Saaren vanhinta rakennuskerrostumaa edustava, sahan toiminnan loppumisen jälkeen rakennettu Suvannon pihapiirin päärakennus on paikallisesti, rakennustaiteellisesti, historiallisesti, asutushistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä.

Suvanto-niminen kiinteistö sijoittuu saaren keskiosaan. Rannassa on sauna-ja ulkorakennusrivi, päärakennus sijoittuu kauemmas rannasta mutta hyvin järvelle näkyvälle paikalle loivan mäen päälle. Asuinrakennuksen viereen sijoittuu vastikään paikalle pystytetty lato, joka toimii varastona.

Asuinrakennus on tiililadonnalle perustettu puurakenteinen pienipiirteinen, 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten rakennustyyliä edustava poikkipäätyinen talo. Rakennuksen pääfasadiin, länsipuolelle on rakennettu viime vuosikymmenen aikana terassia, joka on katettu valokatteella. Rakennuksen julkisivut on verhottu rimalaudoituksella joka on maalattu keltaiseksi, yksitysikohdat ovat valkoiset. Rakennuksessa on moniruutuiset puuikuunat, myös ulko-ovi on alkuperäinen.

Ruolahden Korppisen Sahan toiminta lakkasi saaressa konkurssin myötä vuonna 1924. Sahaan liittyvät rakennukset purettiin saaresta 1930-luvulla.

Maanviljelijä August Helminen Patalasta lunastanut tontin ilmeisesti perinnönjaon jälkeen itselleen 24.10.1938 nimellä Suvanto 1:53 ja 1:59. Helminen oli saanut sahan konkurssipesästä lunastettua itselleen puretun konehuoneen tiilet, joista tehtiin mantereelle Patalan tilalle navetta.Helminen on myynyt tilan Taavi ja Martta Hakalaiselle 13.11.1939 ja tässä yhteydessä tilan nimeksi tuli Suvanto 1:60. Päärakennus on mahdollisessti rakennettu Helmisen tai Hakalaisten aikaan.

Hakalaiset myivät tilan Hannes Koivulle 6.3.1941. Hannes Koivu joutui perheineen sodan jaloista Viipurista evakkoon ja osti Suvannon kesäpaikakseen. Hannes oli opettaja, joten perhe asui saarella yleensä koko kesän. Sota-aikana oli kovasti puutetta mm. ruuasta ja pieni alle 2000 m2:n tontti oli tehoviljelyksessä. Hanneksen kuoltua tila siirtyi hänen tyttärelleen Sirkku Koivulle, joka puolestaan myi sen 7.5.1990 Marja-Leena Filppulalle ja hänen miehelleen. Miehen kuoltua vuonna 1991 tila siirtyi kokonaan M-L Filppulan omistukseen ja hän lainhuudatti sen omiin nimiinsä (ent. Marja-Leena Rantanen). Marja-Leena Filppula (ent. Rantanen) omistaa tilan yhä edelleen.

Suvannon tilan naapuritontilla on toiminut jonkin aikaa saha. Betonisia koneiden kiinnitysalustoja on edelleen nähtävissä maastossa.