Kirkkoharjun koululle suunnitellaan laajaa peruskorjausta, jonka yhteydessä mm. mahdollistettaisiin rakennuksen esteettömyys ja todennäköisesti myös laajennettaisiin hiukan opetustiloja. Koulu sijoittuu paikalle, johon perustettiin Kangasalan ensimmäinen kansakoulu vuonna 1872. Nykyään tontilla sijaitsee vuonna 1935 rakennettu kansakoulurakennus (arkkitehti A. E. Eränen) ja siihen vuonna 1959 liitetty laajennusosa (arkkitehti Heikki Siikonen).

Kirkkoharjun koulu sijaitsee Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä sekä Kirkkoharjun alueella, joka on osa Pirkanmaan harjuketjun valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Asemakaavassa vuodelta 2008 Kirkkoharjun koulun molemmat rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-3: "Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Suoritettavien rakennus-, korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla." Asemakaavan suojelu ei koske 1950-luvun lopulla rakennettua välituntikatosta. Kirkkoharjun koulun kulttuurihistorialliset arvot on todettu useammassa Kangasalan rakennusperintöä koskevassa inventoinnissa. Lisäksi koulun vuonna 1959 valmistunut osa on arvioitu inventoinnin korkeimpaan luokkaan vuonna 2024 Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta laaditussa Pirkanmaan 1960-luvun koulurakennuksia koskevassa inventoinnissa. Inventointitiedot seuraavat liitteenä.

Alueellisena vastuumuseona toimiva Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kirkkoharjun koulu on maakunnallisesti arvokas. Näin ollen sen kunnostaminen koulukäyttöön on oikea toimenpide, mistä maakuntamuseo kiittää Kangasalan kaupunkia. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon Kirkkoharjun koulun arvoista ja kehittämismahdollisuuksista vuonna 2021 (DIAR: 274/2021). Tällöin maakuntamuseo toi esiin koulukokonaisuuden arvot ja rakennusten säilyttämistarpeen. Maakuntamuseo katsoi, että rakennuksen tulevaisuuden suunnitelmien tausta-aineistoksi olisi syytä laatia lisäselvitys koulun arvokkaista ominaispiirteistä. Tämän jälkeen on kuitenkin valmistunut Pirkanmaan 60-luvun koulurakennusten inventointi. Huomioiden hankkeessa nyt suunnitellut muutokset ja tuoreen selvityksen tarjoamat tiedot, lisäselvitysten laatiminen hanketta varten ei ole välttämätöntä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitteilla olevaan hankkeeseen maastotarkastuksella 25.8.2025, johon osallistuivat myös peruskorjauksen suunnittelija ja koulun rehtori. Tällöin keskeisimmät koululle harkitut muutokset olivat kaksikerroksisen yhdyskäytävän rakentaminen koulujen väliin, mikä johtaisi pienen pihavaraston purkamiseen, uudemman rakennuksen pääoven ja osin aulan eteen tuleva kaksikerroksinen laajennusosa, johon sijoitettaisiin hissi ja opetustiloja, sekä välituntikatoksen purkaminen. Muutos peittäisi uudemman rakennuksen julkisivuista vessojen ovet sekä pääsisäänkäynnin. Samalla vanhemman koulun pääjulkisivu voitaisiin palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Koulun ruokalaa suunnitellaan muutettavaksi Kangasalantien varteen, jolloin Sentraalinkujan puolelle, entisen vahtimestarin oven läheisyyteen, tarvittaisiin tavaraliikenteen mahdollistava kulkuyhteys. Sentraalinkujan varrelle tarvittaisiin myös uusi oviaukko tulevien käsityöluokkien tavarankuljetukseen. Sentraalinkujan puolella on lämmityspiippu, jonka purkamista on myös harkittu. Lisäksi hankkeen yhteydessä on mietitty joitakin ikkunamuutoksia: Vanhan osan pääjulkisivusta ummistettaisiin yksi 50-luvun remontissa avattu ikkuna-aukko, jolloin rakennuksen pääjulkisivun säännöllinen aukotus saataisiin palautettua. Sentraalinkujan varrella on lasitiili-ikkuna, joka on ummistettu levyllä eräänlaisena korjaustoimena. Se olisi tarkoitus palauttaa valoaukoksi. Lisäksi uudisosan ylemmän kerroksen käytävässä on kattoikkunat, joiden tekninen toimivuus halutaan muuttaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vanhempaan koulurakennukseen suunnitellut muutokset ovat mahdollisia. Samoin yhdysosan rakentaminen rakennusten väliin on mahdollista. Yhdysosaan tulisi koulun uusi pääsisäänkäynti, joten sen suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Yhdysosan arkkitehtuurille on tutkittavissa erilaisia vaihtoehtoja, sekä anonyymi ja kevyt lasirakenne että olemassa olevin rakennuksiin sopeutettu mutta selkeästi oman aikamme arkkitehtuuria edustava ratkaisu ovat mahdollisia. Uuden pääsisäänkäynnin olisi suotavaa ottaa selkeästi oma paikkansa osana rakennuksen kokonaisuutta. 

