluvan tai asemakaavanmuutoksen yhteydessä voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja järjestää neuvotteluja, jolloin Pirkanmaan maakuntamuseo ja kaupungin viranomaiset voivat ohjata muutoksia siten, että kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät. Lähtökohtaisesti näkisin hyväksi ratkaisuksi asemakaavan uudistamisen, jolloin rakennuksista laadittaisiin rakennetun ympäristön arvoja koskeva selvitys, rakennusosille voitaisiin osoittaa niiden arvojen säilyttämiseen tähtäävät suojelumerkinnät ja ullakkomuutoksen vaikutuksia voitaisiin tutkia huolellisemmin kuin rakennusluvan yhteydessä. Suojeltujen rakennusten säilyttävään korjaamiseen on myös haettavissa valtionavustuksia.
 
Toivottavasti näistä tiedoista on päätöksenteossa hyötyä. Voitte halutessanne välittää viestini tiedoksi taloyhtiön isännöitsijälle, hallitukselle tai yhtiökokoukselle.
 
yst. terv.

Miia Hinnerichsen

diar. 1053/2024 Tampere, VII, Asunto Oy Koulukatu 16, asemakaava- ja suojelutilanne sekä ullakkokerroksen toimistotilan käyttötarkoituksen muutosHei,Soittelit viimeviikolla ja kerroit, että Asunto Oy Koulukatu 16:ssa suunnitellaan Koulukadun reunan rakennusosan ullakkokerroksen toimistotilan muuttamista kahdeksi asunnoksi. Lupasin selvittää kohteen suojelutilanteen ja kulttuurihistorialliset arvot, joilla voi olla vaikutuksia hankkeeseen. Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Näin toteutettu rakennussuojelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL, 132/1999). Koulukatu 16 tontilla on voimassa vuonna 1971 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat kulttuuriympäristön vaalimiseen tähtäävät merkinnät. Asemakaava onkin vähintään näiltä osin katsottava vanhentuneeksi maankäytönmuutosten ohjausvälineenä. Koulukadun reunassa, kahden koulurakennuksen välissä sijaitsevan vihreän jugendtyylisen kivikerrostalon on suunnitellut Heikki Tiitola vuonna 1906. Rakennusta on korotettu 1930-luvun lopussa, missä yhteydessä koristeelliset kattoaiheet ovat kadonneet. Samassa yhteydessä on rakennettu sisäpihan kolmikerroksiset, keltaiseksi rapatut rakennusosat. Korotus on heikentänyt jonkin verran vanhimman osan arkkitehtonisia arvoja, mutta kokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Koulukatu 16 on huomioitu mm. selvityksissä: Tampereen yleiskaavan yhteydessä laadittu kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustava luettelo 1974, Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 ja Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016. Viimeksi mainitun selvityksen perusteella Koulukatu 16 on Pirkanmaan maakuntakaavassa ja Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoitettu osaksi Koulukadun maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Asemakaavan vanhentuneisuudesta johtuen As Oy Koulukatu 16:a ei ole suojeltu, kuten muut vastaavan ikäiset rakennukset sen lähiympäristössä. MRL:n 118 § koskee kuitenkin kaikkia rakennuksia ja sen mukaan: ”Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.” Suunnitelmia näkemättä en voi ottaa tähän hankkeeseen tarkemmin kantaa. Yleisesti voin todeta, että kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen näkökulmasta suunniteltu ullakkomuutos voisi olla mahdollinen, jos rakennuksen rakenteisiin, kattoon tai julkisivuihin ei kohdistu merkittäviä muutoksia. Taloyhtiön päätöksellä hanketta ei ole mahdollista toteuttaa, vaan käyttötarkoituksen muutos ja mahdolliset julkisivumuutokset vaativat rakennusluvan. Mikäli poiketaan merkittävästi asemakaavamääräyksistä, tarvitaan ensin poikkeamislupa tai asemakaavan muutos. Lupa-asioissa taloyhtiön/isännöitsijän tulee olla yhteydessä Tampereen kaupungin rakennusvalvontaan. Rakennusluvan, poikkeamisluvan tai asemakaavanmuutoksen yhteydessä voidaan tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja järjestää neuvotteluja, jolloin Pirkanmaan maakuntamuseo ja kaupungin viranomaiset voivat ohjata muutoksia siten, että kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät. Lähtökohtaisesti näkisin hyväksi ratkaisuksi asemakaavan uudistamisen, jolloin rakennuksista laadittaisiin rakennetun ympäristön arvoja koskeva selvitys, rakennusosille voitaisiin osoittaa niiden arvojen säilyttämiseen tähtäävät suojelumerkinnät ja ullakkomuutoksen vaikutuksia voitaisiin tutkia huolellisemmin kuin rakennusluvan yhteydessä. Suojeltujen rakennusten säilyttävään korjaamiseen on myös haettavissa valtionavustuksia. Toivottavasti näistä tiedoista on päätöksenteossa hyötyä. Voitte halutessanne välittää viestini tiedoksi taloyhtiön isännöitsijälle, hallitukselle tai yhtiökokoukselle. yst. terv.Miia Hinnerichsen