Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Amurinlinnan kortteli on rakennettu Finlaysonin työntekijöiden korkealuokkaiseksi ja moderniksi asuinalueeksi. Kohteen suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jonka voittajan, arkkitehti Erik Bryggmanin, suunnitelmien mukaan kohde rakennettiin vuosina 1950–55. Amurinlinnassa pyrittiin huomioimaan työväestön sosiaaliset ja terveydelliset olosuhteet ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Kortteliin rakennettiin asuntojen lisäksi mm. myymälä, sauna, pesula ja päiväkoti. Amurinlinna on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan. Amurinlinna on osa Finlaysonin tehtaan Amuriin sijoittunutta työväenasumisen perintöä, jonka rakennuskanta varhaisemman puutalovaiheen osalta on tuhoutunut Amurin saneerauksessa. Amurinlinna on Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1997 -teoksessa todettu rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kohteeksi, ja se on huomioitu myös Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksessä. Amurinlinnan korttelin Hämeenpuiston puoleinen osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Hämeenpuiston rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja korttelissa sijaitseva Impilinnan tornitalo on yksi kaupungin maamerkeistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut vuonna 2011 lausunnon Amurinlinnan korttelin alustavista täydennysrakentamissuunnitelmista (diar. 301/2011). Tämä hanke vastaa lähtökohdiltaan tuolloin esillä ollutta suunnitelmaa. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että Amurinlinnan kortteli muodostaa itsenäisen, yhtenäisen kokonaisuuden. Hämeenpuiston rakennuskanta reunustaa esplanadia pääosin korkeana, umpinaisena muurina, johon vain risteävät kadut avaavat sivuttaisnäkymiä. Amurinlinnan avoin korttelirakenne on suunnittelijansa selkeä, modernismiaan korostava kaupunkikuvallinen kannanotto. Suunniteltu täydennysrakentaminen Hämeenpuiston puolelle muuttaisi tältä osin kohteen kaupunkikuvallista luonnetta. Maakuntamuseo totesi, että Amurinlinnalla on huomattavaa paikallista arvoa arkkitehtonisena kokonaisuutena, kaupunkikuvallisena elementtinä ja Finlaysonin tehtaan sosiaalisen toiminnan ilmentymänä. Lisäksi se on osa Hämeenpuiston valtakunnallista arvoaluetta. Maakuntamuseo katsoi, että täydennysrakentaminen tuhoaisi osan Amurinlinnan rakennustaiteellisista ja kaupunkikuvallisista arvoista eikä puoltanut korttelin täydennysrakentamista.

Vireillä olevan kaavahankkeen yhdeksi tavoitteeksi on asianmukaisesti otettu alueen kaupunkikuvallisten arvojen ja rakennusperinnön vaaliminen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että nämä tavoitteet saattavat kuitenkin olla ristiriidassa kaavan täydennysrakentamisen mahdollistavien tavoitteiden kanssa. Amurinlinnasta ollaan asianmukaisesti laatimassa rakennetun ympäristön inventointia. Maakuntamuseo on ohjannut selvityksen täydentämistä, mutta kaava-aineiston liitteenä olevassa versiossa on vielä mm. arvottamiseen liittyviä puutteita. Rakennusinventointi tulee saattaa valmiiksi ennen asemakaavaluonnoksen laatimista. Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Amurinlinnan kortteli on rakennettu Finlaysonin työntekijöiden korkealuokkaiseksi ja moderniksi asuinalueeksi. Kohteen suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jonka voittajan, arkkitehti Erik Bryggmanin, suunnitelmien mukaan kohde rakennettiin vuosina 1950–55. Amurinlinnassa pyrittiin huomioimaan työväestön sosiaaliset ja terveydelliset olosuhteet ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Kortteliin rakennettiin asuntojen lisäksi mm. myymälä, sauna, pesula ja päiväkoti. Amurinlinna on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan. Amurinlinna on osa Finlaysonin tehtaan Amuriin sijoittunutta työväenasumisen perintöä, jonka rakennuskanta varhaisemman puutalovaiheen osalta on tuhoutunut Amurin saneerauksessa. Amurinlinna on Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1997 -teoksessa todettu rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kohteeksi, ja se on huomioitu myös Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksessä. Amurinlinnan korttelin Hämeenpuiston puoleinen osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Hämeenpuiston rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja korttelissa sijaitseva Impilinnan tornitalo on yksi kaupungin maamerkeistä.Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut vuonna 2011 lausunnon Amurinlinnan korttelin alustavista täydennysrakentamissuunnitelmista (diar. 301/2011). Tämä hanke vastaa lähtökohdiltaan tuolloin esillä ollutta suunnitelmaa. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että Amurinlinnan kortteli muodostaa itsenäisen, yhtenäisen kokonaisuuden. Hämeenpuiston rakennuskanta reunustaa esplanadia pääosin korkeana, umpinaisena muurina, johon vain risteävät kadut avaavat sivuttaisnäkymiä. Amurinlinnan avoin korttelirakenne on suunnittelijansa selkeä, modernismiaan korostava kaupunkikuvallinen kannanotto. Suunniteltu täydennysrakentaminen Hämeenpuiston puolelle muuttaisi tältä osin kohteen kaupunkikuvallista luonnetta. Maakuntamuseo totesi, että Amurinlinnalla on huomattavaa paikallista arvoa arkkitehtonisena kokonaisuutena, kaupunkikuvallisena elementtinä ja Finlaysonin tehtaan sosiaalisen toiminnan ilmentymänä. Lisäksi se on osa Hämeenpuiston valtakunnallista arvoaluetta. Maakuntamuseo katsoi, että täydennysrakentaminen tuhoaisi osan Amurinlinnan rakennustaiteellisista ja kaupunkikuvallisista arvoista eikä puoltanut korttelin täydennysrakentamista.Vireillä olevan kaavahankkeen yhdeksi tavoitteeksi on asianmukaisesti otettu alueen kaupunkikuvallisten arvojen ja rakennusperinnön vaaliminen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että nämä tavoitteet saattavat kuitenkin olla ristiriidassa kaavan täydennysrakentamisen mahdollistavien tavoitteiden kanssa. Amurinlinnasta ollaan asianmukaisesti laatimassa rakennetun ympäristön inventointia. Maakuntamuseo on ohjannut selvityksen täydentämistä, mutta kaava-aineiston liitteenä olevassa versiossa on vielä mm. arvottamiseen liittyviä puutteita. Rakennusinventointi tulee saattaa valmiiksi ennen asemakaavaluonnoksen laatimista. Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.