Koulun laajentamiselle ja hissin sijoittamiselle uuden osan sisäänkäynnin paikka on luonteva. Tällöin laajennus jäisi sangen huomaamattomaksi ja olisi yhdistettävissä nykyisen rakennuksen julkisivuun. Valitettavasti ratkaisu johtaisi rakennuksen nykyisen, pitkään käytössä olleen ja piirteiltään hyvin säilyneen pääsisäänkäynnin häviämiseen ja peittäisi osan pääaulan ikkunoista.

Välituntikatoksen purkaminen (suojelun piiriin kuulumattomana) johtaisi kuitenkin mitä todennäköisimmin pääsisäänkäynnin arvojen heikkenemiseen. Näin ollen maakuntamuseo katsoo, että hankkeen kokonaisuuden huomioiden laajennusosan sijoittaminen pääsisäänkäynnin paikalle on mahdollista.

Ruokalan siirtäminen Kangasalantien varteen on toiminnallisesti perusteltua. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tavarantoimitusta varten tarvittavan kulkuyhteyden muokkaaminen Sentraalinkujan puolelle on mahdollista. Nykyinen sisäänkäynti on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä ja sen suunnittelussa on huomioitu oviaukon sijainti Kangasalan keskustan pääkulkureitin varressa. Uuden tai muokatun kulkuyhteyden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen sopeuttamiseen rakennuksen arvoihin ja kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle. Sentraalinkujan puolella sijaitsee myös käytöstä poistettu lämmityspiippu. Puhtaaksimuurattu piippu sijoittuu kohtaan, jossa julkisivupinnassa on porrastus. Maakuntamuseo katsoo, että piipun purkaminen on mahdollista, mutta piipun paikalle näkyviin jääviin julkisivumateriaaleihin on syytä kiinnittää huomiota ja arvioida, olisiko puhtaaksimuurattu pinta syytä säilyttää tällä kohdalla.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Sentraalinkujan puolelta peitetyn ikkunan avaaminen on erinomainen ratkaisu. Ikkuna on ilmeisesti ollut alkujaan lasitiiltä, jolloin sen palauttaminen olisi ensisijainen ratkaisu. Mikäli esim. koulun tilajärjestelyjen muokkaus kuitenkin edellyttäisi ikkunasta saatavaksi parempaa valotehoa, myös muita ratkaisuja on mahdollista tutkia. Uudisosassa kattoikkunoiden kautta ylemmän kerroksen käytävään lankeava valo on rakennusajan kouluarkkitehtuurille tyypillinen piirre, joka tulisi pyrkiä säilyttämään. Maakuntamuseo arvioi, että kolmionmuotoiset kattoikkunat eivät ole rakennuksen arkkitehtuurille keskeinen tekijä, niiden näkyvyys osana rakennuksen julkisivuja on sangen rajallinen. Näin ollen ikkunoiden teknistä toteutusta ja ulkoasua on mahdollista muuttaa. Olisi kuitenkin toivottavaa, että ylhäältä käytävään lankeava valo voitaisiin jatkossakin toteuttaa luonnonvalolla. Ilmanvaihtolaitteet tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä sijoittamaan nykyisen massan sisälle.

Pääpiirteissään valmiista lupa-aineistosta esitetään pyydettäväksi lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Tarpeen mukaan maakuntamuseoon voi olla yhteydessä myös eri suunnitteluvaihtoehtoja arvioitaessa.

Kirkkoharjun koululle suunnitellaan laajaa peruskorjausta, jonka yhteydessä mm. mahdollistettaisiin rakennuksen esteettömyys ja todennäköisesti myös laajennettaisiin hiukan opetustiloja. Koulu sijoittuu paikalle, johon perustettiin Kangasalan ensimmäinen kansakoulu vuonna 1872. Nykyään tontilla sijaitsee vuonna 1935 rakennettu kansakoulurakennus (arkkitehti A. E. Eränen) ja siihen vuonna 1959 liitetty laajennusosa (arkkitehti Heikki Siikonen).Kirkkoharjun koulu sijaitsee Kangasalan kirkon ja Ukkijärven ympäristön maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä sekä Kirkkoharjun alueella, joka on osa Pirkanmaan harjuketjun valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Asemakaavassa vuodelta 2008 Kirkkoharjun koulun molemmat rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-3: "Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Suoritettavien rakennus-, korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla." Asemakaavan suojelu ei koske 1950-luvun lopulla rakennettua välituntikatosta. Kirkkoharjun koulun kulttuurihistorialliset arvot on todettu useammassa Kangasalan rakennusperintöä koskevassa inventoinnissa. Lisäksi koulun vuonna 1959 valmistunut osa on arvioitu inventoinnin korkeimpaan luokkaan vuonna 2024 Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta laaditussa Pirkanmaan 1960-luvun koulurakennuksia koskevassa inventoinnissa. Inventointitiedot seuraavat liitteenä.Alueellisena vastuumuseona toimiva Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kirkkoharjun koulu on maakunnallisesti arvokas. Näin ollen sen kunnostaminen koulukäyttöön on oikea toimenpide, mistä maakuntamuseo kiittää Kangasalan kaupunkia. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon Kirkkoharjun koulun arvoista ja kehittämismahdollisuuksista vuonna 2021 (DIAR: 274/2021). Tällöin maakuntamuseo toi esiin koulukokonaisuuden arvot ja rakennusten säilyttämistarpeen. Maakuntamuseo katsoi, että rakennuksen tulevaisuuden suunnitelmien tausta-aineistoksi olisi syytä laatia lisäselvitys koulun arvokkaista ominaispiirteistä. Tämän jälkeen on kuitenkin valmistunut Pirkanmaan 60-luvun koulurakennusten inventointi. Huomioiden hankkeessa nyt suunnitellut muutokset ja tuoreen selvityksen tarjoamat tiedot, lisäselvitysten laatiminen hanketta varten ei ole välttämätöntä.Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitteilla olevaan hankkeeseen maastotarkastuksella 25.8.2025, johon osallistuivat myös peruskorjauksen suunnittelija ja koulun rehtori. Tällöin keskeisimmät koululle harkitut muutokset olivat kaksikerroksisen yhdyskäytävän rakentaminen koulujen väliin, mikä johtaisi pienen pihavaraston purkamiseen, uudemman rakennuksen pääoven ja osin aulan eteen tuleva kaksikerroksinen laajennusosa, johon sijoitettaisiin hissi ja opetustiloja, sekä välituntikatoksen purkaminen. Muutos peittäisi uudemman rakennuksen julkisivuista vessojen ovet sekä pääsisäänkäynnin. Samalla vanhemman koulun pääjulkisivu voitaisiin palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Koulun ruokalaa suunnitellaan muutettavaksi Kangasalantien varteen, jolloin Sentraalinkujan puolelle, entisen vahtimestarin oven läheisyyteen, tarvittaisiin tavaraliikenteen mahdollistava kulkuyhteys. Sentraalinkujan varrelle tarvittaisiin myös uusi oviaukko tulevien käsityöluokkien tavarankuljetukseen. Sentraalinkujan puolella on lämmityspiippu, jonka purkamista on myös harkittu. Lisäksi hankkeen yhteydessä on mietitty joitakin ikkunamuutoksia: Vanhan osan pääjulkisivusta ummistettaisiin yksi 50-luvun remontissa avattu ikkuna-aukko, jolloin rakennuksen pääjulkisivun säännöllinen aukotus saataisiin palautettua. Sentraalinkujan varrella on lasitiili-ikkuna, joka on ummistettu levyllä eräänlaisena korjaustoimena. Se olisi tarkoitus palauttaa valoaukoksi. Lisäksi uudisosan ylemmän kerroksen käytävässä on kattoikkunat, joiden tekninen toimivuus halutaan muuttaa.Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että vanhempaan koulurakennukseen suunnitellut muutokset ovat mahdollisia. Samoin yhdysosan rakentaminen rakennusten väliin on mahdollista. Yhdysosaan tulisi koulun uusi pääsisäänkäynti, joten sen suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Yhdysosan arkkitehtuurille on tutkittavissa erilaisia vaihtoehtoja, sekä anonyymi ja kevyt lasirakenne että olemassa olevin rakennuksiin sopeutettu mutta selkeästi oman aikamme arkkitehtuuria edustava ratkaisu ovat mahdollisia. Uuden pääsisäänkäynnin olisi suotavaa ottaa selkeästi oma paikkansa osana rakennuksen kokonaisuutta. Koulun laajentamiselle ja hissin sijoittamiselle uuden osan sisäänkäynnin paikka on luonteva. Tällöin laajennus jäisi sangen huomaamattomaksi ja olisi yhdistettävissä nykyisen rakennuksen julkisivuun. Valitettavasti ratkaisu johtaisi rakennuksen nykyisen, pitkään käytössä olleen ja piirteiltään hyvin säilyneen pääsisäänkäynnin häviämiseen ja peittäisi osan pääaulan ikkunoista.Välituntikatoksen purkaminen (suojelun piiriin kuulumattomana) johtaisi kuitenkin mitä todennäköisimmin pääsisäänkäynnin arvojen heikkenemiseen. Näin ollen maakuntamuseo katsoo, että hankkeen kokonaisuuden huomioiden laajennusosan sijoittaminen pääsisäänkäynnin paikalle on mahdollista.Ruokalan siirtäminen Kangasalantien varteen on toiminnallisesti perusteltua. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tavarantoimitusta varten tarvittavan kulkuyhteyden muokkaaminen Sentraalinkujan puolelle on mahdollista. Nykyinen sisäänkäynti on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä ja sen suunnittelussa on huomioitu oviaukon sijainti Kangasalan keskustan pääkulkureitin varressa. Uuden tai muokatun kulkuyhteyden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen sopeuttamiseen rakennuksen arvoihin ja kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle. Sentraalinkujan puolella sijaitsee myös käytöstä poistettu lämmityspiippu. Puhtaaksimuurattu piippu sijoittuu kohtaan, jossa julkisivupinnassa on porrastus. Maakuntamuseo katsoo, että piipun purkaminen on mahdollista, mutta piipun paikalle näkyviin jääviin julkisivumateriaaleihin on syytä kiinnittää huomiota ja arvioida, olisiko puhtaaksimuurattu pinta syytä säilyttää tällä kohdalla.Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Sentraalinkujan puolelta peitetyn ikkunan avaaminen on erinomainen ratkaisu. Ikkuna on ilmeisesti ollut alkujaan lasitiiltä, jolloin sen palauttaminen olisi ensisijainen ratkaisu. Mikäli esim. koulun tilajärjestelyjen muokkaus kuitenkin edellyttäisi ikkunasta saatavaksi parempaa valotehoa, myös muita ratkaisuja on mahdollista tutkia. Uudisosassa kattoikkunoiden kautta ylemmän kerroksen käytävään lankeava valo on rakennusajan kouluarkkitehtuurille tyypillinen piirre, joka tulisi pyrkiä säilyttämään. Maakuntamuseo arvioi, että kolmionmuotoiset kattoikkunat eivät ole rakennuksen arkkitehtuurille keskeinen tekijä, niiden näkyvyys osana rakennuksen julkisivuja on sangen rajallinen. Näin ollen ikkunoiden teknistä toteutusta ja ulkoasua on mahdollista muuttaa. Olisi kuitenkin toivottavaa, että ylhäältä käytävään lankeava valo voitaisiin jatkossakin toteuttaa luonnonvalolla. Ilmanvaihtolaitteet tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä sijoittamaan nykyisen massan sisälle.Pääpiirteissään valmiista lupa-aineistosta esitetään pyydettäväksi lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Tarpeen mukaan maakuntamuseoon voi olla yhteydessä myös eri suunnitteluvaihtoehtoja arvioitaessa.